Re: HS: Opettajan ilkeys jättää syvät arvet
Hyvä, että asia on kaivettu esiin ja tutkittu. Nykyisin - ja nykyisestä - koulukiusaamisesta puhutaan paljon, mutta menneiden vuosikymmenten traumaattiset koulukokemukset ovat aivan unhoon jäänyt asia. Aivan kuin entisajan lapset eivät olisi traumatisoituneet toinen toistaan julmempien opettajien käsittelyssä. Entisaikoina opettajat saivat halutessaan olla julmia oikein luvan kanssa, mutta lapset ovat traumatisoituneet siinä kuin nykylapsetkin kiusaamisen seurauksena. On jo korkea aika päästä vanhustenkin puhumaan ja purkamaan omien kouluaikojensa kovia kokemuksia.
Ja toki myös meidän vanhuksia nuorempien, jotka olemme jo ikääntyviä ihmisiä ja käyneet koulumme vanhanaikaisen kurin ja kansakoulun aikaan. Ainakin vielä 60-lukulainen kansakoulunopettaja oli niin mielivaltainen kuin halusi olla. Varmaan sama juttu vielä 60-luvulla myös oppikouluissa, paitsi että oppikouluissa oli yhdellä oppilaalla useita opettajia; se suojasi pahimmilta yhden opettajan hampaisiin joutumisilta.
Käsityöt/puutyöt, liikunta, laulu, ja ainekirjoitus ovat olleet perinteisiä keinoja, jos opettaja on halunnut olla julma ja nöyryyttää. Nuo varmaan siksi, että ne ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja ominaisuuksia; niissä kajotaan syvälle ihmisen persoonallisuuteen. 60-luvulla myös perhesuhteet - kuten avioerolapseus ja isättömyys - ovat olleet meheviä asioita sadismiin taipuvaiselle opettajalle. Silloin elettiin aikaa, jolloin isättömyys ei sotavuosien jäljiltä enää ollutkaan normaali ilmiö ja avioero oli vielä monen opettajan mielestä 'synti ja häpeä'.
Ja toki myös meidän vanhuksia nuorempien, jotka olemme jo ikääntyviä ihmisiä ja käyneet koulumme vanhanaikaisen kurin ja kansakoulun aikaan. Ainakin vielä 60-lukulainen kansakoulunopettaja oli niin mielivaltainen kuin halusi olla. Varmaan sama juttu vielä 60-luvulla myös oppikouluissa, paitsi että oppikouluissa oli yhdellä oppilaalla useita opettajia; se suojasi pahimmilta yhden opettajan hampaisiin joutumisilta.
Käsityöt/puutyöt, liikunta, laulu, ja ainekirjoitus ovat olleet perinteisiä keinoja, jos opettaja on halunnut olla julma ja nöyryyttää. Nuo varmaan siksi, että ne ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja ominaisuuksia; niissä kajotaan syvälle ihmisen persoonallisuuteen. 60-luvulla myös perhesuhteet - kuten avioerolapseus ja isättömyys - ovat olleet meheviä asioita sadismiin taipuvaiselle opettajalle. Silloin elettiin aikaa, jolloin isättömyys ei sotavuosien jäljiltä enää ollutkaan normaali ilmiö ja avioero oli vielä monen opettajan mielestä 'synti ja häpeä'.