Aivojen automatiikka (YLE Teema)

[Riidankylväjä]

Valtaosa päivittäisistä askareistamme sujuu automaattisesti, kahvin juonti ei vaadi aivoilta tietoista ponnistusta. Mutta jos automatiikkamme pettää, tällöin puhutaan inhimillisestä erehdyksestä.

Onko tuolla jotain tekemistä "hypnoottisen tilan" kanssa?

Kappas. Samasta aiheesta on tullut jo kaksi osaa aiemmin.

http://areena.yle.fi/tv/1781043

PP 13.2.2013 15:30: "Oli YLE Teema 16.05 lauantai 09.02.2013 Aivojen automatiikka"

[Psykopatologia]

Ei kai: harjaantumis-oppimista.

[Kahvi]

Tuli katseltua tästä dokumenttisarjasta molemmat osat. Varsin mielenkiintoinen aihealue; suurin osa aivotoiminnoistamme on "tiedostamatonta" ja varsinainen tiedostettu ajattelu on vain häviävän pieni murto-osa koko aivoissa tapahtuvista prosesseista.

Ohjelmassa muistaakseni kuvattiin ikäänkuin aivojen päälle olisi vedetty ryppyinen uimahattu, jossa tuo tiedostettu ajattelu tapahtuu. Kaikki muu aivojen touhu tapahtuu sitten muissa osissa aivoja.

Tuosta harjaatumis-oppimisesta lienee tosiaan kysymys. Eipä se kellään tainnut polkupyörällä ajamaan harjoittelu helppoa olla, mutta sen opittua varsin simppeliä homma se fillarilla sotkeminen. Taikka kahvia voi hörppiä samalla kun lukee sanomalehteä ihan tuosta vaan - vaikka oikeasti tuohonkin hommaan tarvii aikamoista aivokapasitettia (kupin siirtäminen kädellä pöydältä suuhun oikeinpäin, oikea määrä kupin kallistusta, nieleminen yms samalla kun lukee mitä aviisissa sanotaan).

Tuo tiedostamaton aivojen toiminta on monta kertaa nopeampaa kuin varsinainen tiedostettu ajattelu. Tiedon prosessointiin ja päätöksen tekoon kuluva aika oli noin 1/3 sekuntia, eli lähes refleksin tasoista.

[Kahvi]

Ohjelmassa mainittiin, että aivokuoren toiminta (siis se tietoinen ajattelu) on melkomoinen energiasyöppö ja energian säästämisen takia sitten evoluutio on ohjannut käytännössä lähes kaikki toiminnot aivojen muihin osiin. Vähän onnahti kyllä tuo selitys, kun käsittääkseni tietoinen ajattelu on tullut viimeisimpänä ominaisuutena aivoihin.

Kova energiasyöppö se tietoinen ajattelu kieltämättä on. Itsekin on tullut tehtyä toimistohommia, jossa on joutunut kovastikin ajattelemaan ja fundeeraamaan: nälkä on tullut ja ruoka on maittanut ihan eri tavalla verrattuna siihen, että olisi vaan istuskellut aikaa tappaakseen.

[Psykopatologia]

Ohjelmassa mainittiin, että aivokuoren toiminta (siis se tietoinen ajattelu) on melkomoinen energiasyöppö ja
energian säästämisen takia sitten evoluutio on ohjannut käytännössä lähes kaikki toiminnot aivojen muihin osiin.
Vähän onnahti kyllä tuo selitys, kun käsittääkseni tietoinen ajattelu on tullut viimeisimpänä ominaisuutena aivoihin.

Kova energiasyöppö se tietoinen ajattelu kieltämättä on. Itsekin on tullut tehtyä toimistohommia, jossa on joutunut
kovastikin ajattelemaan ja fundeeraamaan: nälkä on tullut ja ruoka on maittanut ihan eri tavalla verrattuna siihen,
että olisi vaan istuskellut aikaa tappaakseen.

Ei voi pitää paikkaansa; luulen että päin vastoin. Ei esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia tehdän nälän tunteen vallitessa.

Ilmeisesti pää kuluttaa metaboliaa melko paljon suhteessa kokoonsa yms, mutta psyykkinen energia - jota tuntuu
kuluvan -, on ihan eri juttu.

[Kahvi]

Yo-kirjoituksissa onpi eväät mukana. Tiedä tuota sitten, mutta ainakin matala verensokeri vaikeuttaa tietoista ajattelua merkittävästi - mikä ei tietenkään todista sen puolesta, että aivokuori ("ryppyinen uimalakki aivojen päällä") kuluttaisi absoluuttisesti paljon energiaa.

[Psykopatologia]

Elimistön sähkö-kemiallinen toiminta ei kuluta metabolista energiaa ylen paljon.
Sen sijaan lihastoiminta kuluttaa.

[Psykopatologia]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aineenvaihdunta

[Kahvi]

Aivojen energiankulutus

PET-kuva aivoista, mistä näkyy aivojen aktiivisuustaso (punainen aktiivisempi)
Aivojen neuronit vaativat paljon energiaa. Aivot ovat riippuvaisia jatkuvasta verenkierrosta, sillä aivot käyttävät energianlähteenään glukoosia, jota ne eivät kykene varastoimaan itse. Siitä huolimatta, että aivot ovat vain kaksi prosenttia ruumiinpainosta, ne käyttävät 15 prosenttia sydämen pumppaustuotosta, 20 prosenttia hapen kokonaiskulutuksesta ja 25 prosenttia elimistön glukoosista. Levossa aivot kuluttavat energiaa suunnilleen saman verran kuin aktiivisen toiminnan aikana (Trends Neurosci. 2004 Aug;27(8):489-95.)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot#Aivo ... iankulutus

Suhteellisen paljon aivot näyttävät käyttävän energiaa tuon mukaan, mutta sitten taas energiankulutuksessa ei kuitenkaan olisi muutoksia sen suhteen, että kuinka ankarasti ajattelemme.

Mielenkiintoista, tiedeohjelma taisi puhua palturia!

[Psykopatologia]

Akiivisessa ojankaivuussa lihaksisto tarvitsee kuluttaa paljon energiaa.

Aivoissa ero ei ole suuri verrattuna nukkumis-tilaan.

[Kahvi]

Tuosta PP:n postaamasta Wikin Aineenvaihdunta-linkistä:

Vuorokautisesta kokonaisenergiankulutuksesta 65-75 prosenttia on perusaineenvaihduntaa. Miehillä keskimäärin siis 4,2 kJ/min ja naisilla 3,8 kJ/min. Perusaineenvaihdunta koostuu aivojen (21 %), lihasten (22 %), maksan (18 %), munuaisten (6 %), sydämen (12 %) ja muiden kudosten (21 %) energiankulutuksesta. Sen suuruuteen vaikuttaa sukupuolen lisäksi ikä, kehon tyyppi ja koostumus, paasto, lämpötila ja laihduttaminen

Melkomoisen osan aivot haukkaa perusaineenvaihdunnasta (21%). Näyttäisi kuitenkin tosiaan siltä, että aivojen kuluttama energiamäärä pysyy suhteellisen vakiona ihan riippumatta siitä, että ajattelemmeko ankarasti vai emmekö.

Psyykkinen energia onkin mielenkiintoinen juttu. Tietoinen ajattelu kuluttanee enemmän psyykkistä energiaa, mutta tätä energiaa ei oikein voida mitata millään tieteellisellä kuvantamismenetelmällä - lienee enemmänkin subjektiivinen kokemus?

[Psykopatologia]

Neuraalinen toiminta, per se, so. aktiopotentiaalin eteneminen ja synapsien toiminta ym,
ei vie runsaasti energiaa. Sen sijaan neuraalisen toiminnan "tukitoiminnat", varsinkin
verenkierto työtarpeineen, vie!

[ve e]

Psyykkinen energia onkin mielenkiintoinen juttu. Tietoinen ajattelu kuluttanee enemmän psyykkistä energiaa, mutta tätä energiaa ei oikein voida mitata millään tieteellisellä kuvantamismenetelmällä - lienee enemmänkin subjektiivinen kokemus?

Enpäs tiedä tästä, mutta jotain voisi ehkä päätellä siitäkin, että ajatus helposti takeltelee väsyneenä.

[Psykopatologia]

Sanotaan, että psyykkistä enegiaa kuluu nimen omaan vahvoihin vasta-katekseihin.
Esimerkiksi hysteerinen voi kokea olevansa väsynyt.

[Kahvi]

"vasta-katekseihin"

Mikä on kateksi ja vasta-semmoinen?

[Psykopatologia]

Vietin voima ja sitä vastustava defenssi.

Kaksi veturia on nokat vastakkain täydellä höyryllä.
Energiaa kuluu, mutta mitään ei "tapahdu".

[Kahvi]

Aivojen energiankulutus on 0,4 joulea minuutissa pelkästään selviy­tymisessä, kun taas jo ristisanateh­täviä ratkoessa energiantarve voi nousta jopa 6 jouleen (1,4 kaloria) minuutissa.

http://www.tiedonpuu.fi/lehti/lehti.php ... 09b3&kode=

Aivoja voi pitää elimistön energiasyöppönä, sillä niiden osuus koko kulutuksesta on noin 20 prosenttia. Jos aivotoiminta on poikkeuksellisen vilkasta esimerkiksi pohdiskelun vuoksi, aivojen energiantarve voi jopa yli kaksinkertaistua.

http://tieku.fi/kysy-meilta/aivovoimist ... n-energiaa

Henkinen ponnistelu ei erityisemmin lisää energiankulutusta. Esimerkiksi tenttiään lukevien opiskelijoiden aivosolujen toiminnan kiihtyminen aiheuttaa noin 3-4 prosentin nousun elimistön energiataloudessa (Peltosaari ja Raukola 1998)

http://keho.net/artikkelit/naytaartikke ... hdunta-120

Netistä näyttää löytyvän varsin ristiriitaista tietoa siitä, että lisääkö ajattelu aivojen energiankulutusta vai eikö.

[Psykopatologia]

Aivot ovat koko ajan - kuten sydänkin - "käynnissä" säätelemässä viskeraalisia ym. toimintoja,
ja tämä syö energiaa (n. 20 %). Vaikkakin korteksin solut voivat muodostaa valtaosan aivojen
neuroneista, vain osa osallistuu varsinaiseen ajatustoimintaan, jolloin metabolian lisäys on
kuitenkin suhteellisen pieni.

[Psykopatologia]

Kahvin Tiedon puu -linkistä
(- -)
Kävi ilmi, että aivot ovatkin perin vaativat ja nirsot, niille ei kelpaa mikä tahansa syötävä.
Muihin eli­miin verrattuna aivomme ovat suo-ras­taan ahneet. Lisäksi aivomme ovat varsin
pikkutarkat ravinnon laa­dusta. Huono ruoka tuo pahan mie­len.

Hyvä ruoka sen sijaan parantaa kes­kittymiskykyä, koordinaatiota, moti­vaatiotasoa, muistikykyä,
reaktioky­kyä, stressin sietokykyä, ehkäisee aivojen ikääntymistä, vakavien sai­rauksien puhkeamista
ja pitää mei­dät kerta kaikkiaan hyvässä kunnos­sa.
(- -)

Tuskin hyvä ruoka mitään keskittymiskyä yms. parantaa mutta edistää terveyttä yms.

Aivoilla kelpaa mikä tahansa soosi, koska aivot käyttävät glykoosia. Tuskin huono
ruoka huonompaa sokeria tuottaa, ja päin vastoin.

[Kahvi]

Ruuan laatu voinee vaikuttaa siinä mielessä, että kuinka helppo kropan on tehdä sapuskasta sitä aivojen tarvitsemaa glukoosia; varsinkin verensokerin tasaisuus lienee tärkeätä.