Riitta Heimonen HS, Terveys 7.2.2013
HELSINGIN SANOMAT kirjoitti:Leena Vähäkylä tietää, että bipolaarihäiriö ei parane, mutta sen kanssa voi elää
"Olen joskus sanonut olevani kuolemansairas. Sairastan tautia, jossa osa diagnoosin saaneista menehtyy", Leena Vähäkylä sanoo ja hymyilee.
Lauseessa ei ole hänelle mitään dramaattista. Hänellä on bipolaarihäiriö eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka todettiin 13 vuotta sitten.
Sitä ennen Leenalle oli tapahtunut paljon yllättäviä asioita: hän oli rakastunut toiseen mieheen, jättänyt perheensä – ja palannut taas kotiin asuttuaan vuoden omillaan.
"Sairautta ei ole helppo hyväksyä, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Kova pala se silti oli."
Omaistenkin oli vaikea uskoa diagnoosia todeksi. Leenan sisar on psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Hän piti Leenan railakkuutta normaalina persoonallisuuden piirteenä ja masennusta sairautena.
Leena, 52, on ollut koko ikänsä alakuloisuuteen taipuvainen.
"Jo kouluikäisenä minulla oli masennusta. Saatoin kuitenkin kirjoittaa hyvin arvosanoin ylioppilaaksi ja opiskella", hän kertoo.
Leena liiti ylös alas tunteella. Hän kärsi myös unettomuudesta, jota hoidettiin opiskeluajoista lähtien.
"Olen aina ajatellut, että unettomuus on pahasta. Siksi tauti ei kai riehaantunut koskaan maniavaiheeseen, jonka unettomuus usein laukaisee."
Monelle mania on sama kuin päästäisi tulen irti: liekki palaa täydellä roihulla ja polttaa altaan työn, ystävät, rahat, terveyden ja pahimmillaan hengenkin.
Leenan vauhtijaksot olivat lievempiä, hypomaanisia.
"Ei niitä hypomanioita itse erota, eikä välttämättä kukaan muukaan. Vauhtia ja energiaa oli kuitenkin enemmän."
"Joskus tunsin jaksavani ihan mitä vain. Tunsin itseni myös hyvin viehättäväksi – toisin kuin masennusjaksoina, jolloin itsetunto oli nollassa. Jälkeenpäin ajatellen olin kyllä tosi rasittava työkaveri, kärkevä ja asioihin puuttuva."
Tunteiden keinussa Leenan oli helppo ihastua miehiin. Arvostelukyky heitti ja huuma vei mennessään, kunnes masennus taas pysäytti vauhdin.
"Silloin tuli sellainen tunne, että en jaksa enää yhtään. Että en kestä sitä ahdistusta, joka täytti mieleni kokonaan. Raastavasta tuskasta piti päästä eroon. Masennukseni oireita jo ihan ensi vaiheessa oli halu kuolla."
Leena yritti kaksi kertaa itsemurhaa lääkkeiden yliannostuksella.
Nyt hänellä on meneillään seitsemäs tasainen vuosi. Kun masennus edellisellä kerralla nosti päätään, vaihdettiin lääkkeitä.
"Tarvitsen unettavaa psykoosilääkettä ja mielialan tasaajaa. Ne pitävät taudin kurissa."
Sairauden löydyttyä Leena kävi pari vuotta kognitiivisessa terapiassa, mutta sitten terapia alkoi tuntua tarpeettomalta. Nyt hän käy kolmen kuukauden välein yksityisellä psykiatrilla.
"Kyllä julkisellakin puolella on hyviä lääkäreitä. Hoitokontaktien tulisi kuitenkin olla pysyviä, sillä vaihtuvuus rikkoo hoitosuhdetta."
Pikkuhiljaa Leenalle tuli tarve kirjoittaa kokemuksistaan. Hän päätti ottaa vuorotteluvapaata tiedottajan työstään ja tehdä kirjan.
Mielenterveyttä käsitteleviä teoksia on syntynyt tähän mennessä kolme.
"Nyt olen kalunnut aiheen loppuun. Ennen seurasin tiedeuutisia ja keräsin kaiken, mitä sairaudestani kirjoitettiin. Enää en jaksa."
Leenan sairaudesta on puhuttu hänen perheessään alusta alkaen. Kun äiti oli pari päivää sairaalassa masennuksen ja uupumisen takia, isä kertoi lapsille syyn. Leena on vastannut aina rehellisesti lasten kysymyksiin.
"Mutta kun ei ole voimakasta maniaa, lasten on vaikea tajuta sairauden vauhtivaihetta. Eikä heitä pidä liikaa rasittaa näin vaikeilla asioilla."
Ensimmäisen kirjan ilmestyessä Leena antoi kasvot psyykkiselle sairaudelle. Paluu töihin jännitti, mutta työpaikan sivistynyt yhteisö otti hänet hyvin vastaan.
Julkisuuden myötä monet epätoivoiset omaiset ja hoitoa vaille jääneet alkoivat soitella Leenalle. Tuntemattomien yhteydenotot tuntuivat kuitenkin raskailta.
"Ajattelin haastatteluja antaessani, että okei, jos voin niillä ja kirjoillani auttaa jotakuta. En voi kuitenkaan tehdä enempää. Apua olisi hyvä hakea lähellä olevista mielenterveysyhdistyksistä."
Leena ryhtyi myös vertaistukiohjaajaksi. Siinä hän näki, millainen onnettomuus hoitamaton sairaus voi olla.
Leena rakastui toiseen mieheen, jätti perheensä ja palasi taas kotiin.
"Noin 30 prosenttia tätä tautia sairastavista ei saa lääkkeistä apua. Ymmärrän niitä, jotka päättävät päivänsä. Sekamuotoisen jakson yhtä aikaa aktiivinen ja ahdistunut olo sekä paha masennus ovat kaikkein vaarallisimpia."
Viime aikoina Leena ei ole enää ollut mukana mielenterveyspotilaiden järjestötoiminnassa.
"Psyykeni on ollut vakaammalla pohjalla sen jälkeen, kun jäin pois vapaaehtoistyöstä. Aktivismi ei ollut terveydelleni hyväksi. Suosittelen kaikille mahdollisimman normaalia, tervehenkistä elämää ja seuraa."
Vähän aikaa sitten Leena pelästyi. Työasiat saivat hänet pillastumaan, ja kiukku nousi usein pintaan muutenkin. Ei kai vain seesteinen jakso ole loppumassa, hän ajatteli.
"Olo johtui todennäköisesti vaihdevuosioireista. Töissä vastaavassa elämänvaiheessa oleva nainen sanoi, että minulla on oikeus räyhätä, se helpottaa."
Leena kertoo, että joskus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät jopa haikailevat maniavaiheen perään.
"Minusta mania ei todellakaan ole sen arvoista. En halua riskeerata elämääni."
Elämä tuntuu hänestä nyt kaikin puolin hyvältä. "Minulla on ymmärtäväinen ja tukeva aviomies, lapset ja vakituinen työ."
Leena on juuri lähdössä tyttärensä kanssa talvilomalle etelään. Hän odottaa matkaa innolla.
"Joillakin meistä valo voi laukaista manian samalla lailla kuin kaamos masennuksen. Onneksi minun ei tarvitse pelätä sitä", hän sanoo.
"Vastoinkäymisiin olen oppinut suhtautumaan niin, että olkoon, kaikesta ei tarvitse välittää."
HELSINGIN SANOMAT kirjoitti:Masennuksesta maniaan
Kaksisuuntainen mielialahäiriö kertoo kahdella sanalla oleellisen sairaudesta: perusmieliala voi vaihdella masennuksesta vastakkaiseen suuntaan, maniaan. Sairaudesta käytetään myös nimeä bipolaarihäiriö ja aiemmin puhuttiin maanisdepressiivisyydestä. Maniassa aivojen hermoverkko on häiriötilassa. Lievempää maanista vaihetta kutsutaan hypomaniaksi.
"Näiden oirejaksojen välillä voi olla pitkiäkin oireettomia kausia", psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi kertoo.
Kolmanneksella kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista esiintyy myös sekamuotoisia oirejaksoja, jolloin masennus- ja maniaoireet esiintyvät saman jakson, jopa saman tunnin aikana.
Mielialahäiriö on jaettu kahteen luokkaan. Tyyppiin 1 kuuluu sekä masennus että varsinaisia maniajaksoja tai sekamuotoisia jaksoja. Tyyppiä 2 sairastavilla on masennusta ja hypomaniajaksoja.
Moni merkittävä taiteilija on kärsinyt kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Sinänsä sairaus ei tee kenestäkään lahjakasta, mutta se ei ole este luovuudelle, jos sairaus pysyy hallinnassa.
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä.
Sairaudella on pitkä historia, ensimmäiset kuvaukset siitä löytyvät yli 2 000 vuoden takaa. Tiede ei vieläkään tiedä syytä häiriöön. Sitä pidetään hyvin biologisena sairautena, ja se on hyvin vahvasti periytyvä.
Erilaiset elämän stressitekijät voivat tuoda sairauden esiin. Manian voi laukaista myös päihteiden käyttö, jotkut somaattiset sairaudet, unettomuus ja masennuslääkkeet. Myös vuodenajat voivat vaikuttaa häiriöjaksoihin.
Mania uusiutuu 90 prosentilla sairautta potevista. Jos hoito on kohdallaan, voi kuitenkin käydä niin, että toista maniajaksoa ei koskaan tule. Useimmilla potilailla on enemmän masennusjaksoja kuin manioita.
Monipuolisen tiedon jakaminen potilaalle ja tämän omaisille sekä oikea lääkehoito auttavat sairauden hoidossa. Säännöllisellä elämäntavalla on iso merkitys oireiden hallinnassa.
Sadeniemi kertoo, että monet pystyvät elämään täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Vaikeimmissakin sairausmuodoissa on aina toivoa paremmasta tasapainosta, hän toteaa.
"Lääkehoito on ottanut isoja edistysaskeleita, ja hoitomahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Toivoisin, että useammilla olisi mahdollisuus myös kognitiiviseen terapiaan."
Kevään aikana ilmestyy kirja Minna Sadeniemi (toim.): Kaksisuuntainen mielialahäiriö, opas sairastuneille ja omaisille. Duodecim 2013.
http://www.hs.fi/terveys/Psyykkinen+sai ... 0166516653
http://www.hs.fi/terveys/Masennuksesta+ ... 0166572227