Psykoosit aiemmin arvioitua yleisempiä

[Hilppa]

Kiitos tiedoista Psykopatologia! Mielenkiintoista.

Aivotoiminnan sairaus kuulostaa oudolta kielellisenä ratkaisuna, mutta on neutraalimpi ihmistä kohtaan, koska siirtää tarkastelun painopistettä pois persoonasta, joka on ilmiön kokija.

[Psykopatologia]

Veijola toi esiin oman keksintönsä, "aivotoiminnan sairaus",
joka olisi jonkinlainen "kompromissi", kun kehityshäiriöstä on kyse.

Minusta aivotoiminnan sairaus on käytännössä (liki) sama kuin aivosairaus
(vrt. esimerkiksi sydämen toiminnan sairaus / sydänsairaus).

Mielensairaus (yhteen kirjoitettuna) voisi olla parempi kuin lakiteksissä
oleva mielisairaus, joka tuntuu paremmalta kuin mielitauti (Kaila).

[Psykopatologia]

Väittelijällä, joka oli tehnyt julkaisuja pätkittäin äitiysloman vuoksi,
oli pikkumusta, miehillä taas frakit, Veijolalla jalassaan mustat
läskipohjat. Hän hyväksyi väitöksen arvosanalla "kiittäen
hyväksytään" (laudatur!!).

[Hilppa]

Vastaväittäjän antama on kuitenkin vasta ehdotus. Lopullisen päätöksen tekee vasta Kustos luettuaan esitarkastajienkin kommentit.

[Psykopatologia]

Luulen kuitenkin, että ällä tulee.

[Psykopatologia]

Väitös: Psykoottiset häiriöt ovat luultua yleisempiä
25.2.2013 http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=32990

Yli kolme prosenttia suomalaisista sairastuu psykoottiseen häiriöön elämänsä aikana. Luku on
selvästi suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu.

Maamme yleisimpään psykoosisairauteen, skitsofreniaan, sairastuu noin prosentti suomalaisista.
Mielialaoireisiin psykooseihin sairastuu runsas puoli prosenttia väestöstä. Päihdepsykoosit,
erityisesti alkoholipsykoosit, ovat yleisiä keski-ikäisillä miehillä ja ruumiillisen sairauden
aiheuttamat psykoosit vanhuksilla. Monien psykoosia sairastavien ongelmia ovat alhainen
koulutus- ja tulotaso, työelämän ulkopuolelle jääminen, varhainen eläköityminen sekä yksin
eläminen.

Nämä tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Jonna Perälän väitös-
tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka monet suomalaiset sairastuvat elämänsä aikana
psykoottisiin häiriöihin. Tutkimus perustuu vuosina 2000 - 2001 toteutettuun Terveys 2000 -väestö-
tutkimukseen ja siitä tehtyyn Psykoosit Suomessa -jatkotutkimukseen.

Psykoosit ovat vaikeita mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy ajoittainen todellisuuden tajun
vakava häiriintyminen ja toimintakyvyn tilapäinen tai pysyvä heikkeneminen. Psykoosien oireita
ovat harhaluulot, kuuloharhat ja outo käyttäytyminen sekä tunne-elämän latistumisen ja aloitekyvyn
heikentymisen kaltaiset oireet. Jos psykoosiin liittyy ajatustoiminnan häiriöitä, puhe saattaa olla
vaikeasti seurattavaa ja hajanaista. Psykoosit jaetaan skitsofreniaryhmän psykooseihin, mieliala-
oireisiin psykooseihin ja päihteisiin tai ruumiilliseen sairauteen liittyviin psykooseihin.

Psykoosien esiintyvyydessä ilmeni merkittäviä alueellisia eroja. Psykoosiin sairastutaan eniten
Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Myös skitsofreniaan sairastuneita on Pohjois-
Suomessa kolme kertaa enemmän kuin Lounais-Suomessa. Alueellisessa vaihtelussa syntymäpaikka oli
tärkeämpi tekijä kuin nykyinen asuinpaikka. Pohjois-Suomessa syntyneiden todennäköisyys sairastua
skitsofreniaan oli yli 7-kertainen ja muuhun ei-mielialaoireiseen psykoosiin 3-kertainen verrattuna
Lounais-Suomessa syntyneisiin.

Psykoosisairaudet ovat kansanterveydellinen ongelma ja kuormittavat sekä yksilöä että yhteiskuntaa.
Alueellisia eroja aiheuttavia tekijöitä olisikin tutkittava tarkemmin, jotta ennaltaehkäisyä voitaisiin
kehittää. Sairastavuuden alueelliset erot tulisi ottaa huomioon myös silloin, kun resursoidaan alueellisia
hoitojärjestelmiä.

Väitöstilaisuus pidetään perjantaina 1.3.2013 klo 12.00 osoitteessa HYKS Psykiatriakeskus,
Christian Sibelius sali, Välskärinkatu 12, Helsinki.

Lue Helsingin yliopiston tiedote https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38187

Lähde: http://www.julkari.fi/handle/10024/104356
Jonna Perälä: Epidemiology of Psychotic Disorders (Psykoottisten häiriöiden epidemiologia).
National Institute for Health and Welfare, THL. Helsinki: Research 97/2013.

Lisätietoja:
Jonna Perälä, tutkija THL, puh. 029 524 8104
etunimi.sukunimi@thl.fi