Psykopatologia.munfoorumi.com

TV2 5.2.2013

Ihmistä pitää ymmärtää. Se on ajan henki.

Nainen sanoi, että ei voi syödä toisten seurassa. On kuulemma niin ruman näköistä, kun ihmiset ahmivat ja puhuvat ruoka suussaan. Kuitenkin toisille aterian nauttiminen yhdessä on yksi sosiaalisista ulottuvuuksista.

Mistä syömishäiriöissä on pohjimmiltaan kyse? Onko paino yksityisasia, ruoka valinta ja elämäntapa vain yksityisoikeudellinen valinta?

Kakka ei maista.

Mutta toisinaan maistaa liikaakin.

Syömishäiriöinen voi ahmia ja tuntea syyllisyyttä.

Mutta usein pyrkii oksentamaan yms.

Mutta prevalenssin nousun myötä nyt, kun satatuhatta kärsii syömishäiriöstä, eivät määritelmän mukaan enää oksennakaan, vaan kuuluvat kategoriaan muu syömishäiriö.

Hilppa kirjoitti:Mutta prevalenssin nousun myötä nyt, kun satatuhatta kärsii syömishäiriöstä,
eivät määritelmän mukaan enää oksennakaan, vaan kuuluvat kategoriaan
muu syömishäiriö.

Häiriötä on myös mainostettu kovasti.

Syömishäiriöt johtuvat mielestäni ainakin kahdesta asiasta.

1. Ruokaa on ylipäätään runsaasti tarjolla. Se ei ole enää niukka luonnonvara, kuten on ihmiskunnan historiassa aina ollut. Elämme erittäin poikkeuksellista aikaa. (Roomalaisissa origioissa, muuten oli samantapaisia piirteitä kuin nykyisissä syömishäiriöissä. Käytiin oksentamassa tai kutittelemassa persläpeä strutsisulalla, että vatsa oltaisiin saatu tyhjäksi ja taas ahmimaan.)

2. Tapa miten pikkulapsia syötetään. Vaikka lapsi olisi ilmaissut, että riittää äiti, mummut ym sukulaiset ja tutut maanittelevat "syö nyt lautanen tyhjäksi", "kyllä sinne vielä mahtuu", "syö syö syö...." Kun sitten lapsi on kasvanut muutaman vuoden aletaan arvostella hänen lihavuuttaan ja homma on valmis. Lapsi ei tiedä enää miten kuuluisi syödä ja milloin on tarpeeksi. Hän on menettänyt kylläisyyden tunteensa.