Psykopatologia.munfoorumi.com

Minä olen nyt tullut ajatelleeksi, että otsikossa olevalla ja käyttämälläni sanonnalla olen tullut loukanneeksi tämän foorumin ylläpitäjää niin, että varmaan tämä asia on syytä ruotia omassa ketjussaan.

Joten tänne vain kaikki virkkeet, joissa ilmenee tuo oletko tullut ajatelleeksi...

(Muoks. Poistin ylimääräisen sanan.)

En ole tullut ajatelleeksi, että "oletko tullut ajatelleeksi" tulisi jotenkin olla ajattelemisen arvoinen ajatus.

Et ole vastuussa foorumin ylläpitäjän tunteista.

Oletko tullut ajatelleeksi, että nyt juuri käyttäydyt niinkuin "oletko tullut ajatelleeksi"- viestisi sisällöllä hahmotit.

Onko teistä "reikäpää" pahastikin sanottu?

Psykopatologia kirjoitti:Onko teistä "reikäpää" pahastikin sanottu?

Eipä oikeastaan. Minua ei ole koskaan liiemmin vaivannut se, että joku minua nimittelisi; voinhan itse päättää miten suhtaudun asioihin, mutten sitä, miten toinen käyttäytyy.
Jeesustelematta, olen kuitenkin joutunut aikuisten miestenkin käytöstä ohjaamaan. Hyvin harkiten siihen ryhdyn, joten välttämättömissä tilanteissa ainoastaan. Tosin tarvehan olisi jatkuvaakin.

Mirri kirjoitti:Minä olen nyt tullut ajatelleeksi, että otsikossa olevalla ja käyttämälläni sanonnalla olen tullut loukanneeksi tämän foorumin ylläpitäjää niin, että varmaan tämä asia on syytä ruotia omassa ketjussaan.

Joten tänne vain kaikki virkkeet, joissa ilmenee tuo oletko tullut ajatelleeksi...

(Muoks. Poistin ylimääräisen sanan.)

Tuo kuulostaa kuulijasta kyllä pikkuisen siltä, että sanoja ei arvostaisi kuulijan ajattelukykyä kovin korkealle.

Entä jos henkilö sanoo itsestään, että olen tai en ole tullut ajatelleeksi, vähätteleekö hän omaa ajattelukykyään eikä arvosta sitä?

Hän voi esimerkiksi teeskennellä "vaatimatonta" tms. eri syistä.

Stereotypiat kätkevät aina taakseen jotain saastaa.

Oman itsen vähättely on epäaitoa sontaa. Sivistyneemmin pitäisi tietysti ilmaista, että teeskentelyä. Kuka nyt itseään vähättelee? Ei ainakaan tosissaan tai ei ainakaan vakuuttavasti. Sen sijaan omien puutteiden myöntäminen on paikallaan.

Sellainen sanonta, oletko tullut ajatelleeksi, että... on tosiaan suoraan perseestä. Onhan kuulija toki tullut ajatelleeksi montaakin asiaa ja voihan olla, että kyseinen ajatus on joskus käväissyt päässä.

Ikään kuin kuulija ei ajattelisi... Krhrhöm!

Saksan kielestä (ehkä), kirjoitti Obelix aiemmin fiksuun tyyliinsä.

Kysymyksen voisi kuitenkin esittää Volter Kilvelle. Siis jos hän vielä olisi elossa.

Hilppa kirjoitti:
Sellainen sanonta, oletko tullut ajatelleeksi, että... on tosiaan suoraan perseestä. Onhan kuulija toki tullut ajatelleeksi montaakin asiaa ja voihan olla, että kyseinen ajatus on joskus käväissyt päässä.

Ikään kuin kuulija ei ajattelisi... Krhrhöm!

Onko verbi ajatella jotenkin erikseen arvotettu niin, että oletko tullut ajatelleeksi mielletään loukkaavaksi ja väheksyväksi, vai ovatko perseestä myös oletko tullut käyneeksi/katsoneeksi/vilkaisseeksi/ostaneeksi/vertailleeksi/maininneeksi/kertoneeksi...?

Kyseiseen suomen kielen verbiliittoon sopii aika moni verbi ja ihan oikeakielisesti. Esim. oletko tullut valvoneeksi viime aikoina?

Olisi kiva tietää miksi on sopimatonta ja väheksyvää kysyä oletko tullut ajatelleeksi tätä tai tuota asiaa. Tai miksi olisi vähättelevää (vai peräti teeskentelevää?) sanoa olen tullut ajatelleeksi/en ole tullut ajatelleeksi.
Vaikuttaa siltä, että ajatteleminen on arka asia.

Ajattelukyky on kaikissa yhteisöissä huippuarvostettua.

Mirri kirjoitti:Onko verbi ajatella jotenkin erikseen arvotettu niin, että oletko tullut ajatelleeksi mielletään loukkaavaksi ja väheksyväksi, vai ovatko perseestä myös oletko tullut käyneeksi/katsoneeksi/vilkaisseeksi/ostaneeksi/vertailleeksi/maininneeksi/kertoneeksi...?

Kyseiseen suomen kielen verbiliittoon sopii aika moni verbi ja ihan oikeakielisesti. Esim. oletko tullut valvoneeksi viime aikoina?

Olisi kiva tietää miksi on sopimatonta ja väheksyvää kysyä oletko tullut ajatelleeksi tätä tai tuota asiaa. Tai miksi olisi vähättelevää (vai peräti teeskentelevää?) sanoa olen tullut ajatelleeksi/en ole tullut ajatelleeksi.
Vaikuttaa siltä, että ajatteleminen on arka asia.

Hyvää äidin kieltä on esimerkiksi kysyä, että "oletko ajatellut?" tai "oletko käynyt".

Tuommoiset "oletko tullut tehneeksi sitä tai tätä" -rakenteet ovat ovat raskaslukuisia, niissä on paljon sanoja, mutta asiasisältö jää pieneksi.

Hyvässä, sujuvassa tekstissä asiat esitetään tiivistetysti, lyhyesti ja ytimekkäästi ilman korulauseita.

Mirri kirjoitti:Vaikuttaa siltä, että ajatteleminen on arka asia.

Ei vaan jos ilmaisu viittaa kuulijan ajattelun vähyyteen.

Kuten sanoin asiaa voi yrittää lähestyä Kilpimäisesti. Ja käyttää ajattelun ajattelemiseen tovin. Mutta sellaisen ilmaisemiseen minusta ainakaan ei ole. Olen suoraviivaisempi. Tykkään lyhyistä lauseistakin.

Mirri kirjoitti:

Hilppa kirjoitti:
Sellainen sanonta, oletko tullut ajatelleeksi, että... on tosiaan suoraan perseestä. Onhan kuulija toki tullut ajatelleeksi montaakin asiaa ja voihan olla, että kyseinen ajatus on joskus käväissyt päässä.

Ikään kuin kuulija ei ajattelisi... Krhrhöm!

Onko verbi ajatella jotenkin erikseen arvotettu niin, että oletko tullut ajatelleeksi mielletään loukkaavaksi ja väheksyväksi, vai ovatko perseestä myös oletko tullut käyneeksi/katsoneeksi/vilkaisseeksi/ostaneeksi/vertailleeksi/maininneeksi/kertoneeksi...?

Kyseiseen suomen kielen verbiliittoon sopii aika moni verbi ja ihan oikeakielisesti. Esim. oletko tullut valvoneeksi viime aikoina?

Olisi kiva tietää miksi on sopimatonta ja väheksyvää kysyä oletko tullut ajatelleeksi tätä tai tuota asiaa. Tai miksi olisi vähättelevää (vai peräti teeskentelevää?) sanoa olen tullut ajatelleeksi/en ole tullut ajatelleeksi.
Vaikuttaa siltä, että ajatteleminen on arka asia.

Sanononnassa "oletko tullut ajatelleeksi" epäsuorasti vihjataan, että henkilö ei ole päässään ajatellut edes tätä yksinkertaista asiaa.

Hermes kirjoitti:Sanononnassa "oletko tullut ajatelleeksi" epäsuorasti vihjataan, että henkilö ei ole päässään ajatellut edes tätä yksinkertaista asiaa.

Onko muoto oletko ajatellut vähemmän vihjaava ja vähemmän loukkaava? Esim. oletko ajatellut, että isänpäivänä kaupat ovat kiinni?

Tuossa ratkaisevaa voisi olla, onko kyseessä satunnainen hoksaamattomuus
(isänpäivä) tai perusteellisempi tyhmyys (Ruotsi ei ole EU:n jäsen).

Hilppa kirjoitti:Oman itsen vähättely on epäaitoa sontaa. Sivistyneemmin pitäisi tietysti ilmaista, että teeskentelyä. Kuka nyt itseään vähättelee? Ei ainakaan tosissaan tai ei ainakaan vakuuttavasti. Sen sijaan omien puutteiden myöntäminen on paikallaan.

Sellainen sanonta, oletko tullut ajatelleeksi, että... on tosiaan suoraan perseestä. Onhan kuulija toki tullut ajatelleeksi montaakin asiaa ja voihan olla, että kyseinen ajatus on joskus käväissyt päässä.

Ikään kuin kuulija ei ajattelisi... Krhrhöm!

Vahvaa tekstiä Hilpalta.
Aloitteessa:
"...otsikossa olevalla ja käyttämälläni sanonnalla olen tullut loukanneeksi tämän foorumin ylläpitäjää..."
Tässä asetutaan toisen yläpuolelle sanomalla, että toinen on loukkaantunut. Kyseessä on vallankäyttö.
Vaikuttaa että silttä, sanoja on itse loukkaantunut. Loukkaantuminen on tietenkin sallittua.

Lette kirjoitti:"...otsikossa olevalla ja käyttämälläni sanonnalla olen tullut loukanneeksi tämän foorumin ylläpitäjää..."
Tässä asetutaan toisen yläpuolelle sanomalla, että toinen on loukkaantunut. Kyseessä on vallankäyttö.
Vaikuttaa että silttä, sanoja on itse loukkaantunut. Loukkaantuminen on tietenkin sallittua.

Jos minulle sanotaan, että jokin käyttämäni sanonta on perseestä, oletan toki, että noin voimakkaan sanan käyttäjä on loukkaantunut käyttämäni sanonnan vuoksi - tuskin hän muuten sanoisi sanontani olevan perseestä. Ja toisaalta toki minä pahastun, jos minuun kohdistetaan noin voimakas - aggressiivinen - sana omasta mielestäni aiheettomasti.

Missä kohdassa tässä kuviossa on vallankäyttöä? Inhimillistä pahastuneisuutta puolin ja toisin, mutta entä vallankäyttö?