Paljonko etelänmatka keskellä kaamosta vaikuttaa vireystilaa

[Riidankylväjä]

Efekti liittyy paljolti siihen, kuinka hysteerinen ao. on.

Tuosta vielä sen verran, että antaako mahdollinen hysteria vielä lisäpotkua virkistymiselle, kun se muutenkin on tohtorin mukaan fysiologinen reaktio? Meneekö hysteerinen "ylikierroksille".

Silmille näkyvällä valolla on välitön virkistävä vaikutus. Se ei ole pelkästään lyhytkestoinen psykologinen tunnetila vaan myös mitattavissa oleva fysiologinen reaktio, joka kestää useita tunteja.

[Psykopatologia]

Toinen on psykiatrin kertomaa - hänen suusanallinen määritelmänsä asiasta - toinen lääkärinlausuntoon kirjattu asia.
Psykiatrin mielestä valon määrän mukaan nouseva ja laskeva mieliala viittaa mielialan aaltoiluhäiriöön. Niin vahva
näkemys mielialan aaltoilusta pitkäaikaisen depression (depressiivisen persoonallisuuden) diagnosoineella psykiatrilla
mielialan aaltoilu(häiriöstä) oli, että sen tasaamiseksi määrättiin kokeiltavaksi tasaava lääkitys.

Sulkevatko mielialan aaltoilu(häiriö) ja depressiivinen persoonallisuus toisensa pois?

Sulkevat viewtopic.php?f=8&t=8292&hilit=depressiivinen

[Psykopatologia]

PP 15.2.2013 12:12 lisäys
Vastaaja:
Timo Partonen
ylilääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kyllä kai järkikin sanoo, että asiantuntijan nimen tulee olla lainauksessa mukana.

Olen pikkuisen eri mieltä. Tässä tuli jo lainattua vähän liikaakin, kun lainasin koko jutun.
Linkki on sitä varten, että asiasta kiinnostuneet voivat halutessaan hakea tarkentavaa tietoa.

Kirjoituksen otsikko oli "liian" pitkä, varsinkin kun se ei sopinut kokonaan fooruminen otsikon
kehykseen. Tällöin se olisi pitänyt toistaa kokonaan lainauksessa, joka foorumilla näyttäytyy
nyt tunnuksilla "tiede/kysy asiantuntijalta". Kuitenkin copyright koskee myös Partosta,
varsinkin kun hän näyttäytyy nimen omaan asiantuntijana.

Muistettakoon yllä oleva myös muissa asiantuntijalausunnoissa yms.

[Riidankylväjä]

Luettavuus kärsii.

[Mirri]

Toinen on psykiatrin kertomaa - hänen suusanallinen määritelmänsä asiasta - toinen lääkärinlausuntoon kirjattu asia.
Psykiatrin mielestä valon määrän mukaan nouseva ja laskeva mieliala viittaa mielialan aaltoiluhäiriöön. Niin vahva
näkemys mielialan aaltoilusta pitkäaikaisen depression (depressiivisen persoonallisuuden) diagnosoineella psykiatrilla
mielialan aaltoilu(häiriöstä) oli, että sen tasaamiseksi määrättiin kokeiltavaksi tasaava lääkitys.

Sulkevatko mielialan aaltoilu(häiriö) ja depressiivinen persoonallisuus toisensa pois?

Sulkevat viewtopic.php?f=8&t=8292&hilit=depressiivinen

Ok.

Kaamosmasennukselle ei ole omaa diagnoosia, eikä se välttämättä sellaista vaadikaan; menee hyvin muunlaisen masennuksen piikkiin. Toistuva masennus ei kai sentään sulje depressiivistä persoonallisuutta pois? Siinäkin mieliala on epävakaa ja sekin diagnoosi minulla on (ollut). Lamotrigiinia en alkanut käyttää, vaikka psykiatri arveli, että se saattaisi tasata vuodenaikojen vaihteluun liittyviä depressio-oireita. Kävi niin, että samaan aikaan vaihdettiin depressiolääke toisenlaiseen, ja se yksistään riitti lievittämään synkimmän ajan oireita. Lisäksi psykoterapia (tai keskusteluhoito) kannattelee pimeimmän ajan ylitse niin, että toistuvan depression diagnoosiin yltävä masennusoireiden paheneminen on ollut vältettävissä.

Tässä on mielestäni yksi hyvä diagnooseihin liittyvä asiantuntijavastaus:

Diagnoosinumero F34 tarkoittaa pitkäaikaisia mielialahäiriöitä, joiden oirekuva vaihtelee ja joiden yksittäiset sairausjaksot ovat usein lievempiä kuin varsinainen hypomania tai lievä tai vaikeampi masentuneisuus.Tähän mielialahäiriöiden ryhmään kuuluu mielialan aaltoiluhäiriö (F 34.0 syklotymia) ja pitkäaikainen masennus (F 34.1 dystymia), jotka voivat ilmetä varhain (alle 20 v iässä) tai myöhemmin. Oireita täytyy olla yhteensä 2 vuoden ajan ennen diagnoosien asettamista.

Syklotymiaan (F 34.0) liittyy jatkuva mielialan epävakaisuus, toistuvia lieviä masentuneisuuden tai mielialan kohoamisen jaksoja vuorotellen, ja alkaa usein varhaisessa aikuisiässä. Mieliala voi olla kuitenkin vakaa ja normaali useita kuukausia peräkkäin. Masennusvaiheessa voi esiintyä toimeliaisuuden ja itseluottamuksen alentumista, unettomuutta, keskittymisvaikeuksia, pessimimiä, kyky nauttia mielihyvää tuottavista asioista on alentunut. Mielialan kohoamisvaiheessa ilmenee päinvastaista. Pitkäaikaiseen masennukseen ( F34.1.) oireettomia ja lievän masennuksen jaksoja, jolloin päivittäinen toimintakyky säilyy hyvänä oireista huolimatta. Oireina väsymys, masentuneisuus ja voimattomuus ja kiinnostuksen puute. Henkilö miettii ja valittaa oireitaan, nukkuu huonosti ja kokee itsensä vaillinaiseksi, mutta kykenee sopeutumaan arkipäivän vaatimuksiin. Esiintyy toimeliaisuuden vähentymistä, unettomuutta, itseluottamuksen ja keskittymiskyvyn alentuista, itkuherkkyyttä, toivottomuutta, pessimismiä, sosiaalista välttelyä, vähäpuheisuutta.

Diagnoosikoodit ovat usein välttämättömiä monissa terveydenhuollon asiakirjoissa, ja usein joudutaan väkisin valitsemaan jokin asiin parhaiten sopiva koodi. Lääkäri kertoo potilaalle parhaiten suusanallisesti mitä hän diagnoosiehdotuksellaan tarkoittaa, sillä pelkkä numero ei kerro koko totuutta kaikissa tilanteissa. Diagnoosikoodisto on kovin byrokraattinen ja joskus potilaan ongelmaa on vaikea saada yhden koodin tai minkään koodin alle. Diagnoosit usein muuttuvat ja tarkentuvat. Väärinkäsitysten välttämiseksi ei kannata etsiä omaa tai toisen diagnoosia pelkästään näiden koodien avulla.

(lihavointi minun)
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalt ... 2001-000-1

[Psykopatologia]

Yllä asiantuntija ei ole laittanut kirjoitukseen puumerkkiään.
Jos olisi pannut, se olisi pitänyt laittaa myös foorumille.

[Mirri]

Joo, en löytänyt kirjoittajan nimeä. Ehkä olisin hoksannut kertoa, jos olisin löytänyt. Toisaalta ymmärrän Riidankylväjän näkemyksen, että linkistä näkyisi; nettimaailmassa sellainen tuntuu helpolta ratkaisulta.

Mielestäni kuitenkin on asiallista ja fiksua laittaa kirjoittajan nimi näkyviin, jos siteerataan jonkun omalla nimellään kirjoittamaa tekstiä - silti, vaikka netissä laitetaankin linkki. Kirjoituksen julkaiseminen omalla nimellä on oleellinen asia, ei asiantuntijuus tms. Jos kirjoittaja julkaisee tekstiä omalla nimellään, hänen kirjoituksiaan siteerattaessa pitäisi hänen nimensä tavalla tai toisella kuljettaa mukana.

[Psykopatologia]

Noin on asia. Sinä ymmärrät.

[Riidankylväjä]

Tämä ei ole väitöskirja eikä muutakaan tieteellistä tekstiä.

[Psykopatologia]

Ei hysteerinen ylikierroksille mene.