Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Hilppa » 08.02.2013 13:14

Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa
Riitta Heimonen HS, Terveys 7.2.2013

HELSINGIN SANOMAT kirjoitti:Leena Vähäkylä tietää, että bipolaarihäiriö ei parane, mutta sen kanssa voi elää

"Olen joskus sanonut olevani kuolemansairas. Sairastan tautia, jossa osa diagnoosin saaneista menehtyy", Leena Vähäkylä sanoo ja hymyilee.
Lauseessa ei ole hänelle mitään dramaattista. Hänellä on bipolaarihäiriö eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka todettiin 13 vuotta sitten.
Sitä ennen Leenalle oli tapahtunut paljon yllättäviä asioita: hän oli rakastunut toiseen mieheen, jättänyt perheensä – ja palannut taas kotiin asuttuaan vuoden omillaan.
"Sairautta ei ole helppo hyväksyä, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Kova pala se silti oli."
Omaistenkin oli vaikea uskoa diagnoosia todeksi. Leenan sisar on psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Hän piti Leenan railakkuutta normaalina persoonallisuuden piirteenä ja masennusta sairautena.
Leena, 52, on ollut koko ikänsä alakuloisuuteen taipuvainen.
"Jo kouluikäisenä minulla oli masennusta. Saatoin kuitenkin kirjoittaa hyvin arvosanoin ylioppilaaksi ja opiskella", hän kertoo.
Leena liiti ylös alas tunteella. Hän kärsi myös unettomuudesta, jota hoidettiin opiskeluajoista lähtien.
"Olen aina ajatellut, että unettomuus on pahasta. Siksi tauti ei kai riehaantunut koskaan maniavaiheeseen, jonka unettomuus usein laukaisee."
Monelle mania on sama kuin päästäisi tulen irti: liekki palaa täydellä roihulla ja polttaa altaan työn, ystävät, rahat, terveyden ja pahimmillaan hengenkin.
Leenan vauhtijaksot olivat lievempiä, hypomaanisia.
"Ei niitä hypomanioita itse erota, eikä välttämättä kukaan muukaan. Vauhtia ja energiaa oli kuitenkin enemmän."
"Joskus tunsin jaksavani ihan mitä vain. Tunsin itseni myös hyvin viehättäväksi – toisin kuin masennusjaksoina, jolloin itsetunto oli nollassa. Jälkeenpäin ajatellen olin kyllä tosi rasittava työkaveri, kärkevä ja asioihin puuttuva."
Tunteiden keinussa Leenan oli helppo ihastua miehiin. Arvostelukyky heitti ja huuma vei mennessään, kunnes masennus taas pysäytti vauhdin.
"Silloin tuli sellainen tunne, että en jaksa enää yhtään. Että en kestä sitä ahdistusta, joka täytti mieleni kokonaan. Raastavasta tuskasta piti päästä eroon. Masennukseni oireita jo ihan ensi vaiheessa oli halu kuolla."
Leena yritti kaksi kertaa itsemurhaa lääkkeiden yliannostuksella.
Nyt hänellä on meneillään seitsemäs tasainen vuosi. Kun masennus edellisellä kerralla nosti päätään, vaihdettiin lääkkeitä.
"Tarvitsen unettavaa psykoosilääkettä ja mielialan tasaajaa. Ne pitävät taudin kurissa."
Sairauden löydyttyä Leena kävi pari vuotta kognitiivisessa terapiassa, mutta sitten terapia alkoi tuntua tarpeettomalta. Nyt hän käy kolmen kuukauden välein yksityisellä psykiatrilla.
"Kyllä julkisellakin puolella on hyviä lääkäreitä. Hoitokontaktien tulisi kuitenkin olla pysyviä, sillä vaihtuvuus rikkoo hoitosuhdetta."
Pikkuhiljaa Leenalle tuli tarve kirjoittaa kokemuksistaan. Hän päätti ottaa vuorotteluvapaata tiedottajan työstään ja tehdä kirjan.
Mielenterveyttä käsitteleviä teoksia on syntynyt tähän mennessä kolme.
"Nyt olen kalunnut aiheen loppuun. Ennen seurasin tiedeuutisia ja keräsin kaiken, mitä sairaudestani kirjoitettiin. Enää en jaksa."
Leenan sairaudesta on puhuttu hänen perheessään alusta alkaen. Kun äiti oli pari päivää sairaalassa masennuksen ja uupumisen takia, isä kertoi lapsille syyn. Leena on vastannut aina rehellisesti lasten kysymyksiin.
"Mutta kun ei ole voimakasta maniaa, lasten on vaikea tajuta sairauden vauhtivaihetta. Eikä heitä pidä liikaa rasittaa näin vaikeilla asioilla."
Ensimmäisen kirjan ilmestyessä Leena antoi kasvot psyykkiselle sairaudelle. Paluu töihin jännitti, mutta työpaikan sivistynyt yhteisö otti hänet hyvin vastaan.
Julkisuuden myötä monet epätoivoiset omaiset ja hoitoa vaille jääneet alkoivat soitella Leenalle. Tuntemattomien yhteydenotot tuntuivat kuitenkin raskailta.
"Ajattelin haastatteluja antaessani, että okei, jos voin niillä ja kirjoillani auttaa jotakuta. En voi kuitenkaan tehdä enempää. Apua olisi hyvä hakea lähellä olevista mielenterveysyhdistyksistä."
Leena ryhtyi myös vertaistukiohjaajaksi. Siinä hän näki, millainen onnettomuus hoitamaton sairaus voi olla.
Leena rakastui toiseen mieheen, jätti perheensä ja palasi taas kotiin.
"Noin 30 prosenttia tätä tautia sairastavista ei saa lääkkeistä apua. Ymmärrän niitä, jotka päättävät päivänsä. Sekamuotoisen jakson yhtä aikaa aktiivinen ja ahdistunut olo sekä paha masennus ovat kaikkein vaarallisimpia."
Viime aikoina Leena ei ole enää ollut mukana mielenterveyspotilaiden järjestötoiminnassa.
"Psyykeni on ollut vakaammalla pohjalla sen jälkeen, kun jäin pois vapaaehtoistyöstä. Aktivismi ei ollut terveydelleni hyväksi. Suosittelen kaikille mahdollisimman normaalia, tervehenkistä elämää ja seuraa."
Vähän aikaa sitten Leena pelästyi. Työasiat saivat hänet pillastumaan, ja kiukku nousi usein pintaan muutenkin. Ei kai vain seesteinen jakso ole loppumassa, hän ajatteli.
"Olo johtui todennäköisesti vaihdevuosioireista. Töissä vastaavassa elämänvaiheessa oleva nainen sanoi, että minulla on oikeus räyhätä, se helpottaa."
Leena kertoo, että joskus kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät jopa haikailevat maniavaiheen perään.
"Minusta mania ei todellakaan ole sen arvoista. En halua riskeerata elämääni."
Elämä tuntuu hänestä nyt kaikin puolin hyvältä. "Minulla on ymmärtäväinen ja tukeva aviomies, lapset ja vakituinen työ."
Leena on juuri lähdössä tyttärensä kanssa talvilomalle etelään. Hän odottaa matkaa innolla.
"Joillakin meistä valo voi laukaista manian samalla lailla kuin kaamos masennuksen. Onneksi minun ei tarvitse pelätä sitä", hän sanoo.
"Vastoinkäymisiin olen oppinut suhtautumaan niin, että olkoon, kaikesta ei tarvitse välittää."

HELSINGIN SANOMAT kirjoitti:Masennuksesta maniaan

Kaksisuuntainen mielialahäiriö kertoo kahdella sanalla oleellisen sairaudesta: perusmieliala voi vaihdella masennuksesta vastakkaiseen suuntaan, maniaan. Sairaudesta käytetään myös nimeä bipolaarihäiriö ja aiemmin puhuttiin maanisdepressiivisyydestä. Maniassa aivojen hermoverkko on häiriötilassa. Lievempää maanista vaihetta kutsutaan hypomaniaksi.
"Näiden oirejaksojen välillä voi olla pitkiäkin oireettomia kausia", psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi kertoo.
Kolmanneksella kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista esiintyy myös sekamuotoisia oirejaksoja, jolloin masennus- ja maniaoireet esiintyvät saman jakson, jopa saman tunnin aikana.
Mielialahäiriö on jaettu kahteen luokkaan. Tyyppiin 1 kuuluu sekä masennus että varsinaisia maniajaksoja tai sekamuotoisia jaksoja. Tyyppiä 2 sairastavilla on masennusta ja hypomaniajaksoja.
Moni merkittävä taiteilija on kärsinyt kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Sinänsä sairaus ei tee kenestäkään lahjakasta, mutta se ei ole este luovuudelle, jos sairaus pysyy hallinnassa.
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä.
Sairaudella on pitkä historia, ensimmäiset kuvaukset siitä löytyvät yli 2 000 vuoden takaa. Tiede ei vieläkään tiedä syytä häiriöön. Sitä pidetään hyvin biologisena sairautena, ja se on hyvin vahvasti periytyvä.
Erilaiset elämän stressitekijät voivat tuoda sairauden esiin. Manian voi laukaista myös päihteiden käyttö, jotkut somaattiset sairaudet, unettomuus ja masennuslääkkeet. Myös vuodenajat voivat vaikuttaa häiriöjaksoihin.
Mania uusiutuu 90 prosentilla sairautta potevista. Jos hoito on kohdallaan, voi kuitenkin käydä niin, että toista maniajaksoa ei koskaan tule. Useimmilla potilailla on enemmän masennusjaksoja kuin manioita.
Monipuolisen tiedon jakaminen potilaalle ja tämän omaisille sekä oikea lääkehoito auttavat sairauden hoidossa. Säännöllisellä elämäntavalla on iso merkitys oireiden hallinnassa.
Sadeniemi kertoo, että monet pystyvät elämään täysipainoista elämää sairaudesta huolimatta. Vaikeimmissakin sairausmuodoissa on aina toivoa paremmasta tasapainosta, hän toteaa.
"Lääkehoito on ottanut isoja edistysaskeleita, ja hoitomahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Toivoisin, että useammilla olisi mahdollisuus myös kognitiiviseen terapiaan."

Kevään aikana ilmestyy kirja Minna Sadeniemi (toim.): Kaksisuuntainen mielialahäiriö, opas sairastuneille ja omaisille. Duodecim 2013.

http://www.hs.fi/terveys/Psyykkinen+sai ... 0166516653
http://www.hs.fi/terveys/Masennuksesta+ ... 0166572227
Hilppa
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Mirri » 08.02.2013 15:08

Jep, sattuneista syistä kaksisuuntaisilla on kysyntää työmarkkinoilla. He voivat olla varsinaisia tehopakkauksia; kuin koneita, jotka tekevät tulosta kaipailematta vapaapäiviä tai muitakaan huilitaukoja... Ainakin joillakin tehokkuutta ja tulosta painottavilla aloilla sellainen oireilu on plussaa.
Huono homma, jos maanisdepressiivisyyden perusteella luodaan kuva, että psyykkiset sairaudet eivät estä tai haittaa työntekoa. Kyllä ne usein estävät tai ainakin haittaavat.

Ja toki myös kaksisuuntainen manioineen ja masennuksineen voi olla niin vaikea, ettei sitä sairastavasta ole töihin silloinkaan, kun hän ei omasta mielestään ole 'köyhä eikä kipeä'...
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Hilppa » 08.02.2013 23:52

Mirri kirjoitti:Jep, sattuneista syistä kaksisuuntaisilla on kysyntää työmarkkinoilla. He voivat olla varsinaisia tehopakkauksia; kuin koneita, jotka tekevät tulosta kaipailematta vapaapäiviä tai muitakaan huilitaukoja... Ainakin joillakin tehokkuutta ja tulosta painottavilla aloilla sellainen oireilu on plussaa.

Missään ei ole todettu noin. Eikä millään sairaudella ole kysyntää työmarkkinoilla. Esimierkiksi taiteellisuudesta mainittiin ainoastaan näin:
HELSINGIN SANOMAT kirjoitti:Moni merkittävä taiteilija on kärsinyt kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Sinänsä sairaus ei tee kenestäkään lahjakasta, mutta se ei ole este luovuudelle, jos sairaus pysyy hallinnassa.

Mirri kirjoitti:Huono homma, jos maanisdepressiivisyyden perusteella luodaan kuva, että psyykkiset sairaudet eivät estä tai haittaa työntekoa...

Miten ennakkoluulojen hälventäminen voisi olla huono homma? Missään ei ole väitetty, että hoitamaton sairaus ei olisi este työnteolle. Sen sijaan on lohdullista, että moni selviytyy sairaudestaan huolimatta työelämään. Keneltä se on pois?
Hilppa
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Hilppa » 08.02.2013 23:58

Hyvä homma, että kirjoituksen kaltaisia artikkeleita julkaistaan, jotta sairauden monet ilmentymät ja nimenomaan ne tavallisimmat tarinat tulevat julki.
Hilppa
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Mirri » 09.02.2013 02:36

Psykososiaaliset hoidot tehostavat lääkehoitoa, mutta haasteitakin riittää.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö tunnistetaan pääasiassa maanisten tai hypomaanisten jaksojen esiintymisen perusteella, mutta taudin oireista luultavasti masennus ja toimintakyvyn lasku rasittavat potilaita eniten. Itse asiassa kaksisuuntainen mielialahäiriö on maailmanlaajuisesti kuudenneksi invalidisoivin sairaus.
Toimintakyvyn lasku johtuu pääasiassa siitä, että sekä mania että masennus uusiutuvat herkästi. Eräässä tutkimuksessa potilaita seurattiin sen jälkeen, kun heillä oli ilmennyt mania- tai masennusjakso. Tutkimukseen osallistuneet potilaat sairastivat tyypin 1 kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jossa tyypillisesti esiintyy maniajaksoja masennusjaksojen kanssa tai ilman (tyypin 2 häiriössä esiintyy hypomaniajaksoja). Tutkijat havaitsivat, että 37 %:lla potilaista mania- tai masennusjakso uusiutui vuoden kuluessa, 60 %:lla kahden vuoden kuluessa ja 73 %:lla viiden vuoden kuluessa.

Täysi toipuminen mania- tai masennusjaksosta, mikäli tämä ylipäänsä onnistuu, voi viedä kuukausia, jopa vuosia. Yhdessä tutkimuksessa, jossa seurattiin sairaalahoitoon maanisen jakson aikana joutuneita potilaita kotiuttamisen jälkeen, havaittiin, että 48 %:lla potilaista oireet hävisivät vuoden aikana, mutta vain joka neljännen potilaan toimintakyky palasi normaaliksi. Toisessa tutkimuksessa havaittiin maniajakson jälkiseurausten vaikuttaneen jatkossa työkykyyn sekä ihmis- ja perhesuhteisiin jopa vielä viiden vuoden kuluttua.

Työkyky on tärkeä ja arka elämän alue. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että vain 33 % kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista työskenteli kokopäiväisesti ja 9 % osa-aikaisesti. 57 % kertoi olevansa täysin työkyvyttömiä tai pystyvänsä työskentelemään vain tietynlaisessa suojatyössä.
On kuitenkin aina muistettava, että monet kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät pääsevät loppujen lopuksi elämässään eteenpäin. Lääkärit ja potilaat kaipaavat silti uusia keinoja tukea ja nopeuttaa toipumista nykyistä paremmin.

Masennus on toimintakyvyttömyyden kannalta tärkein tekijä
Tutkijoiden mielestä masennus on kaksisuuntaisen mielialahäiriön merkittävin toimintakyvyn heikkenemistä ennustava tekijä. Potilaiden toipuminen masennusjaksosta kestää yleensä kauemmin kuin maniajaksosta. Potilaat ovat sitä paitsi huonommassa kunnossa toivuttuaan masennusjaksosta kuin maniajaksosta ja heillä on useammin jäännösoireena masennusta kliinisten sairausjaksojen välilläkin. Potilaiden toimintakyky voi olla oireilun takia alentunut jopa puolen vuoden ajan masennuksen hallitessa oireilua. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet heikentävät tavallisesti potilaiden toimintakykyä enemmän kuin vakavan masennuksen tai dystymian eli pitkäaikaisen alakuloisuuden oireet.

http://www.terve.fi/terveyden-abc/kaksi ... rantaminen

Ammattiasema on tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä mielenterveyden häiriöön sairastumisessa, sairauden jälkeisessä työhön paluussa sekä sairauden uusiutumisessa.
Työntekijäammateissa mielenterveyshäiriöihin sairastuminen oli yleisempää, työhönpaluu epätodennäköisempää ja sairaus uusiutui herkemmin kuin ylemmillä toimihenkilöillä.

Mielenterveyden häiriön vuoksi työkyvyttömyysjaksolle jääneistä 62 prosenttia palasi työhön vuoden aikana. Ylemmistä ja alemmista toimihenkilöistä palasi työhön kaksi kolmasosaa, mutta työntekijöistä ainoastaan runsas puolet eli 53 prosenttia.
– Tämä tutkimus osoittaa, että korkea ammattiasema antaa paremman suojan mielenterveyden häiriöstä johtuvalle vakavalle työkyvyttömyydelle kuin alempi ammattiasema. Korkeassa ammattiasemassa olevat toipuvat myös todennäköisemmin työkykyisiksi sairaudestaan, joten heillä on pienempi pysyvän työkyvyttömyyden uhka, sanoo professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta
– Syitä tähän on varmasti useita ja ne voivat liittyä esimerkiksi sairauden vakavuuteen, hoidon saamiseen ja työhön liittyviin tekijöihin, hän jatkaa.

Ammattiaseman yhteys työkyvyttömyysriskiin oli erityisen selvä vaikeimmissa psykiatrisissa häiriöissä, kuten skitsofreniassa, päihdeongelmissa tai persoonallisuushäiriöissä. Työntekijöillä oli ylempiin toimihenkilöihin verrattuna suurempi riski joutua työkyvyttömäksi myös masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön takia.
Ammattiasemalla ei ollut kuitenkaan mitään yhteyttä työkyvyttömyyteen, kun kyseessä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö tai sopeutumishäiriö.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 117480/139

Niin vakavasti invalidisoivasta mielisairaudesta kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on kysymys, että Hesari olisi tehnyt viisaasti miettimällä otsikon täsmällisemmäksi; Psyykkinen sairaus ei aina/kaikilla/välttämättä estä työntekoa... Useimpien mielisairautta sairastavien ihmisten kohdalla heidän sairautensa haittaa ja estää työntekoa, joko kokonaan tai silloin tällöin sairauden eläessä omaa elämäänsä ja oireillessa vaihtelevaisesti.

Työkykyisyydellään lehdessä loistava yksittäinen potilas tekee muille mielisairaille karhunpalveluksen, jos hän vaikean pitkäaikaissairauden 'mannekiinina' saa ihmiset miettimään, että laiskuuttaanko toiset bipot tarvitsevat sairauslomansa ja työkyvyttömyyseläkkeensä... Tosin otsikko oli toimittajan ajattelematon valinta, potilas itse tuskin kuvittelee kaikkien mielisairaiden olevan työkykyisiä, kun hänkin kerran on.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Hilppa » 09.02.2013 13:12

Mirri kirjoitti:Niin vakavasti invalidisoivasta mielisairaudesta kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on kysymys, että Hesari olisi tehnyt viisaasti miettimällä otsikon täsmällisemmäksi; Psyykkinen sairaus ei aina/kaikilla/välttämättä estä työntekoa... Useimpien mielisairautta sairastavien ihmisten kohdalla heidän sairautensa haittaa ja estää työntekoa, joko kokonaan tai silloin tällöin sairauden eläessä omaa elämäänsä ja oireillessa vaihtelevaisesti.

Otsikko on ja pysyy. Hyvä niin. Hyvä, että Hesarin artikkelin kaltaisia kirjoituksia julkaistaan. Olen keskustellut useiden psykiatrien kanssa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja heidän näkemyksensä poikkeuksetta on ollut, että sairaus on parannettavissa lääkehoidoin ja monet kykenevät elämään tavallista elämää ja suoriutumaan työstään sopivan lääkityksen löydyttyä. [Työssäkäyville sairautensa kanssa eläville] tehdään suuri karhunpalvelus, jos ennakkoluuloja sairastuneita kohtaan vahvistetaan.
Mirri kirjoitti:Työkykyisyydellään lehdessä loistava yksittäinen potilas tekee muille mielisairaille karhunpalveluksen, jos hän vaikean pitkäaikaissairauden 'mannekiinina' saa ihmiset miettimään, että laiskuuttaanko toiset bipot tarvitsevat sairauslomansa ja työkyvyttömyyseläkkeensä... Tosin otsikko oli toimittajan ajattelematon valinta, potilas itse tuskin kuvittelee kaikkien mielisairaiden olevan työkykyisiä, kun hänkin kerran on.

Ei vaan kirjoituksessa mainitaan myös se mahdollisuus, että hoito ei onnistukaan. Tutkimuksia ei ole riittävästi, miksi hoito ei joidenkin kohdalla onnistu. Onko tuolloin kyse jonkin toisen diagnoosin päällekkäisyydestä, elämäntavoista, kuten alkoholin käytöstä, elämäntilanteen muista vaikeuksista vai jostakin muusta. Hoitamattomana sairaus on erittäin vaikeasti oireileva.

Kuten jo sanoin onnistuminen ja siitä kertominen ei ole keneltäkään pois.

Korjaus 12.20: [Työssäkäyville sairautensa kanssa eläville].
Hilppa
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Mirri » 09.02.2013 13:29

Hilppa kirjoitti:Olen keskustellut useiden psykiatrien kanssa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja heidän näkemyksensä poikkeuksetta on ollut, että sairaus on parannettavissa lääkehoidoin ja monet kykenevät elämään tavallista elämää ja suoriutumaan työstään sopivan lääkityksen löydyttyä.
(livavoinnit minun)
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta... Käytännössä vaikean sairauden kohdalla ongelmat usein liittyvät tavalla tai toisella juuri lääkehoitoihin; sopivan lääkityksen löytyminen on helpommin sanottu kuin tehty. Saati, että onnistuttaisiin löytämään pitkäaikaiseksi hoidoksi peräti niin sopiva lääkitys, että se jopa parantaisi.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.02.2013 14:39

Tässä voi olla (jo taannoin esille ottamani) määrittely-"harha",
joka vaivaa ammattilaisiakin: biboja ovat nykyään myös syklo-
tyymiset ja lieväaseiset: lievä derpressio ja lievä mania
vaihtelevat ym.

Kuitenkin prevalenssi-lukuihin otetaan mukaan vain maanis-
depressiiviset. Silti samassa kontekstissa keskustellaan
k o k o bipo-kirjosta!

15:17
DSM-IV-TR "Plus" (2004). DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment.
Edited by Michael B. First and Allan Tasman. (91 kirjoittajaa.) West Sussex, Chichester:
Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p. (169 €)

-> p. 797 - 798.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.02.2013 17:04

Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.02.2013 17:12

Kiitos! (Muut eivät piittaa.)
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 09.02.2013 17:23

Kävin katsomassa. Hienosti arkumentoitu.
Riidankylväjä
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Mirri » 09.02.2013 19:39

Psykopatologia kirjoitti:http://www.hs.fi/terveys/Masennuksesta+maniaan/a1360166572227

Laitoin kommentin.

Niin painavaa asiaa kirjoitit, että siteeraan kommenttisi kokonaisuudessaan tänne:
Pertti Luukkonen

15:58

HS:
"Kaksisuuntainen mielialahäiriö kertoo kahdella sanalla oleellisen sairaudesta: perusmieliala voi vaihdella masennuksesta vastakkaiseen suuntaan, maniaan. Sairaudesta käytetään myös nimeä bipolaarihäiriö ja aiemmin puhuttiin maanisdepressiivisyydestä. Maniassa aivojen hermoverkko on häiriötilassa. Lievempää maanista vaihetta kutsutaan hypomaniaksi."

Huomattakoon, että kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bi-polaari-häiriö ei ole sama kuin maanis-
depressiivinen häiriö, jolla kuvataan bipolaari-häiriön vaikeimpia, useimmiten psykoottisia
muotoja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on kokooma-termi, johon sisällytetään myös
psykoottsuutta lievemmät muodot ja myös (pitkäaikainen) mielialan aaltoilu-häiriö eli syklo-tymia.

Karttunut tutkimustieto koskee ennen kaikkea bipolaari ykköstä ei klassista kraepelin'iläistä
maanis-depressiivistä psykoosia, mutta teksteissä - kuten yllä - ei useimmiten erotella sitä,
puhutaanko bipolaarisista häiriöistä yleensä vai maanis-depressiivisestä muodosta.

DSM-IV-TR "Plus" (2004). DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B.First and Allan Tasman.
(91 kirjoittajaa.) West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p. (pp. 797 – 798 etc.)
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Hilppa » 09.02.2013 21:27

Psykopatologia kirjoitti:Kiitos! (Muut eivät piittaa.)

Kiitos sinulle, että laitoit kommentin. Sinun tänne laittamaa kommenttiasi "Muut eivät piittaa" en ymmärrä. Olin www-yhteyksien ulottumattomissa Hesarin vastineesi ilmestymisen aikoihin.

Tiedän henkilön, jota ei ole määritelty diagnoosinumeroin selvästi, kummasta tyypistä (I vai II) on kyse. Kaikki viittaa tyyppiin I. Diagnoosiin on kirjoitettu kaksisuuntainen mielialahäiriö (ei koodeja). Hän on 35-vuotisen työuran tehnyt ja edelleen palvelee samaa työnantajaansa työsuhteessa, jota kaiken järjen mukaan pitäisi olla vielä jäljellä vielä 10 vuotta (jos fyysinen kunto kestää). Työstä poissaoloja on ollut muutaman kerran muutaman kuukauden jakso noin kymmenen, 20 ja en muista kuinka monta vuotta sitten. Diagnoosin mukaiset Kelan korvaamat lääkkeet hän sai lähes 10 vuotta sitten. Diagnoosin odottelu hänen kohdallaan kesti lähes 20 vuotta ja viime hetkellä vielä eräs omainen (joka psykiatrisen alan hoitaja) yritti estää diagnoosin saamisen. Kun diagnoosi tuli, aluksi lääkkeisiin sopeutuminen vei vuoden kaksi, minkä jälkeen hän on ollut oireeton.

Hänen nykyinen vointinsa on osoitus siitä, että tervehtyminen ja paluu normaaliin elämään ja työntekoon on mahdollista. Tälle palstalle postittamani kirjoituksen (ja minun kirjoituksieni) joidenkin kirjoittajien toimesta saama palaute osoittaa, että esimerkiksi työpaikallaan ei kyseisestä sairaudesta kannata kenelle tahansa eli esimerkikti työtovereilleen tai esimiehilleen mainita.
Hilppa
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.02.2013 21:36

"Muut eivät piittaa" en ymmärrä. - Kunhan höpöttelen.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Hilppa » 09.02.2013 21:38

Psykopatologia kirjoitti:"Muut eivät piittaa" en ymmärrä. - Kunhan höpöttelen.

No. Sattuu vaan olemaan astetta vakavampi aihe itselleni. En ole höpöttänyt, kuten Obelix syytti. Loukkaannuin.
Hilppa
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.02.2013 21:42

Luultavasti ykkönen. Eihän ICD:ssä ole vieläkään kakkosta itsenäisenä;
se on "muissa".
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Mirri » 09.02.2013 22:44

Hilppa kirjoitti:Tälle palstalle postittamani kirjoituksen (ja minun kirjoituksieni) joidenkin kirjoittajien toimesta saama palaute osoittaa, että esimerkiksi työpaikallaan ei kyseisestä sairaudesta kannata kenelle tahansa eli esimerkikti työtovereilleen tai esimiehilleen mainita.

Kyseinen sairaus tuskin on työpaikoissa sen ihmeellisempi kuin depressiokaan sairauslomatarpeineen. Jos työpaikalla kestetään se, että joku sairastaa toistuvaa masennusta, varmaan siellä siedetään sekin, että jollakin on kaksisuuntainen mielialahäiriö - joka myös usein oireilee huonoilla jaksoilla ja voi ajoittain aiheuttaa sairauslomien tarvetta.

En usko maanisdepressiivisyyden tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön olevan nykyisin psykiatrinen sairaus, jota kohtaan ennakkoluulot olisivat niin vahvoja, että sairaus välttämättä työyhteisössä pitäisi salata. Depression kohdalla samoin; aika valveutuneita nykyisin ollaan, koska näistä asioista on puhuttu niin paljon. Skitsofreniakirjon sairaudet ovat toistaiseksi toinen juttu; skitsofreniaa sairastava saattaa työpaikallaan mieluummin sanoa sairastavansa depressiota...

Mutta jos maanisdepressiivisyydestä luodaan kuvaa, jonka mukaan se ei aiheuta työkyvyttömyyttä ja sairauslomien tarvetta, niin se on huono asia, koska silloin leimautuvat ne, joiden sairaus huonoissa vaiheissaan tekee heidät työkyvyttömiksi. Depression kohdalla tietysti sama; en minä ainakaan ajoittain työkyvyttömänä depressiopotilaana ilahdu, jos ja kun aletaan julkisuudessa esittää, etteivät depressiopotilaat tarvitse sairautensa vuoksi sairauslomia ja ettei depressio aiheuta työkyvyttömyyttä. On meitä, joiden kohdalla moinen yltiöpositiivinen suitsutus ei pidä paikkaansa. En haluaisi selitellä työyhteisössäni, että mihin ihmeeseen minä muka tarvitsen sairauslomani, kun kerran depressio ei aiheuta työkyvyttömyyttä...

Koska nykyisin yleisesti tiedetään psykiatristen sairauksien voivan aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sairauslomatarvetta, työpaikoilla voidaan ymmärtää niin bipoa kuin depressiotakin sairastavien kohdalla, että he voivat joskus olla niin sairaita, ettei työssä oleminen onnistu, vaan että vakavan ja pitkäaikaisen sairauden vuoksi pitää jäädä sairauslomalle. Eikä kukaan kuvittele, että psyykkisesti sairas työkaveri - tai alainen - käyttää sairauttaan hyväkseen ja lintsaa...
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Kuutar » 10.02.2013 01:16

Mukavaa että oli kerrankin positiivinen juttu. Se vasta karhunpalvelus onkin, että mediassa usein puhutaan syrjäytyneistä ja luodaan kuvaa, kuin mt-diagnoosi olisi kohtalo, joka merkitsee, ettei koskaan enää voisi jatkaa elämäänsä eteenpäin. On paljon niitäkin, joilla on mt-historiaa, mutta he ovat jo parantuneet ongelmistaan ja tahtoisivat saada työtä. Leimautuminen mt-diagnoosin takia voi olla este työllistymiselle, vaikka ihminen työhön kykenisikin.
Kuutar
 

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Mirri » 10.02.2013 11:27

Minustakin jutun sisältö oli ok; siinähän selkeästi kerrottiin vain yhden henkilön kokemuksista - henkilön, joka itse hyvin näyttää tiedostavan sairautensa 'epävakauden' ja elinikäisyyden. Hänellä on menossa seitsemäs seesteinen vuosi, ja hän tietää, että sairauden luonteen mukaisesti pitkäkin seesteinen jakso voi päättyä jonkin laukaisevan tekijän osuessa kohdalle. Ihan realistista suhtautumista ja oman sairauden tuntemista.

Mutta jutun otsikko yleistävässä harhaanjohtavuudessaan oli idioottimainen, suoraan sanottuna.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21979
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Psyykkinen sairaus ei estä työntekoa (HS 7.2.2013)

ViestiKirjoittaja Kuutar » 10.02.2013 19:24

Jutun otsikko viittasi jutussa mainittuun henkilöön, joten ei sinänsä ollut harhaanjohtava.
Kuutar
 

Seuraava

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa

cron