Hypnoosi hoitokeinona

[Lette]

Hypnoterapeutti Kari Tuomaala, Seinäjoki, toi Vaasassa pitämänsä esitelmänsä aikana mielenkiintoista pohdittavaa. Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus hypnoosin käytöstä ihmisten auttamisessa. Hän työskentelee Suomen suurimmassa vaihtoehtoisessa hoitolaitoksessa Seinäjoella: http://www.sinfoniaoy.fi

Tupakoinnin lopettaminen

Hän kertoi muun muassa, että nikotiiniriippuvuus on pelkkä uskomus. Joku tutkija on ilmeisesti joskus tullut siihen johtopäätökseen, että tupakoinnin seurauksena ihminen tulisi nikotiinista riippuvaiseksi. Oikeasti ihmisen keho ei tule nikotiinista riippuvaiseksi. Tupakointi on pelkästään tapa, jonka vuoksi ihminen tupakoi. Hän perusteli asiaa monin tavoin.

Ennen tupakoinnin aloittamista ihmisellä on kaksi vaihtoehtoa. Hän joko haluaa aloittaa tupakoinnin tai hän päättää, ettei hän tarvitse tupakkaa. Kun ihminen on tupakoinut pitemmän aikaa, hän elää siinä uskomuksessa, että hän on riippuvainen nikotiinista, koska vallitseva käsitys on, että tupakoinnin lopettaminen on juuri tuon riippuvuuden vuoksi vaikeaa. Tämä ajatus on hänen mielessään vallitsevana ja se on niin voimakkaasti häntä hallitseva, että monet yritykset tupakoinnin lopettamiseksi epäonnistuvat. Hän kokee tarvitsevansa tupakkaa.

Henkilölle, joka tupakoi keskimäärin tunnin välein, riittää hyvin yksi pieni aski päivässä. Oletetaan, että hän on juuri käynyt tupakalla ja hänet kutsutaan juomaan kahvia. Sen juotuaan hän menee jälleen tupakalle, koska hänellä on tapana tupakoida aina kahvin ja aterian jälkeen. Hänellä ei vielä 15 minuutissa ole voinut tulla nikotiinin puutetta.

Tupakoitsija tietää, että mitä pitempään on tupakoinut, sitä suurempi mahdollisuus on sairastua keuhkosyöpään, keuhkoahtaumaan, verisuonitauteihin yms. Hänelle järki sanoo, ettei tupakoiminen ole viisasta, mutta hän tupakoi tottumuksesta alitajuntansa ohjaamana. Tupakoinnissa on kyse tietoisen mielen ja tiedostamattoman mielen eli alitajunnan välisestä ristiriidasta. Hypnoosissa pyritään suggestioilla poistamaan tämä ristiriita.

Hypnoosissa siis työskennellään mielen alueella – ei kehon. Jos keho oikeasti olisi riippuvainen nikotiinista, hypnoosilla ei olisi mahdollista saada yhtäkkiä kehon riippuvuutta loppumaan. Tämäkin näkökulma puoltaa sitä, että käsite nikotiiniriippuvuus taitaa olla yksi suurimmista yleismaailmallisista erehdyksistä, harhoista, uskomuksista, joka on aika panna roskakoriin.

Esitelmöitsijä kertoi, että hypnoosissa hän suggestioilla palauttaa asiakkaalle unohduksissa olleen toisen vaihtoehdon. Hänellä on mahdollisuus päättää, ettei hän tarvitse tupakkaa. Helpoimmin autettavia ovat sellaiset asiakkaat, jotka kertovat yrittäneensä jo kaikkia mahdollisia keinoja. Heillä on vahva ja todellinen halu ja tahto päästä eroon tupakasta. Ilman asiakkaan todellista halua olisi vaikea saada tuloksia aikaan. Tupakoinnin lopettamiseen riittää 1-3 hoitokertaa. Tarkempaa tietoa hänen tupakanvierotuksestaan on seuraavan linkin takana: http://www.hypnoosikeskus.fi/istunnot#toc6

Alkoholin käytön lopettaminen

Usein toistuva ja elämää hallitseva alkoholin käyttö on myös tapa, josta on mahdollista päästä samalla tavalla eroon kuin tupakoinnista. Hän käyttää samaan ideologiaan perustuvaa 2 ajattelutapaa kaikenlaisten oletettujen riippuvuuksien hoitoon. Asiakkaan tottumuksia ei yritetä kieltää, vaan pyritään suggestiolla antamaan asiakkaalle sellainen vaihtoehto, ettei hän tarvitse tupakkaa, alkoholi tms. Alkoholiongelma on kuitenkin monisäikeinen juttu ja pelkistys voi antaa tuon ongelman lähestymiseen liian heppoiselta vaikuttavan kuvan. Alkoholiasiaa hän käsittelee seikkaperäisesti kotisivulla: http://www.hypnoosikeskus.fi/istunnot#toc7

Hypnoterapeutti Kari Tuomaala auttaa asiakkaita vapautumaan myös erilaisista peloista. Lisäksi muun muassa ylipainoon, astmaan, keliakiaan ja erilaisiin allergioihin on saatu olennaista lievennystä tai kokonaan parantumista.

Eräs ”allergiatapaus”

Erään pojan silmät vuotivat kesäisin useiden kuukausien ajan vettä ja sitä pyrittiin päivittäin hoitamaan erilaisilla allergiatipoilla. Vastaanotolla hypnoositilassa pojan pyydettiin palaamaan siihen hetkeen, jolloin silmät ensimmäisen kerran alkoivat vuotamaan. Poika alkoi kertoa muutaman vuoden takaisesta matkasta, jonka hänen perheensä oli tehnyt Keski-Euroopan vuoristoon. Mukana oli myös pojan paras kaveri heidän naapuristaan. He olivat levittäneet kedolle huovan ja käyneet syömään retkieväitään. Äiti oli ryhtynyt jakamaan voileipiä ja hän oli ensin antanut naapurin pojalle ja muutoinkin äiti oli tuon matkan aikana korostetusti kohdistanut huomiotaan häneen. Siinä huovan päällä oman pojan silmät olivat alkaneen vuotamaan vettä. Sen huomattuaan äiti oli ottanut poikansa syleilyyn.

Pojalle oli jäänyt alitajuntaan se, että vuotavilla silmillä hän saa äidin huomion kohdistumaan itseensä, mutta asiaa oli pidetty ja hoidettu siitepölyallergiana. Hypnoosin jälkeen pojalle oli kerrottu, mitä hän oli hypnoosissa kertonut. Sen jälkeen hänet oli uudelleen vaivutettu hypnoosiin ja palautettiin samaan retkitilanteeseen. Nyt hänen annettiin jakaa leivät ja eväiden syömisen jälkeen hän sai mennä juoksemaan ja kieriskelemään kedolla. Näin hän sai todeta, ettei hänelle tullut siitä mitään allergiaoireita. Myöhemmin äiti oli kertonut, etteivät silmät olleet enää kertaakaan vuotaneet hoidon jälkeen.

Useimmiten 1-3 hoitokertaa riittää ja enimmillään niitä voi kertyä 5-10 käyntiä. Hän antaa käynnistä henkilökohtaisen CD-[/b]levyn, jota voi kotona kuunnella tarpeen mukaan.

[Lette]

Oman kokemukseni pohjalta yhdyn esitetyn tutkimuksen tulokseen.
Poltin savukkeita, kun muutamat ystävät työpaikallani polttivat.
Poltin kyllä kotonanikin. Kun työtoverini joutui lopettamaan, tupakka
jäi automaattisesti minultakin pois. En koskaan edes uskaltanut vetää
savua sisääni, se ei tuntunut mielekkäältä. Tupakointini oli pelkkä
turhauttava tapa.
Alkoholin kanssa oli sama asia. Join lasin viiniä, johon lisäsin vettä,
jotta se laimenisi. Jostain syystä se vaan jäi pois. Huomaan, että en
tarvitse sitä. Kysymys on todellakin pelkästä tavasta.
Jos kylässä tarjotaan alkoholia, otan kyllä, en ole absolutisti.
Olenkohan hypnotisoinut itseni?

[Lette]

Naapurini polttaa jatkuvasti savukkeita myös parvekkeella, joka
on viereinen parvekkeeni. Asumme kahdeksannessa kerroksessa,
jonne tuulee sopivasti, joten savu ei tule parvekkeelleni. Ei minua
häiritsisi vähäinen savu.
Keskustelin hänen kanssaan viimeksi tänään tupakanpoltosta. Hän
kertoi, että se on todellakin vain tapa. Kahvinjuonnin jälkeen hänen
on otettava savuke sormiensa väliin pakonomaisesti ja poltettava
savuke. Se on kuin käsityö. Hän sanoi myös, että tupakka maistuu
pahalta ja rahaakin kuluu tyhjään.
Kysymyksessä on mielen ongelma, kuten Kari Tuomaala sanoo.

Sairauksien psyykkinen tausta on alkanut herättää laajemminkin
kiinnostusta. Tällä palstalla on myös aloite:
Sairauden psyykkisestä lähteestä.

[Riidankylväjä]

Jaa. Lette on vedellyt enkelin pieruja. Semmoista ei killata.

[Lette]

[b] En koskaan edes uskaltanut vetää
savua sisääni, se ei tuntunut mielekkäältä. Tupakointini oli pelkkä
turhauttava tapa.

Sinä et ole koskaan tupakoinut, olet vedellyt poskosia kuten lapset.

Hyvä niin. Tupakan karvas, suuta ärsyttävä aistimus kuitenkin tuntui.

Syy tähän saattoi johtua eräästä lapsuuden kokemuksesta.
Olin maalla tätini luona kylässä. Siellä lämmitettiin savusaunaa.
Menin saunaan, jossa tuntui paha kitkerä savu. Olin hetken aikaa,
lähdin pois, enkä uskaltanut kertoa tapauksesta.
Tästä ilmeisesti jäi pelko, jonka takia en uskaltanut vetää savua
keuhkoihini. Sehän oli vaan hyvä.