Mural of Priapus depicted with the attributes
of Mercury in a fresco found in Pompeii.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phallus
penis-kateus, oikeammin fallos-kateus
_________________________________________________________________________________________________________________
(lat. penis häntä, kalu; kr. φαλλος, phallos), on Sigmund Freudin (1859 - 1939) esittämä psykoanalyyttinen termi alun perin
vuodelta 1908. http://en.wikipedia.org/wiki/Penis_envy
_________________________________________________________________________________________________________________
Penis on anatominen termi; fallos taas viittaa penikseen liitettyihin psykologisiin karakteristikoihin, kuten voimaan yms.
_________________________________________________________________________________________________________________
Penis-kateudella tarkoitetaan joko 1) tyttöjen/naisten kateutta peniksiä kohtaan tai 2) poikien/miesten kateutta aikuisten
miesten peniksistä. - Debatti ja kiistat penis-kateudesta ovat kohdistuneet pelkästään tyttöjen/naisten penis-kateuteen.
Jos kadun naiselta kysytään penis-kateudesta, vastaus on on aina kieltävä, esimerkiksi "kuka nyt moisia killuttimia haluaisi!".
Freud esitti (1908, 1917, 1925), että kun (pieni) tyttö huomaa anatomisen eron suhteessa poikiin, hän tuntee alemmuutta
ja haluaa itselleen(kin) peniksen. Hän on mahdollisesti aiemmin ollut peniksellinen mutta on kastroitu rangaistuksena itse-
tyydyksestä, ja/tai hän kuvittelee, että ei-rakastava äiti ei ole suonut hänelle kalua. Tällöin tyttö kääntyy kaluntoiveissaan
isän puoleen, mikä assosioituu myös lapsen saamiseen.
Psykoanalyysissa on ajateltu, että nainen ei koskaan ole täysin luopunut peniksen toiveistaan, jotka elävät piilotajuisessa
ja ovat läsnä monissa painottuneissa karaktääri-organisaatioissa (mm. kilpailullisuudessa miesten kanssa, taipumuksessa valita
kumppaniksi heikkoja ja "kastroituja" miehiä) sekä neuroottisissa oireissa (mm. kleptomaniassa ja vaginismuksessa) kuin myös
arkipäivässä ("minulla ei koskaan ole mitään kunnollista päälle pantavaa").
Freudin varhaiset seuraajat työstivät edelleen penis-kateus-teemaa: Karl Abraham (1919) erotti penis-kateudessa anaalisen
sadismin. Tärkeä oli Freudin elämänkerturin Ernest Jonesin (1933) panos. Jones toi esiin termiin liittyvän fallosentrisen sävyn
ja painotti - auto-eroottisten ("anatomisten") puolien sijaan - käsitteeseen liittyviä allo-eroottisia aspekteja (objekti-suhteet
ja fantasia ym.).
Klassisen psykoanalyyttisen vaiheen (n. 1945-) jälkeen myös psykoanalyysin sisällä on noussut kritiikkiä penis-kateutta kohtaan
ja käsitteen uudelleen arviointia. Mm. empiirisissä lapsi-observaatioissa penis-kateutta ei ole selvästi havaittu, ja jos sitä on
ollut, sen on ajateltu olevan normaali-kehityksessä pikemminkinkin vaihe-spesifistä kuin naisen koko psyykkistä kehitystä
koskeva kiveenhakattu totuus. - Psykopatologinen kehitys voisi johtaa mm. falliseen karaktääriin (alla).
Olennainen kysymys voisi olla se, onko tytöillä kehityksessään vastaava korjaava ja kompensotorinen kokemus kuin pojilla
penis-kateuden suhteen. Näet poika tietää, että hän kasvaa ja että hänestä tulee isän kaltainen. Tyttö taas tietää, että
hänelle ei isonakaan tule omaa penistä. Mutta pieni tyttö ei vielä tajua selvästi, että hänellä on oma arvokas sisätila, jossa
hän voi kasvattaa lapsia. Esitietoisuus tämmöisestä voi kuitenkin olla jo sangen varhain, kuten yksi viisivuotias totesi: "Äiti,
sinussa on onkalo, joka on täynnä hienoja helmiä ja timantteja!" - Selvä kompensaatio (mahdollisesti tuleva äiti) tytöillä
muodostuu joskus esimurrosiässä. Sisätila-käsitettä ovat käsitelleet mm. Tor-Bjön Hägglund (1976) sekä Pentti Ikonen &
Eero Rechardt.
Penis-kateutta on tulkittu enimmin kokemuksellis-fenomenologisesti, tunnettujen tunteiden kannalta. "Oikeampi" tulkinta
saattaisi kuitenkin olla kehtys-motivationaalinen, jolloin kehityksen moottorit olisivat kehitykseen ikään kuin sisään-
rakennettuina, jolloin kehitykseen liittyvät tunne-kokemukset saattaisivat olla jo alun perin vahvan torjunnan alla.
Naispuolisia fallisia karaktäärejä on toisinaan nimitetty "kikkelitytöiksi". On luultavaa, että heillä penikseen liittyy vahva
ambivalenssi, jonka vastapoolit voisivat olla fallinen ihailu vs. halveksunta. Halveksunta voisi mobilisoitua esimerkiksi
epäonnistuneen yhdynnän jälkeen.
Huomattakoon, että naisen fantasiat omasta peniksestä eivät välttämättä kuvasta penis-kateutta. Naisilla penis-
fantasiat esiintyvät enimmin unissa. Luultavasti on tyypillistä, että kun nainen huomaa omaksi yllätyksekseen itsellään
peniksen, hän pyrkii piilotteleman sitä, ei suinkaan esittelemään sitä (ekshibitionistisestiseen tyyliin). Valvella taas
on tyypillistä, että tunne itsellä olevasta peniksestä saattaa yllättää naisen, kun hän kävelee vaikkapa metsässä aivan
muissa mietteissä.
Voidaan myös (osin leikkisästi) kysyä: Jos naisella on kuvitteellinen "laskeutumaton" penis, joka välillä pilkistää tai
tunkeutuu esiin, eikö hänellä silloin ole de facto virtuaalinen fallos salaisena aseenaan?!
On ilmeistä, että naisilla "varsinaista" penis-kateutta ei ole riittävästi erotettu omaa penistä koskevista fantasioista.
Naisille vahvan primaari-narsistisen tuen suo heidän kykynsä synnyttää, jota puolestaan miehet voivat kahdehtia ("kohtu-
kateus"). Täten miesten täytyy menestyä muuten, esimerkiksi ammatillisesti tai yhdynnöissä ym, eli paljolti sekundaari-
narsistisesti.
___________________________________________________________________________________________________________
Pertti Luukkonen 13.3.2013 18:15
