Defenssit, itsepetos ja petos

[Riidankylväjä]

Mentaalisen elämämme ytimessä on ristiriita. Aistimme ovat kehittyneet antamaan erinomaisen hienon havainnon ulkomaailmasta, mutta heti aivoihimme tultuaan tämä tieto usein vinoutuu ja vääristyy, yleensä tiedostamattamme.

Miksi? Miksei luonnonvalinta estänyt vinoutumaa ja vääristymää? Eikö itsepetos eli ihmisen kykenemättömyys nähdä maailma sellaisena kuin se on ole selvä tie henkilökohtaiseen epäonnistumiseen?

Toisin sanoen miksi itsepetos menestyy?

Maineikas evoluutioteoreetikko Robert Trivers esittää tässä kirjassa, että pettääksemme muita joudumme usein pettämään ensin itseämme.

Valehdellaksemme muille salaamme aikomuksemme pettää ja petoksemme yksityiskohdat. Muistamme asioita valikoiden ja vinoutamme väitteemme.

Petos on kuitenkin enemmän kuin sanallista peliä. Se ulottuu elimistömme toiminnasta vanhempien ja lasten suhteisiin ja suurten valtioiden asevarusteluun. Petkuttajia ja petettäviä on biologisen elämän jokaisella tasolla.

http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525697506.html

Defenssimekanismi on kehittynyt siksi, että pettäminen on kognitiivisesti kuormittavaa ja on helpompi valehdella silloin, kun itsekin uskomme siihen. Defenssit ei olekaan tarkoitettu minän suojaamiseen.

(Robert Triversin teoria)

[Riidankylväjä]

Suomessa arvostetaan rehellisyyttä, mutta oikeasti kaikki perustuu huijaukseen.

[Psykopatologia]

Mentaalisen elämämme ytimessä on ristiriita. Aistimme ovat kehittyneet antamaan
erinomaisen hienon havainnon ulkomaailmasta, mutta heti aivoihimme tultuaan
tämä tieto usein vinoutuu ja vääristyy, yleensä tiedostamattamme.

Miksi? Miksei luonnonvalinta estänyt vinoutumaa ja vääristymää? Eikö itsepetos
eli ihmisen kykenemättömyys nähdä maailma sellaisena kuin se on ole selvä tie
henkilökohtaiseen epäonnistumiseen?

Toisin sanoen miksi itsepetos menestyy?

Maineikas evoluutioteoreetikko Robert Trivers esittää tässä kirjassa,
että pettääksemme muita joudumme usein pettämään ensin itseämme.

Valehdellaksemme muille salaamme aikomuksemme pettää ja petoksemme yksityiskohdat.
Muistamme asioita valikoiden ja vinoutamme väitteemme.

Petos on kuitenkin enemmän kuin sanallista peliä. Se ulottuu elimistömme toiminnasta
vanhempien ja lasten suhteisiin ja suurten valtioiden asevarusteluun. Petkuttajia ja
petettäviä on biologisen elämän jokaisella tasolla.

http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525697506.html

Defenssimekanismi on kehittynyt siksi, että pettäminen on kognitiivisesti kuormittavaa
ja on helpompi valehdella silloin, kun itsekin uskomme siihen. Defenssit ei olekaan
tarkoitettu minän suojaamiseen.
(Robert Triversin teoria)

Tuo osa on kai Riidankylväjän omaa tekstiä, kun pilkkukin puuttuu.

Minähän suojautuu edellä kuvatussa.

13:25

[Riidankylväjä]

Pilkku virheet voi olla minulta peräisin, mutta ajatus on kirjan kirjoittajalta.

Ihmisellä pitäisi kuitenkin olla joku keino tarkistaa misssä määrin hän on huijannut itseään. Eihän huijauksesta muuten saa kaikkea hyötyä irti.

[Riidankylväjä]

Minähän suojautuu edellä kuvatussa.

Ei, vaan pyrkii hämäämään mahdolismman hyvin. Tietysti eräänlaista suojautumista käryämiseltä sekin.

[ve e]

Ei ihmisen ajatukset ole kovinkaan paljon sen omia. Kulttuurihistoriankin tuotoksia ihan isosti. Epäilys on niukka resurssi, eikä edes kauheasti kannata, kun johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin monesti. Paremmin pärjää ajattelemalla "sopivasti".

[Kahvi]

Defenssimekanismi on kehittynyt siksi, että pettäminen on kognitiivisesti kuormittavaa ja on helpompi valehdella silloin, kun itsekin uskomme siihen. Defenssit ei olekaan tarkoitettu minän suojaamiseen.

(Robert Triversin teoria)

Kyllä minustakin juuri tuollainen on minän suojaamista (ylikuormitukselta ym).

[Riidankylväjä]

Ei se ole suojautumista. Uskokaa jo. Kyseessä on selviytymisstrategia.

Huijaamalla saadaan etuja itselle ja huijaus on uskottavampi, kun itsekin uskoo siihen.

[ve e]

Joku Esko Seppänen kenties on seikkaperäisen kriittinen ja analyyttinen arvioidessaan muitten omien intressiensä vastaisia ajatuksia, mutta vailla itsekritiikin siementä, kun pääsee lausumaan pahoja sanoja vastapuolestaan. Ehkä se on itsekeskeisyyttä. Jollain toisella yliminä panisi stopin moiselle.

(No en ole varma Seppäsestä; ajattelen oikeasti yhtä nimeltä mainitsematonta ideologisesti paatoksellista ihmistä, jonka kuvittelen jollain tavalla Seppäsen kaltaiseksi.)

[Riidankylväjä]

Seppänenkin vaikuttaa valehtelevan kuin itsekin uskoisi omat juttunsa.

[ve e]

Jee. Monella tavalla tuollainen mitä kutsuin itsekeskeisyydeksi on hyvin myönteinen juttu, mutta sitten jos saa kicksejä toisen mitätöinnistä, niin ei sitten (ole toimiva selvitymisstrategia). Seppänen ei välttämättä ole kaikkein patologisin tapaus.

[ve e]

Ehkä on olemassa ihmisiä, jotka on luotu johtamaan. Sisäsyntyisestä tiedosta, että näin on, voidaan johtaa, että epäilykset oman ymmärryksen suhteen ovat pahansuopaa probagandaa tai harhaa.

[ve e]

http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525697506.html

Defenssimekanismi on kehittynyt siksi, että pettäminen on kognitiivisesti kuormittavaa ja on helpompi valehdella silloin, kun itsekin uskomme siihen. Defenssit ei olekaan tarkoitettu minän suojaamiseen.

(Robert Triversin teoria)

Voisiko se mennä niin, että sellainen, jos uskoo kovin vahvasti omaan oikeassa oloonsa (ja on sen vuoksi epäröijiä uskottavampi), olisi kuitenkin sitä, että olisi vain elämässään joskus aiemmin ottanut vakaaseen ja varmaan käyttöönsä sellaisen minän suojakeinon, että pidättyy osallistumasta omien käsitystensä totuudellisuudesta käytäviin käräjöinteihin? ("Pois se minusta. Muut vastatkoon sellaisesta. Minulla on perustat kiinni kunnes toisin voimallisesti osoitetaan.")

Vähän kuin ottaisi muuri vastaan sen, jonka jollain toisella (esim. kehittyvällä lapsella?) ottaisi vastaan vartiomies.

Vai onko tällainen Triversin perspektiiville ihan vierasta ajattelua?

Puhuuko Trivers lasten itsepetoksesta? Pettävätkö lapset itseään?

[Kahvi]

Tiedän ihmisen, joka uskoi omaan valheelliseen näkemykseensä asioiden todellisesta tilasta, että moisen käytöksen oli käytännössä pakko olla jonkunsortin defenssi tai vastaava. Ilmeisesti se oikea todellisuus olisi ollut liian raaka -ja siten tuhoisakin psyykeelle- että ajukoppa pysyi jotenkuten kasassa kun uskoi itsekehittämiin valheisiin.

[Riidankylväjä]

http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525697506.html

Defenssimekanismi on kehittynyt siksi, että pettäminen on kognitiivisesti kuormittavaa ja on helpompi valehdella silloin, kun itsekin uskomme siihen. Defenssit ei olekaan tarkoitettu minän suojaamiseen.

(Robert Triversin teoria)

Voisiko se mennä niin, että sellainen, jos uskoo kovin vahvasti omaan oikeassa oloonsa (ja on sen vuoksi epäröijiä uskottavampi), olisi kuitenkin sitä, että olisi vain elämässään joskus aiemmin ottanut vakaaseen ja varmaan käyttöönsä sellaisen minän suojakeinon, että pidättyy osallistumasta omien käsitystensä totuudellisuudesta käytäviin käräjöinteihin? ("Pois se minusta. Muut vastatkoon sellaisesta. Minulla on perustat kiinni kunnes toisin voimallisesti osoitetaan.")

Vähän kuin ottaisi muuri vastaan sen, jonka jollain toisella (esim. kehittyvällä lapsella?) ottaisi vastaan vartiomies.

Vai onko tällainen Triversin perspektiiville ihan vierasta ajattelua?

Puhuuko Trivers lasten itsepetoksesta? Pettävätkö lapset itseään?

Ei kai tarvitse olla oikeassaolosta kyse, vaan asiat selitetään muuten itselle sopiviksi. Kun seuraa poliittista keskustelua, sellaisia tilanteitä näkee vaikka kuinka paljon. Useimmiten tietoista älyllistä epärehellisyyttä.