Kekkosen terveydestä ja muidenkin

[Kahvi]

Loppu ajan merkinnöistä tuli leikekirja

Muistiinpanot harvenivat 1980 ja 1981

Julkaistu: 22.9.2004 lehdessä osastolla Kulttuuri A A
UNTO HÄMÄLÄINEN http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Lo ... SI1KU0185n
(- -)

Tuosta poimittua:

Päiväkirja ei tuo esiin uusia yksityiskohtia Kekkosen sairaudesta, sillä Juhani Suomen elämäkertasarjan viimeisessä osassa julkaistiin henkilääkärien perusteellinen lausunto Kekkosen terveydentilasta ja sairauksista.

Suomi palaa tässäkin kirjassa vielä väitteeseen Kekkosen dementiasta ja torjuu sen.

"Todellisuudessa hänellä oli valtimokovettumatauti, joka eteni hyvin hitaasti. Jo päiväkirjan merkinnät sekä sen riveiltä käyvä lehdistön pikkutarkka seuranta osoittavat, ettei päiväkirjaa pitänyt dementikko."

Suomen mielestä Kekkosen voidaan katsoa sairastuneen dementiaan vasta syyskuun alussa 1981, jolloin hän jäikin sairaslomalle.

Tuota... miten valtimokovettumatauti aiheuttaa höpertymistä muutoin kuin aivoinfraktin kautta?

[Psykopatologia]

Ei muuten, mutta kulku käy epätasaisemmin kuin esimerkiksi Alzheimerissä.

[Kahvi]

Valtimotaudin seurauksia

Kudokset tarvitsevat jatkuvasti happea ja ravintoa, joita ne saavat valtimoiden kuljettamasta verestä. Kun valtimon ahtautuminen hidastaa veren virtausta, hapen saanti vähenee. Seurauksena on häiriöitä siinä elimessä, jonka verenkierrosta valtimo huolehtii.

Jos valtimon tukkeutuminen on osittainen, liian vähäinen hapen saanti aiheuttaa kipua. Jos valtimo tukkeutuu kokonaan, seurauksena on kudoksen solujen kuolema, kuolio. Täysi tukos syntyy usein siten, että suonen sisään pullottavan plakin pinta repeää, jolloin kohdalle syntyy suonen tukkiva verihyytymä (ks. kuva 2).



Elimistön valtimoiden herkkyys sairastua vaihtelee. Herkimpiä ovat sepelvaltimot, jotka kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat verta itse sydänlihakselle. Osittainen tukos aiheuttaa rasituskipua rinnassa (angina pectoris) «Sepelvaltimotauti»2, täysi tukos johtaa sydäninfarktiin (ks. «Sydäninfarkti»3), jolloin osa sydänlihaksesta menee kuolioon. Valtimotauti kehittyy usein myös aivovaltimoihin, joiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»4). Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa katkokävelyn (ks. «Katkokävely ( alaraajojen valtimoahtauma)»5), ja pahimmassa tapauksessa jalka menee kuolioon.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00095

Joo katkokävely mainitaan tuossa Terveyskirjaston artikkelissa, mutta pään höpertymistä ei. Liekö sitten kerrottu vain osatotuus Urkin terveydentilasta... tai sitten hänellä oli tuon valtimokovettomataudin johdosta tapahtunut pieniä aivoinfrakteja, jotka aiheuttivat sitten ensin höpertymisen ja myöhemmin dementian?

[Psykopatologia]

Pieniä aivo-infarkteja pitkin matkaa, "kohtauksia", joista osin toipuu.

[Psykopatologia]

Suomen Pankin työterveyshuolto oli Helsingin Diakonissalaitoksen lääkäriasemalla,
jossa Mauno Koivisto jatkoi asioimistaan myös presidentiksi tultuaan. Lääkäri-
aseman työterveyshuollon ylilääkärinä (1986 ->) oli Suonenjoelta kotoisin oleva
LL Jukka Suihkonen (s. 1941), josta tuli Koiviston henkilääkäri.

Myös Ahtisaaren kanssa Suihkonen jatkoi jonkin aikaa. Luulen, että erimielisyyksiä
saattoi syntyä mm. siltä pohjalta, että Ahtisaari on jonkinmoinen luonnonlääkintä-
friikki.

[Psykopatologia]

Punainen lanka (Maarit Tastula) 6.11.2001

Jorma Palo ja sairaat vallanpitäjät http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/j ... edia=17894 (39:48)
Jorma Heikki Ilari Palo (s. 10.7.1936 Käkisalmi, k. 4.6.2006 Helsinki)

Mihin katosivat Urho Kekkosen potilastiedot,
kuinka sairaita Neuvostoliiton vanhat valtionpäämiehet olivatkaan?
Neurologi Jorma Palo pohtii Tastulan Punaisessa langassa vallan-
pitäjien sairauksia ja heikkouksia.

Monet vallanpitäjät ovat kärsineet jonkinasteisista mielenterveydenhäiriöistä.
Esimerkiksi Ison-Britannian entistä pääministeriä Margaret Thatcheriä Palo
luonnehtii "tietyllä lailla liian vauhdikkaaksi" eli maaniseksi.

Hallitsijoiden häiriöiden kirjo on laaja. Kiinan kommunistisen puolueen
ensimmäinen puheenjohtaja Mao Zedong oli kyltymätön seksihurjastelija.

Mielenterveydenhäiriöiden lisäksi hallitsijat kärsivät myös elämäntapojen
aiheuttamista sairauksista. Vallanpitäjissä on ollut erityisen paljon ketjupolttajia.

Palo oli laajasti kiinnostunut yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Hän osallistui mm. Bodom-järven surmasta käytyyn keskusteluun kirjallaan
"Bodomin arvoitus". Kirja jäi hänen viimeisekseen.

Jorma Palo syntyi Käkisalmessa 10. heinäkuuta 1936. Hän menehtyi syöpään
kesäkuussa 2006. [PP: itsemurha?]

Teksti: Seija Aunila
_

[Psykopatologia]

Owen (2011) mainitsee Raganin (pp. 86 - 92) yhteydessä myös Kekkosen (p. 90):

Owen siteeraa Jorma Paloa (1999), jonka mukaan Kekkosen muistiongelmat
manifestoivat jo vuonna 1978, vuotta ennen uudelleen valintaa.

[Riidankylväjä]

Palo ainakin uhosi, että hän tietää missä vaiheessa kannattaa myrkkypilleri ottaa.

[Psykopatologia]

Epäilen, että Kivalo nappasi Kekkosen paperit parempaan talteen.

Kivalolta on kivat muistelmat.

[Psykopatologia]

Hybriksen koominen ilmentymä (Mark Thatcherin poika Michael syntyi 1989)
http://www.youtube.com/watch?v=s5Gxruh-pLI (0:13)
We have became a garndmorher!

burntmushrooms 15 tuntia sitten
She turned all regal. i bet the queen was well pissed off watching this lol

marmadukesymesparker 7 kuukautta sitten
I think she meant to say 'we have become grandparents' and the emotion of the moment got to her, poor love.

9.4.2013 13:27

[Kahvi]

2000-luvun alussa Thatcherin muisti alkoi pettää ja dementian lisäksi tuli muitakin sairauksia, jotka uuvuttivat hänet. Autonkuljettajansa mukaan hän kuitenkin virkistyi aina, kun auto ajoi pääministerin virka-asunnon ohi.

http://yle.fi/uutiset/margaret_thatcher ... 13/6496436

Varsin samankaltaiset oireet kuin UKK:lla. Ikä tietty tekee tepposensa, mutta mahtoiko Rautarouvalle maistua kuppi Urkin tavoin?

[Psykopatologia]

Ei. Tuolloin hän oli jo paronitar. (Urkki oli vielä virassa.)

[Psykopatologia]

Presidentti Kekkosen henkivartija Reino Harala on kuollut – todisti ainoana UKK:n ensimmäisen aivoveren­kiertokohtauksen
HS.fi julkaisee Urho Kekkosen pojanpojan, Timo Kekkosen laatiman muistokirjoituksen Reino Haralasta.

KOTIMAA 18.4.2016 15:28 http://www.hs.fi/kotimaa/a1460949422321
(- -)
Yhden tarinan voi paljastaa: Harala oli Hirvosen kanssa Orimattilan Niinikoskella, jossa UKK työskenteli omassa arkistotalossaan. Illalla UKK sai puhelinsoiton ja tuli aivan kalpeana turvamiestensä luo.

”Presidentti näki pöydällä viskipullon ja pyysi tukevaa ryyppyä – kaikille läsnäolijoille. Päämies kertoi saaneensa juuri tietää, että Väinö Leskinen oli kuollut Lauttasaaressa, hiihtolenkillä 55-vuotissyntymäpäivänään.” [1972] Loppuillan UKK oli muistellut sosialidemokraatti Leskistä, entistä vastustajaansa, jonka kanssa oli tehnyt sovinnon 1960-luvulla.

PÄIVÄKIRJAANSA isoisäni Urho Kekkonen kirjoitti dramaattisen tapauksen, jonka ainoastaan Reino Harala todisti. UKK ja Harala olivat jokapäiväisellä lenkkimatkalla Seurasaaressa 26. toukokuuta 1973, kun UKK sai ensimmäisen aivoverenkiertokohtauksensa. Presidentti kirjoitti päiväkirjaansa: ”Olin Seurasaaren sillalla horjahtanut ja pysähtynyt. Harala oli koettanut kaulasta valtimoa, joka oli rauhallinen. H. oli ottanut Miilan (UKK:n venäjänvinttikoira Ludmila) ketjun kädestäni. Olin ollut paikallani pari minuuttia ja sitten jatkanut matkaani. En muista tästä mitään.” Harala raportoi asiasta ainoastaan adjutantti Urpo Levolle (1921 – 1998). UKK:n lääkäri, HYKSin ylilääkäri Pentti Halonen (1914 – 1983) totesi kyseessä olevan aivoverenkiertohäiriön. Halonen toivoi UKK:n ottavan aamulenkit sekä muun kuntoilun aikaisempaa rauhallisemmin. Kekkonen oli tapahtuneesta kauhuissaan: ”Olen ollut murheissani, sillä olin uskonut, että vanheneminen on vielä kaukana… Tämä kaikki on yllättävää, suoraan sanoen kauhistuttavaa, jos sen oikein sanon. Onko erottava heti, vai voiko odottaa poliittisesti sopivaa aikaa. Sen saa Halonen päättää.”
(- -)

[Psykopatologia]

Siis TIA ja luultavasti lakunaari-infarkti (73-vuotiaalla).
20.8.2016 Po. 72-vuotiaalla.

[Psykopatologia]

Tekno-Kekko 1.6.2005 1969 - 1973: Epäolennaisuuksia Kekkosen päiväkirjoista
http://teknokekko.vuodatus.net/lue/2005 ... akirjoista
(- -)
1973
1.6. Levo kertoi, että Harala oli hänelle kertonut vasta nyt seuraavaa. Kun olin aamulenkillä 26.5. olin Seurasaaren sillalla horjahtanut ja pysähtynyt. Harala oli koettanut kaulasta valtimoa, joka oli rauhallinen. H. oli ottanut koiran ketjun kädestäni. Olin ollut paikallani pari minuuttiua ja sitten jatkanut matkaani. En muista tästä mitään.
Olen ollut murheissani, sillä olin uskonut, että vanheneminen on vielä kaukana. En todella ole havainnut missään kohti, että olisin jonkin seikan osalta tuntenut olevani vanhempi kuin 20 v. sitten. Tämä kaikki on yllättävää, suoraan sanoen kauhistuttavaa, jos sen oikein sanon. Onko erottava heti, vai voiko odottaa poliittisesti sopivaa aikaa, sen saa Halonen päättää.
(- -)
15.6. Halonen ja Kivalo luonani. 3 lyhytaikaista muistinmenetystä todettu. 1) työhuoneessa 2) tammikuussa lenkillä ja 3) toukokuussa lenkillä. On harkittu mikä se on : rasituksesta aiheutuva verisuonispasmi. Muistiaukko. Kirjallisuudesta tunnetaan 80 tapausta. Suomesta muutamia. Hyvänlaatuinen, ei hankala. Voi uusiutua, siihen varauduttava. Uni tärkeä ja lepo päivällä. Lääkehoito kuten tähän asti. Kalamatkat hyviä. Ilmeisesti tässä on kaikki vielä suht hyvin. Mieluisa sairausraportti. [PP]
(- -)

Urho Kekkosen päiväkirjat 3, toim. Juhani Suomi (2002).

[Hilppa]

"Halonen saa päättää."
Oliko Halonen epävarma diagnoosistaan, kun episodi ei johtanut mihinkään. Vai kuka oli se, joka oikeasti "sai päättää"?

[Psykopatologia]

Hilppa: Halonen saa päättää." - Oliko Halonen epävarma diagnoosistaan, kun episodi ei johtanut mihinkään. Vai kuka oli se, joka oikeasti "sai päättää"?

Enemmän Kivalo, joka tuli remmiin vasta 1972. Kardiologi Halonen oli vanhempi tuttavuus ("lupsakka" savolainen Kuopiosta).

[Psykopatologia]

Kekkosen sairaus-historiaa:

1. Ensimmäiset selvät TIA-kohtaukset kenties vuonna 1972, ja ainakin vuonna 1973 (72-v.)

2. Eturauhasleikkaus vuonna 1974. (Sylvi kuoli 2.12.1974.)

3. Etykissä vuonna 1975 Kekkonen oli hyvässä vedossa. Tähän saattoi auttaa Sotamaan amfetamiini-lääkitys. (Päätelty "nauhuritytön" materiaalista.)

4. 1975 - 1980- vaskulaarinen dementia eteni nopeammin, ja (ainakin) vuodesta 1980 Kekkonen oli ammatillisesti työkyvytön. Hän "erosi" virastaan 27.10.1981 ja kuoli 31.8.1986.

[Psykopatologia]

IL - Historia KEKKONEN - viimeiset vuodet 1973 - 1986. - 70 s. (3,90 + 3,90)