TEEMAT >> SUNNUNTAI http://www.hs.fi/sunnuntai/Pakkohoito+p ... 0987777905
Pakkohoito pitää perustella aiempaa paremmin
Mielisairailla potilailla on pakkohoidossakin oikeuksia. Yhtä näistä on Suomessa loukattu
vuosikausia. Nyt pakkohoidon jatkamiselle vaaditaan entistä painavammat perusteet.
17.2.2013 | 2 | Petri Sajari
Huhtikuussa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon saapui horjuvalla käsialalla kirjoitettu kirje. Se oli lähetetty
Kymenlaakson psykiatrisesta sairaalasta.
Sekavassa kirjeessä lähettäjä pyysi korkeinta hallinto-oikeutta tutkimaan, oliko hänen pakkohoidon jatkamisestaan
päätetty laillisesti.
Kirjeen lähettäjä oli potilas, joka oli liitteenä olevan asiakirjan perusteella vahvassa psyykenlääkityksessä.
Potilaan mielestä pakkohoidon jatkamiselle ei ollut perusteita. Hän vetosi siihen, että pystyy huolehtimaan hygieniastaan
ja lääkityksestään. Omasta mielestään hänestä oli tehty lääkityksellä toimintakyvytön.
Ylilääkärin lausunnon mukaan potilas oli psykoottinen ja hänellä oli ajatushäiriöitä. Hän ei pärjäisi ilman pakkohoitoa.
Syyskuussa korkein hallinto-oikeus käsitteli valituksen poikkeuksellisesti täysistunnossa, jossa olivat paikalla kaikki 21 tuomaria.
Ratkaisu oli yllättävä: KHO katsoi, että potilaan pakkohoidosta oli päätetty asianmukaisesti. Päätöksellä KHO uhmasi tietoisesti
Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan mieleltään sairaalla ihmisellä on nimittäin pakkohoidossa oikeuksia, joita on
Suomessa loukattu vuosikausia.
Suomessa hoidetaan mielisairaaloissa vuosittain vajaata 30 000:ta potilasta. Heistä vajaat 10 000 määrätään vuosittain pakko-
hoitoon. Runsaan tuhannen hoitoa jatketaan kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Valittajan tapauksessa kyse oli nimenomaan
pakkohoidon jatkamisesta kolmen kuukauden jälkeen.
Pakkohoidossa rajoitetaan yhtä keskeistä ihmisoikeutta, oikeutta vapauteen. Potilas on sairaalassa lukkojen takana, hänet
saatetaan sitoa, jos hän on vaaraksi itselleen tai muille, ja hänelle syötetään lääkkeitä vastoin hänen tahtoaan.
Kirjallisuudessa on pelottavia kertomuksia siitä, kuinka terve ihminen on voitu sulkea hoitolaitokseen. Yksi kuuluisimmista
elokuvista on Yksi lensi yli käenpesän, jossa Jack Nicholson näyttelee mielivaltaisesti sairaalaan suljettua kapinallista.
Vahvasti lääkittynä ihmisellä on huonot mahdollisuudet puolustaa itseään. Siksi mielenterveyslaki pyrkii varmistamaan, että
ketään ei panna lukkojen taakse mielivaltaisesti. Pakkohoitoon tarvitaan aina sairaalasta riippumattoman ulkopuolisen lääkärin
tarkkailulähete, ja päätös tehdään lääketieteellisin perustein.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ylilääkärin Juha Moringin mukaan lääkärit eivät
pysty koskaan täysin varmasti arvioimaan pakkohoidon tarvetta. Se on aina tulkinnanvarainen asia, josta lääkärit päättävät
parhaan kykynsä ja ammattitaitonsa perusteella.
Moringin mukaan Suomessa on jo vuosia pyritty vähentämään pakkohoitoa.
"Toinen mahdollisuus on, että potilas ei saa kunnollista hoitoa ja tarina päättyy onnettomasti", Moring sanoo. Mielisairas ihminen
voi tehdä itsemurhan.
Viime heinäkuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen ihmisoikeusloukkauksesta. Syy oli se, että erään potilaan
pakkohoidon jatkamiseen ei ollut pyydetty ulkopuolisen lääkärin arviota.
Mielenterveyslain mukaan jokainen pakkohoitopäätös käsitellään automaattisesti hallinto-oikeudessa, jossa mukana on yksi
psykiatriaan perehtynyt lääkäri. EIT:n mielestä se ei riitä.
"On erittäin ongelmallista, että hallinto-oikeuden jäsenenä psykiatri perehtyy potilaan tilaan ainoastaan asiakirjojen perusteella
tutkimatta itse potilasta. Mielenterveyspotilaan oikeusturva edellyttää, että pakkohoitopäätöstä ennen hänet tutkii riippumaton
lääkäri", sanoo lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen.
Kun KHO syyskuussa päätti, että Kymenlaakson sairaalan potilaan pakkohoidossa oli menetelty oikein, se siis asettui puolustamaan
suomalaista käytäntöä vastoin EIT:n tulkintaa. Ristiriidan selvittämiseksi Suomen hallitus pyysi EIT:tä käsittelemään uudestaan
Suomelle antamansa langettavan päätöksen. Marraskuun lopussa EIT ilmoitti Suomen hallitukselle, että sillä ei ole syytä käsitellä
asiaa uudestaan.
Oikeustieteilijöiden mielestä tämä on merkki siitä, että Suomessa pakkohoitoa on jatkettu vuosikausia ihmisoikeuksista piittaamatta.
Professori Virolaisen mielestä hallinto-oikeudet ovat perinteisesti suojelleet voimassa olevaa käytäntöä. Jos KHO olisi taipunut,
mielenterveyslakia olisi jouduttu muuttamaan, ja kunnille ja valtiolle olisi tullut lisäkustannuksia.
Perus- ja ihmisoikeuksien tutkijatohtori Juha Lavapuro Turun yliopistosta on Virolaisen kanssa samaa mieltä.
"Suomessa tuomioistuimilla on taipumusta korostaa ratkaisussaan liikaa yhteiskunnan yleistä etua yksilön oikeuksien kustannuksella",
Lavapuro sanoo.
Pakkohoitoa koskeva ongelma on ollut tiedossa pitkään.
Euroopan neuvoston kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun komitea kiinnitti Suomen käytäntöön huomiota jo vuonna 2003.
Myös komitean mukaan pakkohoidon arvioinnissa pitäisi pyytää sairaalasta riippumatonta mielipidettä.
"Suomessa ei perinteisesti ole annettu juuri lainkaan arvoa perus- ja ihmisoikeusasioissa erilaisten toimielinten antamille suosituksille.
Meillä luotetaan liikaa oikeusjärjestyksemme erinomaisuuteen ja pidetään suosituksia vain moraalisena jeesusteluna", sanoo Helsingin
yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
EIT:n päätökset eivät ole suosituksia, vaan suomalaisia tuomioistuimia ja viranomaisia velvoittavia tuomioita. Ojanen painottaa,
että vasta EIT:n langettavien tuomioiden jälkeen Suomessa ryhdytään toimiin, joihin olisi voitu ryhtyä jo vuosia aikaisemmin.
"KHO:n täysistunto ajautui ulos kartalta, kun se lähti pullikoimaan ihmisoikeustuomioistuinta vastaan", Ojanen sanoo.
Pakkohoito ei ole ainoa ihmisoikeusongelma. Suomi saa Pohjoismaista selvästi eniten tuomioita ihmisoikeusloukkauksista. Suurin osa
näistä koskee sitä, että oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. EIT on antanut Suomelle lukuisia huomautuksia myös sananvapauden
rajoittamisesta.
Tosin opiksi on otettu. Korkein oikeus perustelee päätöksiä yhä enemmän EIT:n ratkaisuilla.
Mitä tästä kaikesta seuraa?
Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt pikaisesti toimiin. Joulukuussa ministeriö ilmoitti, että mielenterveyslakia aletaan muuttaa.
Ministeriö antoi ohjeen, että potilaalle on annettava mahdollisuus sairaalan ulkopuoliseen psykiatriseen arvioon.
Toistaiseksi tilanne Suomessa on ristiriitainen. Esimerkiksi tammikuussa Kuopion hallinto-oikeus päätti pakkohoidosta EIT:n linjan
mukaisesti. Se siis sivuutti Suomen ylimmän auktoriteetin.
"Kotimaisten tuomioistuimien pitäisi ottaa opiksi Kuopion päätöksestä. Siinä perus- ja ihmisoikeudet otettiin vakavasti, vaikka
houkutus päinvastaiselle ratkaisulle oli varmasti suuri," Lavapuro sanoo.
Voi hyvinkin olla, että Kymenlaakson sairaalasta kirjoittanut potilas todella tarvitsi pakkohoitoa. Kyse on siitä, että tulevaisuudessa
hänen ja muiden mielisairaiden oikeuksia pitää kunnioittaa enemmän.
_