30.11.2012
Masennus, ruokavalio ja metabolinen oireyhtymä ovat yhteydessä toisiinsaVäitös psykiatrian alalta
https://www.uef.fi/uef/vaitostiedotteet ... ect=%2FuefVäittelijä LL
Jussi SeppäläAika ja paikka: 30.11.2012 klo 12.00, Medistudia ML 2, Kuopion kampus
Niukka foolihapon ja B12-vitamiinin saanti lisää melankolisten masennusoireiden, kuten mielialan laskun riskiä, osoitti lääketieteen lisensiaatti Jussi Seppälän väitöstutkimus. Ei-melankolisiin masennusoireisiin puolestaan liittyy kohonnut metabolisen oireyhtymän riski. Näiden uusien havaintojen perusteella melankolinen ja ei-melankolinen masennus voivat olla itsenäisiä masennuksen alatyyppejä ja niillä saattaa olla toisistaan poikkeavia yhteyksiä ruokavalioon ja elimistön tulehdustilaan.
Seppälän väitöskirja on ensimmäinen, joka selvitti ruokavalion sisältämän foolihapon ja B12-vitamiinin sekä metabolisen oireyhtymän ja erilaisten masennusoireiden välistä suhdetta. Melankolista ja ei-melankolista masennusta tarkasteltiin erikseen. Masennusoireita ei ole tutkimuksissa jaettu aiemmin tällä tavalla kahteen ryhmään. Masennusoireet luokiteltiin melankolisiksi, jos niihin sisältyi enemmän masennukseen tyypillisesti liitettyjä oireita, kuten mielialan laskua. Ei-melankolisessa ryhmässä painottuvat ahdistukseen, itsetunnon heikkouteen ja huolestuneisuuteen liittyvät oireet.
MATALA FOOLIHAPPO JA B12-VITAMIINI LISÄÄVÄT MELANKOLISTEN MASENNUSOIREIDEN RISKIÄ
Melankolisten oireiden riski oli lähes puolet pienempi niillä, joilla foolihapon saanti oli suurinta, verrattuna pienimmän saannin ryhmään. Ero säilyi useiden sekoittavien tekijöiden huomioinnin jälkeenkin. Korkeimman B12-vitamiinipitoisuuden ryhmässä melankolisten oireiden suhteellinen riski oli liki kolme kertaa pienempi matalimpaan nähden, kun melankolista ryhmää verrattiin niihin, joilla ei todettu masennuksen oireita.
Molemmat havainnot olivat uusia. Ei-melankolisten masennusoireiden ryhmässä vastaavaa riskin nousua ei havaittu.
METABOLISEN OIREYHTYMÄN RISKI YLI KAKSINKERTAINEN EI-MELANKOLISTEN MASENNUSOIREIDEN YHTEYDESSÄ
Uusi havainto oli myös, että ei-melankolisiin masennusoireisiin liittyi melankolisiin verrattuna yli kaksi kertaa suurempi metabolisen oireyhtymän riski, kun vertailuryhmän muodostivat ne, joilla ei ollut masennuksen oireita. Tulos säilyi lähes muuttumattomana eri elämäntapamuutosten huomioinnin jälkeen.
MASENNUS JA METABOLINEN OIREYHTYMÄ OVAT KANSANSAIRAUKSIA
Masennus on kansansairaus, sillä sen esiintyvyys vuoden aikana vaihtelee Suomessa 6.5 – 9 prosentin välillä. Masennus voi toistua ja pitkittyä sekä heikentää elämän laatua. Sen osuus sairauspäivarahan tai työkyvyttömyyseläkkeen syynä on kaksinkertaistunut 1990-luvulta. Masennus vie noin 5000 suomalaista eläkkeelle vuosittain.
Metabolinen oireyhtymä on myös kansansairaus, sillä se on yleistynyt väestössä nopeasti ylipainon ja epäterveellisten elintapojen vuoksi. Itä-Suomessa noin 37 prosentilla väestöstä oli metabolisen oireyhtymän piirteitä vuonna 2008. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa yhdistyvät vyötärölihavuus, poikkeava sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta sekä kohonnut verenpaine. Siihen liittyy lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja yleisen kuolleisuuden riski.
TUTKIMUKSESSA MUKANA TUHANSIA
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia metabolisen oireyhtymän ja sen osatekijöiden, foolihapon saannin ja B12-vitamiinin pitoisuuden yhteyttä melankolisiin ja ei-melankolisiin masennusoireisiin. Masennusoireiden kriteerinä oli BDI-masennuskyselyn pistemäärä 10 tai enemmän.
Kyseessä oli väestötutkimus, joka oli osa kansallista tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaa (FIN-D2D). Aineisto kerättiin väestörekisteristä vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien alueelta. Mukana oli 2868 henkilöä.
MASENNUSTYYPPI VOI VAIKUTTAA HOITOON
Tulosten perusteella taipumus metaboliseen oireyhtymään voi liittyä erityisesti ei-melankolisiin masennusoireisiin. Melankoliset oireet olivat puolestaan yhteydessä niukempaan ravinnon foolihappoon ja B12-vitamiiniin. Tämä voi viitata siihen, että melankolinen ja ei-melankolinen alatyyppi voivat olla itsenäisiä masennuksen alatyyppejä ja että niillä saattaa olla toisistaan poikkeavat taustatekijät tulehduksen ja ravitsemuksen osalta.
Löydöksillä saattaa olla vaikutusta masennuksen diagnostiikkaan, hoitokäytäntöihin ja seurantaan, koska lisääntyneen metabolisen oireyhtymän riskin takia voi olla aiheellista välttää painoa lisäävien masennuslääkkeiden käyttöä niillä, joilla masennuksen oireet ovat enemmän ei-melankolisia. Ruokavalion merkitys voi taas korostua melankolisten oireiden yhteydessä.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Seppälän väitöskirja Depressive symptoms, metabolic syndrome and diet (Depressiiviset oireet, metabolinen oireyhtymä ja dieetti) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori
Markku Timonen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori
Hannu Koponen Itä-Suomen yliopistosta.
Jussi Seppälä on syntynyt vuonna 1958 Multialla ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1977 Keuruun lukiosta. Hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1983 ja psykiatrian erikoislääkärin tutkinnon vuonna 1992 Kuopion yliopistossa sekä hallinnon erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2004 Helsingin yliopistossa. Seppälä on toiminut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen johtajana vuodesta 2010 ja psykiatrian tulosyksikön johtajana vuosina 2002 – 2009. Sitä ennen hän toimi ylilääkärinä Valkeakosken ja Lappeenrannan mielenterveyskeskuksissa sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Juurikkaniemen sairaalassa.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa
http://www.uef.fi/vaitoskuvat22.11.2012
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isb ... 0950-3.pdf (94 A4-arkkia)
