Psykopatologia.munfoorumi.com

1.3.2013 16:00, 18:55
___________________________________________________________________________________________
_ 27,80

Perälä, Jonna ([2007 - 2010] 2013): Epidemiology of Psychotic Disorders. [Academic Dissertation]
National Institute for Health and Welfare (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL). Research 97/2013.
177 pages = 130 p. (2013) + 47 p. (Original Publications, 2007, 2008, 2009, 2010). Helsinki: THL.
___________________________________________________________________________________________

TEEMAT >> TERVEYS http://www.hs.fi/terveys/Psykoosit+aiem ... 1760852312

Psykoosit aiemmin arvioitua yleisempiä
25.2.2013 12:36 Päivitetty 25.2.2013 12:54 | 5 | STT

Psykoosiin sairastuminen on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan aiemmin arvioitua yleisempää.
Suomalaisista yli kolme prosenttia sairastuu psykoosiin jossain vaiheessa elämäänsä.

Yleisimpään psykoosisairauteen eli skitsofreniaan sairastuu noin prosentti suomalaisista.
Päihdepsykoosit ovat yleisiä keski-ikäisillä miehillä ja ruumiillisen sairauden aiheuttamat
psykoosit vanhuksilla.

Myös alueelliset erot ovat hyvin suuria. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Jonna Perälän
mukaan psykoosiin sairastutaan eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa syntyneiden todennäköisyys sairastua skitsofreniaan oli yli seitsen-
kertainen ja muuhun ei-mielialaoireiseen psykoosiin kolminkertainen verrattuna Lounais-Suomessa
syntyneisiin.

Perälän mielestä alueellisten erojen taustaa olisi selvitettävä tarkemmin, jotta ennaltaehkäisyä
voitaisiin kehittää.
_

Väitöstilaisuus: Jonna Perälä: Lääketieteellinen tiedekunta

Aika: perjantai 1.3.2013 klo 12:00
Paikka: Psykiatriakeskus (Hesperia), Christian Sibelius sali, Välskärinkatu 12, 00260 HELSINKI

LL Jonna Perälä väittelee 1.3.2013 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta
"Epidemiology of Psychotic Disorders" (Psykoottisten Häiriöiden Epidemiologia).

Vastaväittäjänä on professori Juha Veijola (Oulun Yliopisto), ja kustoksena on professori Erkki Isometsä.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa THL Research. Väitöskirjaa myy THL bookshop http://www.kauppakv.fi/sis/THL.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. http://www.julkari.fi/handle/10024/104356

Väittelijän yhteystiedot: Jonna Perälä jonna.perala@thl.fi

Tiivistelmä (p. 9 - 10) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1

Jonna Perälä. Epidemiology of Psychotic Disorders [Psykoottisten häiriöiden epidemiologia].
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimus 97/2013. 130 sivua. Helsinki, Finland 2013.
ISBN 978-952-245-825-4 (painettu); ISBN 978-952-245-826-1 (pdf)

Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt kuuluvat vaikeimpiin ihmiskuntaa
kohtaavista sairauksista. Häiriöihin liittyy usein elinikäinen toimintakyvyn
heikkeneminen, suuri fyysinen sairastavuus ja lyhentynyt elinikä. Psykoottisten
häiriöiden esiintyvyydestä on tehty vain vähän väestötutkimuksia. Tutkimuksiin
liittyy monia menetelmällisiä ongelmia. Useimmat epidemiologiset tutkimukset ovat
keskittyneet skitsofrenian ja tyypin I kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Monista
muista psykoottisista häiriöistä on vain vähän väestötason tietoa.

Tässä väitöskirjassa selvitettiin psykoottisten häiriöiden elämänaikaista esiintyvyyttä
ja esiintyvyyteen liittyviä piirteitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimusaineisto
perustuu kattavaan Terveys 2000 väestötutkimukseen yli 30 -vuotiaiden
suomalaisten terveydentilasta ja toimintakyvystä (N = 8028). Psykoosit Suomessa -
jatkotutkimukseen seulottiin 746 osallistujaa käyttämällä tutkimusta varten
kehitettyä psykoosiseulaa. Heidät kutsuttiin tarkempaan mielenterveyshaastatteluun.
Mielenterveyshäiriöt diagnosoitiin DSM-IV -tautiluokituksen mukaisia diagnostisia
kriteereitä käyttäen, hyödyntäen sekä haastattelu- että potilaskertomustietoja.
Kaikkien psykoottisten häiriöiden elämänaikainen esiintyvyys Suomessa oli 3.5 %.
Yleisin psykoosi oli skitsofrenia. Ei-mielialaoireiset psykoosit olivat yleisempiä
kuin mielialaoireiset psykoosit. Päihdepsykoosit olivat yleisiä työikäisillä miehillä ja
yleissairauteen liittyvät psykoosit yli 65-vuotiailla naisilla. Psykoottiset häiriöt olivat
yhteydessä matalaan sosioekonomiseen asemaan. Erityisesti ei-mielialaoireiseen
psykoosiin sairastuneet olivat useammin naimattomia, työttömiä ja eläkeläisiä tai
alhaisten peruskoulutuksen ja tulotason omaavia kuin yleisväestö. Psykoottisten
häiriöiden alueellisia eroja tarkasteltiin viiden yliopistosairaala-alueen sekä
kaupunki- että maaseutuympäristön välillä. Häiriöitä esiintyi eniten Pohjois- ja
Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Syntymäpaikka oli asuinpaikkaa tai
kaupunki- tai maaseutuympäristöä tärkeämpi psykoottisen häiriön ja erityisesti
skitsofrenian riskiin vaikuttava tekijä.

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin tarkemmin tiettyjen psykoottisten häiriöiden
piirteitä. Alkoholiin liittyvä psykoottinen häiriö oli erityisen yleinen keski-ikäisillä
miehillä. Matala sosioekonominen asema, runsas samanaikaissairastuvuus, runsas
terveyspalvelujen käyttö ja korkea kuolleisuus olivat yleisempiä alkoholipsykoosin
sairastaneilla kuin muilla alkoholiriippuvaisilla. Harhaluuloisuushäiriö erosi
skitsofrenian alatyypeistä. Sille oli ominaista myöhäinen sairastumisikä, vähäinen
muiden oireiden kuin harhaluulojen esiintyvyys ja suhteellisen hyvä ennuste.
Hajanaisoireiseen skitsofreniaan liittyi varhainen sairastumisikä, miessukupuoli,
krooninen kulku, pitkät sairaalahoidot sekä huono ennuste. Paranoidinen ja
erilaistumaton skitsofrenia sen sijaan muistuttivat toisiaan.

Tämän tutkimuksen perusteella psykoottiset häiriöt ovat yleisempiä kuin useissa
viimeaikaisissa väestötutkimuksissa on arvioitu. Psykoottisten häiriöiden korkea
esiintyvyys haastaa vanhan tulkinnan maailmanlaajuisesti tasaisesti jakautuneesta
psykoottisten häiriöiden esiintyvyydestä. Tulokset psykoottisten häiriöiden
esiintyvyyden alueellisesta vaihtelusta voidaan hyödyntää terveydenhuollon
järjestelmiä kehitettäessä. Psykoottisiin häiriöihin liittyvät haitat tulisi minimoida
tarjoamalla parasta mahdollista yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta.

Avainsanat: Psykoottiset häiriöt, skitsofrenia, alkoholipsykoosi, harhaluuloisuus-
häiriö, esiintyvyys, väestötutkimus, alueelliset erot, epidemiologia.

Tiivistelmä kirjoitti: Syntymäpaikka oli asuinpaikkaa tai
kaupunki- tai maaseutuympäristöä tärkeämpi psykoottisen häiriön ja erityisesti
skitsofrenian riskiin vaikuttava tekijä.

Kummallinen tulos. Miten tuota pitäisi tulkita?

Geneettisten eroavuuksien pohjalta.

(- -)
Harhaluuloisuushäiriö erosi skitsofrenian alatyypeistä.
Sille oli ominaista myöhäinen sairastumisikä, vähäinen
muiden oireiden kuin harhaluulojen esiintyvyys ja
suhteellisen hyvä ennuste.
(- -)

Täten paranoia ei ole "sukua" skitsofrenioille, mikä on muuallakin todettu.

Vanha löydös on skitsofrenian alueellinen painopiste-jakauma Suomessa.

Lainaukset pitäisi merkitä asiallisilla lainaus merkeillä tai käyttäen Quote-painiketta, joka olisi palstalla suositeltavampi tapa.

Mitä harakanvarpaita nämä tämmöiset ovat? (- -) ?

Psykopatologia kirjoitti:Geneettisten eroavuuksien pohjalta.

Genetiikasta puheenollen... Minunkin lasteni isä äidin ja isän puoleisine sukuineen on pohjoissuomalainen.

Riidankylväjä kirjoitti:Mitä harakanvarpaita nämä tämmöiset ovat? (- -) ?

Tarkoittavat, että siitä kohtaa on jotain jätetty pois eli kyseessä on ote pitemmästä tekstistä.
Näin ainakin oletan. Ihan virallisessa otteessa ei lyhyitä viivoja laiteta sulkujen sisään
paitsi, jos pois jätetty osa on keskeltä lausetta/kappaletta.

Kiitos, tuo onkin hyvä tarkennus tietämättömälle ja tietämättömille.

Helmenkalastaja kirjoitti:

Riidankylväjä kirjoitti:Mitä harakanvarpaita nämä tämmöiset ovat? (- -) ?

Tarkoittavat, että siitä kohtaa on jotain jätetty pois eli kyseessä on ote pitemmästä tekstistä.
Näin ainakin oletan. Ihan virallisessa otteessa ei lyhyitä viivoja laiteta sulkujen sisään
paitsi, jos pois jätetty osa on keskeltä lausetta/kappaletta.

Juu selvästi väärin referoitu. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1457

Voitaisiko pysyä otsikon aiheessa; se on erittäin mielenkiintoinen.

Mitä mieltä Psykopatologia olet otsikon väittämästä? Onko se totta?

- - Kaikkien psykoottisten häiriöiden elämänaikainen esiintyvyys Suomessa oli 3.5 %. - -

Otsikko on virheellinen. Tavallisesti tarkastellaan vain skitsofreniaa ja maanis-depressiivistä psykoosia.
Kun otetaan mukaa alkoholipsykoosit ym, 3,5 % olisi pätevien arvioitsijoiden(kin) arvio.

Jotenkin aavistin tuon. Mutta miksi psyyken sairauksista nykyisin pyrittäisiin antamaan kuva, että olisivat yleisempiä kuin ovatkaan? Ketä se palvelee?

Kuten aiemminkin olen todennut, kunkin alan spesialisti yliarvioi "oman" alansa merkitystä,
myös esimerkiksi valaitusala. Runsas kuukausi sitten lamppujätkä höpötti TV:ssa, että
nykyinen LED-valoihin siirtyminen on yhtä suuri juttu kuin aikoinaan kaasuvaloista
sähköön.

Psykiatriakin - nykyyän "tieteellisenä" - pyrkii muiden lääketieteen alojen rinnalle.

HS-keskustelu http://www.hs.fi/terveys/Psykoosit+aiem ... #kommentit

Suominen, Jaakko (1975): Psykoosit pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttajina Suomessa.
[Väitöskirja] Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:5. Helsinki. - 174 s.

Kai Konrad Sievers (1930 - 94) ja Suominen olivat työparina 1970 luvulla.

Homoseksuaalit http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henki ... %20Sievers

Sievers http://lib.thl.fi:2345/http:/lib.thl.fi ... :HTML&PL=0

Nähdään kohta Hesperiassa!

14:52
12:15 - 14:10.
Otin yhden ylimääräisen väitöskirjan,
jos joku haluaa postimaksua vastaan.

1.3.2013 16:10
___________________________________________________________________________________________
_ 27,80

Perälä, Jonna ([2007 - 2010] 2013): Epidemiology of Psychotic Disorders. [Academic Dissertation]
National Institute for Health and Welfare (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL). Research 97/2013.
177 pages = 130 p. (2013) + 47 p. (Original Publications, 2007, 2008, 2009, 2010). Helsinki: THL.
___________________________________________________________________________________________

Juha Veijola http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/tie ... ijola.html kysyi osin aivan
perusasioita väittelijältä, joka (tavanomaisesta poiketen) aloitti usein "arvoisa vastaväittäjä".

"Mitä väittelijä ajattelee kirjan nimestä, jossa on suomeksi ilmaus 'mielisairaus'? ... Sanallahan
on kaiku, ... huono kaiku." Vastaväittäjä sanoi, että se ei ehkä oikein ole nykyaikaa ja että
nykyään ajattellaan psykoosit jatkumona. Hän toi myös esiin, että nykyään voitaisiin puhua
aivosairaudesta.

Veijola toi esiin oman keksintönsä, "aivotoiminnan sairaus", joka olisi jonkinlainen
"kompromissi", kun kehityshäiriöstä on kyse.