Luovuus vrt. paranoidisuus

[Psykopatologia]

Luova ajattelu vrt. paranoidinen ajattelu: yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia

[Riidankylväjä]

Luovuus- ja lahjakkuustutkija Kari Uusikylän tuore teos paljastaa, että jokainen meistä on luova ja luovaa ajattelua on mahdollista parantaa.

Yleisiä merkkejä luovuuden lahjasta tutkija J.P. Guilfordin mukaan:

– Kyky nähdä ongelmia, joita muut eivät havaitse.

– Luova tuottaa paljon uusia ideoita, jotka ovat omaperäisiä.

– Hän toimii sujuvasti ja tuottaa samassa ajassa enemmän ideoita kuin keskitason yksilö.

– Luova ihminen on jouostava, eli hän pystyy muuttamaan ajattelunsa ja toimintasa suuntaa, eikä etene kaavamaisen jäykästi kuten luovuuden ja joustavuuden kadottanut ihminen.

– Luova ihminen saa vähäisestä alkuärsykkeestä useita mielekkäitä vaihtoehtoja ja ideoita.

http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli. ... tko-itsesi

[Riidankylväjä]

Minä olen paranoidinen siitä miten paljon olen mahtanut huijata itseäni.

Katso ketju: Defenssit, itsepetos ja petos viewtopic.php?f=8&t=8407

[ve e]

Paranoiassa sellainen itsen ulkoa katselu voi olla aika tuntuvaa. Jos projisoisi toisiin sekä rakkautta itseä kohtaan että myös todella (kohtuuttoman) tiukkaa vaativuutta, voisi olla motivoitu aika paljon kaikenlaisen pakonomaisen haaveilun lisäksi myös "muovaamaan" ajatuksiaan jotenkin koherenteiksi ja toisille kertomisen arvoiseksi. Näin ensimmäisenä assosiaationa.

[ve e]

Huomatuksi tuleminen voi olla paranoidille ristiriitaisempi asia kun jollekin muulle.

En tiedä. Oikeasti kysymys omasta kelpaamisesta ja se, mitä ihmiset sinusta ajattelevat, ovat ihan erilliset. Mutta ehkä jonkun paranoidin mielikuvitusta se, mitä toiset ajattelevat, voi dominoida.

[Psykopatologia]

Luova ajattelu ja paranoidinen ajattelu ovat samantyyppisiä sikäli
- verrattuna "normaaliin" ajatteluun - että molemmat saattavat
mennä tavanomaisen ajattelun "ulkopuolelle". Ajattelussa on usein
koe-luonne, joka voi olla orignelli ja luova tai sitten eri asteisesti
eksentrinen yms. terveest luova hylkää bisarriudet, kun taas para-
noiden saattaa juuttua niihin.

[ve e]

Jos hirveesti fanittais jotain skarppia tyyppiä ja sitten koko ajan kelaisi mielessään sanottuaan jotain, että "ai niin kun se ajatteleekin sanomastani niin ja niin" (vaikka oikeasti se kenties miettisi ko. asiaa kovin vähän, jos edes tietäisi, mitä on sanottu), niin sitten voisi ehkä ajan mittaan "konvergoitua" kohti jotain järkevää. Yrittäisi pakonomaisesti "simuloida" sitä tyyppiä koko ajan, ja prosessissa oppisi ajattelemaan tai tekemään jonkun luovan jutun paremmin. Jos ei tyytyisi huonoon tulkintaan siitä, mitä se tyyppi saattaisi (mahdollisesti ajatellessaan) ajatella, vaan hakisi aina parempaa tulkintaa, mitä voisi ajatella. En tiedä, voisiko aidosti paranoidi menetellä näin. Minussa on ollut vähän tällaistakin vikaa, ja olen pitänyt itseäni vähän paranoiaan taipuvaisena. Herkästi ajatellut toisten ajattelevan itseäni.

[Riidankylväjä]

Tavallisella tallaajalla luovaan ratkaisuun riittää, että painiskelee jonkun ongelman kanssa intnsiivisesti ja opiskelee asian juurta jaksain sitten jättää asian sikseen ja antaa alitajunnan tehdä hommia. Jokin ajan kuluttua ratkaisu poksahtaa yllättäen mieleen aivan "itsestään".

Luoville tyypeille tulee mieleen jatkuva ideoiden virta ilman kummempaa ponnistelua.

[Psykopatologia]

Ai psykoottisille vai?

[ve e]

Riitikselle tulee.

[Riidankylväjä]

Eikun ihan normaaleille luoville tyypeille.

Voisin kuvitella, että sama voisi tapahtua psykoottisillekin, mutta "ideat" ehkä olisivat eri sorttisia.

[ve e]

Jotain aihetta koskevassa dialogissa psykoottinen voisi kenties olla aiheen suhteen ajan tasalla ja luova, samaan aikaan kun olisi ihan harhojen vallassa vaikka vastapuolen itseään koskevien käsitysten suhteen. Enpä voi tätä tiedoksi tosin väittää.

[Riidankylväjä]

Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi kaksisuuntaisen mania-vaiheessa potilas suorastaa pursuu ideoita. (Varmaan maniassakin ajattelu menee normaalin ulkopuolelle)

Sanotan, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on suhteellisen yleinen taiteilijoilla.

[Kahvi]

Paranoidinen on juu siinä mielessä luova, että osaa "luovasti" kehittää uhkakuvia ja sovitella havaitsemansa faktat tukemaan noita uhkakuvia. Yhtä "luovasti" myös osaa jättää huomioimatta ristiriidassa olevat faktat - tai muljautella ne tukemaan uhkakuvaa.

Paranoidisella kaiketi on pakonomainen tarve nähdä todisteita uhkakuvalle.

[Psykopatologia]

9:30
Luovia toimintoja ovat olleet esimerkiksi autojen peilien vääntäminen
koko kadun pituudelta (taiteellinen vaikutelma) ja makasiinien
polttaminen (ei tarvitse purkaa).

[Kahvi]

9:30
Luovia toimintoja ovat olleet esimerkiksi autojen peilien vääntäminen
koko kadun pituudelta (taiteellinen vaikutelma) ja makasiinien
polttaminen (ei tarvitse purkaa).

Luovuutta pidetään yleisesti hyvänä asiana, mutta tottahan toki on myös tuon kaltaista ei-toivottua luovuutta. Paranoiaan nuo esimerkit eivät kaiketi kuitenkaan liity.

[Psykopatologia]

Luovuutta ei voi määrittää tarkasti.

Kuitenkaan luovuuden piiriin eivät kuulu impulsiiviset toiminnot,
esimerkiksi sääntöjen rikkominen ilman sen kummempaa tarkoitusta.

[Riidankylväjä]

Mites huumorin ja luovuuden suhde?

[ve e]

Luovuudessa on kriittinen katse omiin tuotoksiin nähden hirveän tärkeä. Pitää olla silmää sille, millaiset ideat ovat hyviä, ja mitkä eivät. Kaikki ei ole mielenkiintoista tai jatkokehittelyn arvoista tms. Paranoidi myös katselee itseään paljon ulkoa päin. Se on hyvä alku, mutta olennaista on, millaisia assosiaatioitaan pitää arvioinnissa seuraamisen arvoisena, ja millaisia ei.

Näin ajattelen minä. En tiedä, vastaako sanalle "paranoidi" antamani merkitykset yleisesti käytettyjä.

[Kokemustuntija]

Käsitystäni luovuudesta

Ihminen tarvitsee älykkyyttä selviytyäkseen elämästä. Eräs tärkeä älyllinen ominaisuus on mielestäni sopeutuminen erilaisiin elämäntilanteisiin. Sopeutumaton ihminen tuskin usein saa viettää onnellista elämää. Onhan se tärkeää sopeutua jo vanhenemiseen ja sen myötä tuleviin muutoksiin elämässä.

Voisi ajatella, että lapsi on hyvin luova, koska lapsi ei tunne elinympäristön tuomia rajoitteita leikkiessään vielä läheskään niin tarkasti kuin aikuinen. Lapsi oppii asiat kokeilemalla ja erehtymällä kuten niin moni aikuinenkin sillä erotuksella, että oppineisuus tuo aikuiselle monesti sellaista elämänviisautta, jota lapselta on vielä turha odottaa.

Luovuus on mielestäni paljolti juuri joskus ehkä lapsenomaiseltakin vaikuttavaa ennakkoluulottomuutta uusien asioiden suhteen.
Toisaalta jos on hyvät tiedot ja taidot aihepiiristä, niin sitä voi luova henkilö ehkä hyödyntää kehittääkseen myös jotain uutta. Akateemisista henkilöistä ei taida monesti olla kovin luoviksi henkilöiksi, koska todella älykkäät ja oppineet ihmiset ovat yleensä melko varautuneita ja yliopistoissa muottiin prässättyjä.

Taiteellinen luovuus kysyy lähinnä itsensä toteuttamisen rohkeutta, ja jos rimaa nostetaan, niin silloin olisi hyvä tiedostaa omat vahvuusalueet elämässä. Mielestäni luovuus on kuitenkin kyky kehittää ennakkoluulottomasti uusia ideoita kohti toteutusta, eikä milloinkaan sellaista tuotosta jota yleisökin joutuu häpeämään, ellei se ollut taideteoksen tarkoitus. Toisaalta voisi olla melko luovaa, jos tekee teoksen jota muut häpeävät kuten on tarkoitettukin.

Ei tapahdu minkäänlaista kehitystä ihmiskunnan piirissä, jos luovien ihmisten ei anneta toteuttaa itseään hyvissä asioissa. Onko sitten skitsofrenia sidoksissa luoviin ajatusrakennelmiin? Mielestäni voi ollakin, jos ajattelee kuinka mahtavia harhamaisemia meistä kukin sairastunut on mielessään hetkessä luonut.

Itse olen kirjoittamista pitänyt merkittävänä toipumiskeinona ja purkukanavana sairauteni jälkeen. Tuntuu hyvältä kun hetkessä näppäilee arkillisen tekstiä, johon voi vielä olla itse suhteellisen tyytyväinen. Luovuus on kuitenkin yksinkertainen asia pohjimmiltaan, koska kyse on luovuudessa ja etenkin luovassa kirjoittamisessa siitä, että antaa mennä vaan ja miettii sitten tarkempaa kuin on kirjoituksen julkaissut. Pilkunviilaaminen syö luovuutta ja itsevarmuuteen liitetty vapaus saa sen esiin.

Kaikenlainen luovuus - jopa arjen luovuus - on käsitykseni mukaan silti yksi mahtavimmista keinoista luovia mielialaa tasapainoisemmaksi ja eheämmäksi, jonka johdosta arjensietokykykin saattaa kohentua.

...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... mestyv-n-j