Aivojen automatiikka (YLE Teema)

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 18.02.2013 12:44

Kahvi kirjoitti:Ruuan laatu voinee vaikuttaa siinä mielessä,
että kuinka helppo kropan on tehdä sapuskasta
sitä aivojen tarvitsemaa glukoosia; varsinkin
verensokerin tasaisuus lienee tärkeätä.

Verensokerin pitoisuutta pidetään tärkeänä.

Ruoan "laadun" suhde verensokerin muodostumisen helppouteen ei uskoakseni ole olennaista
normaali-oloissa. Luulen, että aivot osaavat ottaa omansa. (Varmaan hiilihydraatit ovat helpoimpia.)

Luulen, että sisäelimistön yleinen kunto - kernaammin kuin ruoan laatu - olisi olennaista glukoosin
muodostumisessa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 19.02.2013 12:51

Psykopatologia kirjoitti:Verensokerin pitoisuutta pidetään tärkeänä.

Ruoan "laadun" suhde verensokerin muodostumisen helppouteen ei uskoakseni ole olennaista
normaali-oloissa. Luulen, että aivot osaavat ottaa omansa. (Varmaan hiilihydraatit ovat helpoimpia.)

Luulen, että sisäelimistön yleinen kunto - kernaammin kuin ruoan laatu - olisi olennaista glukoosin
muodostumisessa.

Aivoille lienee tärkeintä, että verensokerit eivät pääse laskemaan liian alas. Mm hypoglykemia (matala verensokeri) voi aiheuttaa tajuttomuuden tai jopa kuoleman.

Jotkut ruoka-aineet on kropalle helpompia tuon verensokerin riittävän tason ylläpitämiseen, toiset taas vaikeita. Puhutaan myös glykeemisestä indeksistä.

Tässä Wikitietoa:
Glykemiaindeksi tai glykeeminen indeksi, GI, kuvaa ruoka-aineen imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamaa muutosta verensokerissa verrattuna referenssiruoka-aineeseen kuten glukoosiliuos tai valkoinen leipä.[1] Glykemiaindeksillä pyritään kuvaamaan hiilihydraattien imeytymisnopeutta. Suuri glykemiaindeksi tarkoittaa sitä, että verensokeri nousee nopeasti jolloin vereen vapautuu paljon insuliinia. Pieni glykemiaindeksi sitä vastoin kertoo tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Glykeeminen_indeksi

Tärkein elimistön sokeri on glukoosi, joka on aivojen yksinomainen energianlähde. Glukoosia voidaan varastoida elimistössä glykogeeniksi joko maksa- tai lihassoluihin. Maksasolujen glykogeenista pilkkoutuu tarvittaessa glukoosia elimistön ravintoaineeksi, mutta lihassolut käyttävät varastoimansa glykogeenin omiin energiatarpeisiinsa eikä sitä siis vapaudu verenkiertoon. Glukoosia voidaan valmistaa maksassa ja jonkin verran munuaisissa maitohaposta, aminohapoista sekä rasvojen glyseroliosasta. Eläinsolu ei voi valmistaa glukoosia rasvahapoista, vaan niistä muodostuu ketoaineita, joita aivot ja sydänlihas voivat käyttää ravinnokseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilihydraatti
Kahvi
 

Re: YLE Teema 16.05 lauantai 09.02.2013 Aivojen automatiikka

ViestiKirjoittaja Kahvi » 19.02.2013 12:53

Psykopatologia kirjoitti:Ei kai: harjaantumis-oppimista.


Mitä enenpi treenaa niin sen parempi on - tämä pätenee lähes kaikkiin asioihin. Treenaaminen on tuota harjaantumis-oppimista ja sillä siis opetetaan tuota aivojen sisempää aluetta, missä ajatteluprosessit ja päätökset syntyvät varsin nopeasti.
Kahvi
 

Re: YLE Teema 16.05 lauantai 09.02.2013 Aivojen automatiikka

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.02.2013 16:13

Kahvi kirjoitti:
Psykopatologia kirjoitti:Ei kai: harjaantumis-oppimista.


Mitä enenpi treenaa niin sen parempi on - tämä pätenee lähes kaikkiin asioihin.
Treenaaminen on tuota harjaantumis-oppimista ja sillä siis opetetaan tuota aivojen
sisempää aluetta, missä ajatteluprosessit ja päätökset syntyvät varsin nopeasti.

Luulen, että aivojen "sisempien alueiden" prosesseja ei nimitetä "ajatteluksi" ja/tai
"päätöksiksi. Kyseessä ovat pikemminkin aivojen - jo primaaristi - automaattiset
toiminnot.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja ve e » 19.02.2013 20:40

Riidankylväjä kirjoitti:
Valtaosa päivittäisistä askareistamme sujuu automaattisesti, kahvin juonti ei vaadi aivoilta tietoista ponnistusta. Mutta jos automatiikkamme pettää, tällöin puhutaan inhimillisestä erehdyksestä.

Onko tuolla jotain tekemistä "hypnoottisen tilan" kanssa?

Kappas. Samasta aiheesta on tullut jo kaksi osaa aiemmin.

http://areena.yle.fi/tv/1781043

PP 13.2.2013 15:30: "Oli YLE Teema 16.05 lauantai 09.02.2013 Aivojen automatiikka"

Sellainen tuli mieleen, että noista tiedostamattomista prosesseista sanottaneen niitten olevan "paralleeliprosessointia", kun taas tietoisten prosessien sanotaan olevan "sarjaprosessointia" tms. Aika paljo siitä, mitä Freud kutsui tiedostamattomaksi, voisi minun mielikuvitukseni mukaan syntyä tällaisten prosessien rajapinnalla. Rinnakkaisprosessoinnissa asiat voivat varmaankin olla montaa yhtä aikaa, mutta "sarjaprosessoinnissa" välttämättä eivät. Jos tietoisuus ei voisi käsitellä kaiken tyyppisiä paralleeliprosessien tuotoksia, ja joutuisi prosessointiin ottamiseksi rajaamaan niistä pois, voisi seurauksena olla eräänlaista "torjuntaa". Voisi myös odottaa epävakaata vaihtelua "tietoisen sisällä" joissain oloissa, kun yhtenä päivänä yksi puoli asiasta pääsisi tietoisuuteen, ja toisena toinen. Sikäli jos rajapinnalla moninaisuutta jouduttaisiin sulkemaan pois.

Tällaisia vanhoja keskusteluja löytyi:

Psykopatologia kirjoitti:Chileläis-italialaisen psykiatrin ja psykoanalyytikon Ignacio Matte Blancon (1908 - 1995) mukaan tietoinen logiikka on
"epäsymmetristä" (sekundaariprosessi-ajattelu), äärimuodossaan algoritmista. Piilotajuisen logiikka taas on "symmetristä",
jolloin kaksi ristiriitaistakin asiaa voi olla ikään kuin rinnakkain. Tällöin erilaiset tiivistymät, siirtymät ja symbolisaatiot
vallitsevat (primaariprosessi-ajattelu).
viewtopic.php?f=8&t=5084&hilit=Matte+Blanco#p59286


Riidankylväjä kirjoitti:
ve?e kirjoitti:Mihin suhteessa näitä symmetrisyyksiä ja epäsymmetrisyyksiä katsotaan?


Googlaamalla löytyi tuollainen selitys.

"Klassinen eli Aristoteelinen logiikka luo 'joko-tai'-asetelman. A ei voi olla samanaikaisesti sekä A että ei A. Matte Blanco on luonut bi-logiikan käsitteen. Bi-logiikka perustuu symmetrian ja asymmetrian käsitteisiin.

Kuva Kuva
viewtopic.php?f=8&t=637&hilit=Matte+Blanco&start=10#p8330
ve e
 

Re: YLE Teema 16.05 lauantai 09.02.2013 Aivojen automatiikka

ViestiKirjoittaja Kahvi » 20.02.2013 14:02

Psykopatologia kirjoitti:Luulen, että aivojen "sisempien alueiden" prosesseja ei nimitetä "ajatteluksi" ja/tai
"päätöksiksi. Kyseessä ovat pikemminkin aivojen - jo primaaristi - automaattiset
toiminnot.

Itseasiassa hetken mietinkin, että ajattelu/päätöksenteko on epätarkkaa termistöä. Päätin kuitenkin käyttää niitä, vetoan maallikon oikeuteen käyttää epätarkkoja ilmaisuita.

Automaattisia toimintojahan ne ovat, mikä selittänee ainakin osaltaan niiden nopeuden verrattuna tietoiseen ajatteluun. Varsin orjallista "päätöksentekoprosessia" kuitenkin käytetään, eli samat asiat tehdään aina samalla tavalla.
Kahvi
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 22.02.2013 13:02

Tiede kirjoitti:Kuinka ihminen huomaa, jos joku tuijottaa niskaan?

Niskaan tuijottamisen tunne on yleinen kokemus, joka perustuu niin sanottuun subliminaaliseen havaitsemiseen. Sillä tarkoitetaan lyhyitä, nopeita ja ohikiitäviä havaintoja, jotka aistijärjestelmämme rekisteröi mutta jotka eivät pääse tietoisuuteen asti.

Ihminen voi esimerkiksi nähdä vilahduksen takanaan seisovasta henkilöstä ikkunan heijastuksesta tiedostamatta sitä. Jos hän silloin kääntyy ja huomaa seisojan, hän saattaa tulkita havainneensa tämän tuijotuksen jonkinlaisen kuudennen aistin varassa. Se onkin hänelle luonnollinen selitys, koska tietoista muistijälkeä näköhavainnosta ei ole.

Niskaan tuijottamisen tunnetta on tutkittu myös kokeellisesti. Kun kaikkien kuulo- ja näköhavaintojen saaminen tuijottajasta on tehty mahdottomaksi, il-miötä ei ole saatu esiin. Tunteeseen ei siis liity mitään yliluonnollista, vaan pienten vihjeiden tulkitsemista sitä itse tiedostamatta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2006

Vastaaja:
Marieke Saher
psykologian tutkija
Helsinki
http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalt ... a_niskaan_

Eli ne aivojen sisemmät alueet käsittelevät valtavasti havaitoja ja vain osa "pääsee" tietoiseen mieleen asti. Tässä tapauksessa siis pääsee tietoisuuteen havainnoista prosessoitu lopputulos: joku tuijottaa sinua niskaan.
Kahvi
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 22.02.2013 13:16

Wikipedia kirjoitti:Intuitio ja kuudes aisti

Ihmislajilla on kaksi erilaista tiedon käsittelyjärjestelmää, intuitiivinen ja analyyttinen. Näiden ajattelun muotojen voidaan nähdä vastaavan ikiaikaista jakoa vaistoon ja järkeen. Intuitio on sanaton, ei-looginen ja tiedostamaton tapa ajatella. Analyyttinen ajattelu puolestaan on loogista ja tietoista ja siihen liittyy usein ajattelun kielellistäminen. Arkiajattelumme (arkitieto) on pääosin intuitiivista, ja tieteellinen ajattelu enimmäkseen analyyttista. Intuitio on kuitenkin merkityksellinen tekijä molemmissa ajattelun muodoissa.

Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu ovat kehittyneet evoluutiossa eri vaiheissa ja kummallakin on oma tehtävänsä.[1]

Tiedostamaton tiedetty tieto on siis intuitiota. Intuitio on yksi tulkinta yliluonnollisena pidetylle ns. kuudennelle aistille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Intuitio

Vissiin noissa sisimmissä aivojen osissa käy melkoinen datan murskaaminen ja sieltä sitten ilmoitetaan tietoiselle mielellemme pikemminkin johtopäätöksiä/tuloksia kuin puhdasta havaintotietoa.

Itselläni kyllä on kutina siitä, että kuudes aisti on muutakin kuin "tiedostamatonta ajattelua". Jotain sellaista siis, mitä tiede ei pysty vielä selittämään. Kun on esim tiemmä useampikin aavistanut läheiselleen tapahtuneen jotain ikävää, vaikka läheinen olisi ollut satojenkin kilometrien päässä.
Kahvi
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 22.02.2013 14:50

Riidankylväjä kirjoitti:
Mitä eroa on automaattisella nopealla ajattelulla ja hitaalla harkinnalla - se selviää tästä videosta.

Yksi sitkeimpiä ja virheellisimpiä illuusioita on, että ihmiset havaitsevat maailman objektiivisesti, sellaisena kuin se ”oikeasti” on. Todellisuudessa aivot tekevät valtavan määrän täysin automaattista tulkintaa, eikä tätä voi aina ohittaa edes tietoisesti yrittämällä. Oheinen video selittää eron automaattisen ajattelun ja tietoisen harkinnan välillä.

http://dome.fi/viihde/ajankohtaista/vid ... a-ajattelu

viewtopic.php?f=8&t=8603

Tässähän tätä ihan videon muodossa. Suurin osa "ajattelusta ja päätöksistä" syntyy muualla kuin tietoisessa ajattelussa (aivokuorella).
Kahvi
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja ve e » 23.02.2013 14:09

Tietoisuuden aivokorrelaateista ei ole Suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa aiheesta "tietoisuus" ilmeisesti juuri mitään, eikä niistä ole kovin paljoa englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissakaan. Tässä jotain:

One idea that has drawn attention for several decades is that consciousness is associated with high-frequency (gamma band) oscillations in brain activity. This idea arose from proposals in the 1980s, by Christof von der Malsburg and Wolf Singer, that gamma oscillations could solve the so-called binding problem, by linking information represented in different parts of the brain into a unified experience.[69] Rodolfo Llinás, for example, proposed that consciousness results from recurrent thalamo-cortical resonance where the specific thalamocortical systems (content) and the non-specific (centromedial thalamus) thalamocortical systems (context) interact in the gamma band frequency via synchronous oscillations.
http://en.wikipedia.org/wiki/Consciousn ... correlates

Kerrotaan, vapaasti tulkiten, että on ajateltu tietoisuuden tapahtumana liittyvän EEG:llä ym. mitattuihin gammaoskillaatioihin. Monia eri aivoalueita suureksi prosessiksi yhdistävät oskillaatiot voisivat kertoa eri osissa aivoja tapahtuvien prosessien integroitumisesta, mahdollisesti esim. Talamuksen johdolla tms.

Tietoisuus jostakin asiasta (itsestä; erosta äänteitten [a] ja [e] välillä; näkökentän tietyssä osassa olevan objektin liikkeestä oikealta vasemmalle) voidaan taas sitten assosioida yksittäisiin aivoalueisiin sikäli kun osataan. Tästä on ollut muualla juttua. Tietoisuus vaikka erosta äänteitten [a] ja [e] välillä ei ole henkilölle mahdollinen silloin kun jokin tietty, periaatteessa paikannettavissa oleva aivoalue on syystä tai toisesta poissa pelistä. Saman pitäisi periaatteessa päteä esim. tietoisuuteen itsestä (vaikka tuota voi olla vaikeampi tutkia kuin tietoisuutta tiettyjen äänteitten erosta tai tietoisuutta tietyn suuntaisesta liikkeestä).

Tietoisuus oletetaan puuttuvaksi erinäisissä tietoisuuden sairaustiloissa tms.
http://en.wikipedia.org/wiki/Disorder_of_consciousness

Niihin liittyen on esitetty alla olevan kaltaisia kuvia, joitten perusteella voi tietoisuutta tapahtumana yrittää assosioida aivoalueisiin (eikä ainoastaan gammaoskillaatioihin tms.).

Kuva
Because minimally conscious state has been a relatively new criteria for diagnosis, there are very few functional imaging studies of patients with this condition. Preliminary data has shown that overall cerebral metabolism is less than in those with conscious awareness (20-40% of normal[5]) and is slightly higher but comparable to those in vegetative states. Activation in the medial parietal cortex and adjacent posterior cingulate cortex are brain regions that seem to differ between patients in MCS and those from vegetative states.
http://en.wikipedia.org/wiki/Minimally_conscious_state
ve e
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 23.02.2013 14:58

Pahvilla näyttää olevan stereotyyppinen käsitys, että

tietoinen ajattelu => aivokuori
tiedostamaton ajattelu => aivokuoren alaiset osat.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 11.03.2013 17:32

Psykopatologia kirjoitti:Pahvilla näyttää olevan stereotyyppinen käsitys, että

tietoinen ajattelu => aivokuori
tiedostamaton ajattelu => aivokuoren alaiset osat.

Eikö se sitten ole näin?
Tosin tiedostamatonta ajattelua voinee tapahtua myös aivokuorella, mutta tietoista ajattelua tuskin sen alaisissa osissa.
Kahvi
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 11.03.2013 22:28

En pysty sanomaan, miten asia on.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja ve e » 12.03.2013 01:01

Minusta tietoisuus prosessina ei sijaitse oikein missään, kun se on aivojen eri osien synkronoitumista pikemmin kuin joku korkean hierarkkiatason paikka tms. Toisekseen, jos ajattelee aistinelimiä ylävirtana ja kaikenlaiseen tavoitteelliseen toimintaan liittyviä aivojen osia alavirtana (jonne vesi tulee aina ylävirran kautta), aivokuorella tapahtuu paljon ylävirran juttua. Vaikka toisen ihmisen kasvoille ilmaantuvaan ilmeeseen reagoinnissa (jonka helposti mieltäisi aika vähäisessä määrin tietoiseksi prosessiksi) aivokuoren alaiset osat eivät voi tehdä mitään ennen kuin näköaivokuori jne. ovat prosessoineet ihan tuntuvasti. Samaten ääniärsykkeitten prosessoinnissa luultavasti. Eli aivokuorella tapahtuu paljon alavirran juttua, ja ylävirran jutut taas monesti ovat prosesseja, joissa on mukana muitakin aivojen osia samanaikaisesti. Prefrontaalikorteksin luulisi olevan melko ylävirtaa, mutta se on suhteellisen pieni osa aivokuoresta. Sanailen minä parin suoritetun kurssin pohjalta.
ve e
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 12.03.2013 11:47

Muistaakseni ohjelmassa käsiteltiin tuotakin, että miten se näköhavainto kulkee ajukopan eri osissa ja mitä missäkin tapahtuu. Autoilija havaitsee pallon perässä auton alle juoksevan lapsen ja jarruttaa tähän ennenkuin tietoisesti tajuaa tapahtuman. Meni jotenkin niin, että havainto meni ensin näkökeskukseen sinne takaraivon seutuville, sitten pyöri sisemmissä osissa, josta tuli tuo käsky "jarruta" ja sitten vasta havainto tuli tietoisuuteen (aivokuoren käsiteltäväksi).

Tietoisuuden sijaintia aivoissa lienee vaikea/mahdoton määrittää, mutta tietoinen ajattelu tapahtunee ainoastaan aivokuoressa - joka siis tarvitsee ajattelunsa ainesosiksi ym sisempien osien tuottamaa "dataa".
Kahvi
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 12.03.2013 15:19

vee e:n vastaus on ihana.

Mielestäni tietoisuuden ja ajattelun lokaatiota ei voi määrittää.
Kuitenkin molemmat tarvitsevat aivo-aparaattia.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 12.03.2013 18:22

Tietoisuus on aivojen tila tai moodi. Aivot ovat "päällä"->tietoisuus.
Olet ryypännyt itsesi sammuksiin -> tiedottomuus.
Riidankylväjä
 

Re: Aivojen automatiikka (YLE Teema)

ViestiKirjoittaja Kahvi » 15.03.2013 18:50

Riidankylväjä kirjoitti:Tietoisuus on aivojen tila tai moodi. Aivot ovat "päällä"->tietoisuus.
Olet ryypännyt itsesi sammuksiin -> tiedottomuus.

Tuo tietoisuus on paljon laajempi käsite kuin tietoinen ajattelu.
Kahvi
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron