Psykopatologia.munfoorumi.com

Ooppera Don Carlos
Giuseppe Verdin Don Carlos on suuri historiallinen ja poliittinen draama, joka perustuu Friedrich Schillerin näytelmään. Tapahtuma-aika on Filip II:n hallitsema 1560-luvun Espanja.

http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/don_carlos/1099

Oopperan musiikki oli huipputasoa myös arvostelijoiden mukaan.
Lavastus sai osakseen arvostelua. Tapahtumapaikka oli synkkä,
demoninen taikamaailma kuolleessa kummitusmetsässä,
tuhoutuneen palatsin raunioilla.

Ooppera kuvaa miten sokeasti ihmiset asettavat vallan
rakkauden yläpuolelle. Seurauksena on ihmisten
tuhoutuminen. Valtaa käyttivät kuningas ja inkvisitio.
Mielestäni raunioitunut tapahtumapaikka sopi hyvin
kuvamaan ihmisen sisäistä rappeutuneisuutta.
Emmekö vieläkään näe rakkauden merkitystä elämälle
välttämättömänä.

Suomen Kansallisooppera: Don Carlos
http://www.youtube.com/watch?v=azq7-cNS-d0 (1:58)

Ooppera on hyvin terapeuttista. Siinä esitetään ihmisen äärimäisiä tunteita, jotka kumpuavat syvältä alitajunnasta. Vallanhimoa, vihaa, rakkautta, mustasukkaisuutta. Vallanhimo on aiheena varsin usein.

Savonlinna Opera Festival Anniversary Gala "Ella giammai m'amo" Soloist: Matti Salminen
http://www.youtube.com/watch?v=xFMeZHb5Ors

Riidankylväjä kirjoitti:Ooppera on hyvin terapeuttista. Siinä esitetään ihmisen äärimäisiä tunteita, jotka kumpuavat syvältä alitajunnasta. Vallanhimoa, vihaa, rakkautta, mustasukkaisuutta. Vallanhimo on aiheena varsin usein.

Paljon terapeuttisempaa olisi, jos suomalaisille laulettaisiin suomeksi - omalla äidinkielellä. Vieraskielisen oopperan ymmärtäminen vaatii kielitaitoa. Jos sanat eivät aukene, ooppera voi kuulostaa tylsältä - tai ei ainakaan terapeuttiselta. Laulu kuulijan omalla äidinkielellä olisi parasta ja terapeuttisinta.

En ymmärrä mikseivät oopperalaulajat vaadi mahdollisuutta laulaa omalla äidinkielellä; mikseivät he halua tarjota oopperalaulua kuulijoiden äidinkielellä niin, että mahdollisimman moni kuulija pääsisi nautiskelemaan laulujen sanoista. Mielestäni suomalaisilla oopperan ystävillä olisi 'oikeus' saada kuunnella suomenkielistä oopperaa. Turha valittaa, ettei kansa ymmärrä oopperan päälle (eikä halua rahoittaa sitä!), jos laulu pysyy vieraskielisenä.

Suomessa on aikojen alusta ollut elokuvista käytäntö,
että kieltä ei dubata, mitä nyt kaikki ovat kiitelleet.

Ko. esitettävän oopperan libretto on myös suomeksi,
ja käännösteksti kulkee katon rajassa.

Sitä varten voi ostaa muutamalla eurolla libreton, jossa on sanat myös suomeksi. Tosin nykyään ooppera myös tekstitetään näyttämön yläpuolelle. Juonesta pääsee jyvälle ohjelmalehtisestä.

Hesalaisille on tarjolla myös teosesittelyjä ennakkoon.

Itse valmistaudun ooppera esitykseen huolellisesti ennen esitystä. Silloin niistä saa imuroitua mahdollisimman paljon itselleen.

1950-luvun suurin oopperabaritoni Tito Gobbi (1913 - 1984)!

Tito Gobbi: O Carlo ascolta ... Io morrò - (Don Carlos 1954)
http://www.youtube.com/watch?v=xdVcgQq1syY (4:10)

Psykopatologia kirjoitti:Suomessa on aikojen alusta ollut elokuvista käytäntö,
että kieltä ei dubata, mitä nyt kaikki ovat kiitelleet.

Ko. esitettävän oopperan libretto on myös suomeksi,
ja käännösteksti kulkee katon rajassa.

Minulle riittää katon rajassa oleva käännösteksti.
Haluan ennakolta tietoa niukasti. Koen tiedon
rajoittavan eläytymistä esityksen intuitiiviseen
kokemiseen.
Koen samoin taidenäyttelyssä. Olen kyllä
kiinnostunut asiatiedosta näyttelyn jälkeen.
Olemme yksilöitä tässäkin asiassa.

Totta tuo. "Intuitio" toimii, vaikka ei librettoa ei tuntisikaan.

Tosin juonet ovat usein sangen "epäloogisia", ja voi olla vaikea
tietää, "kukan kukin on".

Psykopatologia kirjoitti:Suomessa on aikojen alusta ollut elokuvista käytäntö,
että kieltä ei dubata, mitä nyt kaikki ovat kiitelleet.

Noin on; tekstitys on elokuvissa kätevä ratkaisu. Teatteria on kuitenkin suomeksi, eikä sitä ajatella dubbaamisena... Olen aina mieltänyt oopperan olevan lähempänä teatteria kuin elokuvaa.

Hyvä, että oopperassa käytetään tekstityksiä, kuulostaa kätevältä ratkaisulta. Tekstien lukeminen jostakin ohjelmavihkosesta esityksen aikana voi olla aika kömpelöä; ainakin konserteissa ei kädessä olevia suomennoksia tule luettua kuuntelemiseen ja katselemiseen keskityttäessä.
En toistaiseksi ole oikein päässyt sisälle oopperaan, juurikin kieliongelmien vuoksi, mutta jospa alkaisinkin opetella Kotiteollisuuden sijaan oopperaan perehtymistä; olisi kyllä lähempänä omaa musiikkimakua. Pitäisi jotenkin saada Tuubiinkin tulkkaukset, että tietäisi mistä laulaja kertoo.

Psykopatologia kirjoitti:Totta tuo. "Intuitio" toimii, vaikka ei librettoa ei tuntisikaan.

Olin seuramatkalla Kreikassa kauan sitten. Kreikan kansallisteatteri esitti
Hydran saarella "Oidipuksen" kreikan kielellä, vanhan amfiteatterin paikalla.
Teatterista oli jäljellä vain kiviset penkit, joilla istuimme.

Esitys oli vaikuttava, vaikka emme ymmärtäneet sanaakaan. Akustiikka oli
täydellinen. Esitys kesti muistaakseni kolme tuntia väliaikoineen. Oli suuri
nautinto seurata esitystä taustalla kaunis iltataivas.
Tässä pääsi "intuitio" oikeuksiinsa.

Eihän suomalainen edes voi ymmärtää Kuutamosonaattia,
koska siinä ei ole suomen kielisiä sanoja.

Psykopatologia, millä kielellä Kuutamosonaatissa lauletaan?

Jos laulumusiikin sanoilla ei ole merkitystä, tuskin oopperaakaan olisi olemassa. Ooppera kuitenkin haluaa kertoa kuulijoille jotakin oikein sanojen avulla. Kreikankielinen ooppera voi olla vaikuttava, vaikkei ymmärtäisi sanoista höläsen pöläystä. Luultavasti esitys kuitenkin on vielä vaikuttavampi niille kuulijoille, joille sanatkin aukeavat oopperalaulua kuunnellessa.

Lieneekö suomalaista tyhmyyttä kuvitella, ettei kielen osaamisella ja laulun sanojen ymmärtämisellä ole oopperan kuuntelussa merkitystä.

Kumpaan kuulijaan Martti Talvelan laulu oopperasta Viimeiset kiusaukset mahtaa tehdä suuremman vaikutuksen; kieltä ymmärtävään vai ymmärtämättömään:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/m ... edia=25693

En usko intuition auttavan tulkitsemaan sanoja, jos kielitaito puuttuu. Mutta toki Talvelan esitys on vaikuttava, vaikkei kuuntelija sanoja käsittäisikään. Suomea ymmärtävälle kuulijalle laulu kuitenkin kertoo kaikenlaista ilman tulkkausta ja tekstin lukemista.

Onneksi oopperaa on myös suomeksi; Wikipedian luettelo suomenkielisistä oopperoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suo ... t_oopperat

On niin suomalaista tarinan kerrontaa oopperaksi puettuna, että kielen ymmärtäminen voi auttaa saamaan suomenkielisestä oopperasta enemmän irti.

Pohjan neiti on Oskar Merikannon Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran oopperakilpailuun säveltämä teos, joka valmistui vuonna 1898. Se on ensimmäinen suomenkielinen oopperateos. Merikanto oli aikaisemmin säveltänyt pääasiassa yksinlauluja, ja oopperan parasta antia ovatkin sen melodiat. Orkestrointi on sen sijaan varsin vaatimatonta. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi ooppera sai ensiesityksensä vasta Viipurin laulujuhlilla vuonna 1908. Teoksen kalevalanmittaisen libreton kirjoitti Antti Rytkönen L. N. Achtén suunnitteleman juonen ympärille. Achté yritti saada teokseen mahtumaan lähes kaikki Kalevalan keskeiset tapahtumat, mikä heikensi teoksen draaman kaarta.

Ensiesityksen jälkeen teoksen musiikki sai kiitosta, mutta librettoa moitittiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjan_neiti

On kehittävää tutustua oopperateokseen ennakolta/(tai jälkikäteen). Ooppera nautitaan lähes kaikilla aisteilla, joka pienentää sanojen ymmärtämisen merkitystä. Musiikista voi ymmärtää intuitiivisesti kuten Lette mainitsi. Lisäksi näytteliöiden kehon kielestä ja ilmeistä voi lukea paljon jne

Juoneen tutustuminen ennakkoon parantaa ymmärtämistä jne...

Videot latistavat oopperakokemuksen, mutta textataanpa puhutteleeko musiikki

placido domingo una furtiva lagrima.wmv
http://www.youtube.com/watch?v=ObbMFq-bGlc

Mut miksi ne huutaa niin kovasti?

Opperassa ei käytetä vahvistimia. Täytyy huutaa, että kaikki kuulevat.

Maria Callas. Siinä on kaunis ääni.

http://www.youtube.com/watch?v=zXQvPwYYVBI

Pitää paikkana. Harvinaisen kaunis ääni ja suosittu oopperalaulaja. Ääni kuitenkin petti uran loppuvaiheilla.

Callas oli hyvin onneton ihminen. Äiti oli pettynyt, ettei Maria ollut poika niin pahasti, ettei suostunut ottamaan tätä syliinsä neljään päivään. Myöhemmin äiti kuitenkin pyrki hyötymään tyttärensä poikkeuksellisista kyvyistä ja kuuluisuudesta.

Callas eli viimeiset vuotensa erakkona Pariisin-asunnossaan. Hän kuoli sydänkohtaukseen Pariisissa vuonna 1977 53-vuotiaana.

Vuonna 2004 italialaisen elokuvaohjaaja Franco Zeffirellin tutkimusten mukaan Callas murhattiin Pariisin-asunnossaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_Callas

Kuutamosonatti lauletaan pianon kielellä, kuten Riidankylväjän
soittamasta näytteestä Romulaatikossa ilmenee.

Kuulin ääniradiosta, kun joku ohjaaja selitti, että esim. elokuvissa musiikilla on keskeinen osa tunnelman luomisessa. Hän puhui jostain tietystä esityksestä, joka ilman musiikkia oli tylsä ja tavanomainen, mutta musiikin avulla koko homma muuttui kiinnostavaksi ja jännittäväksi ja tunnelma nousi kattoon.

Oopperassa musiikki on keskeisessä asemassa.

Musiikki ja äänet vaikuttavat ihmisn psyykeen ja mielialoihin yllättävän paljon.