Sivu 1/2

Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 00:41
Kirjoittaja Psykopatologia
Kuva - FT Teemu Keskisarja 2011

Miten poika nimeltä Chaplin liityy yhteen verisimmistä terroriteoistamme?
Torstai 12.7.2012 klo 12.15

Tarinoita suomalaisesta terrorismista

KUUNTELE toistaiseksi http://yle.fi/radio1/radio_soitin.html? ... lip=868383 (37:50)
Lataa mp3 | Tilaa podcast

Vuosi 1918. Vaikka sisällissotamme synnytti paljon terroritekoja niin valkoisten kuin punaistenkin puolella,
osa terroriteoista oli noissa poikkeusoloissakin erityisen julmia. Mikä laukaisee erityisen julmuuden?
Onko se välillä vain sattumaa? Haastateltavana historioitsija Teemu Keskisarja.

Tarinoita suomalaisesta terrorismista -ohjelmasarjan osa 3/6. Toimittajana Riika Nikkarinen.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2010.

Tarinoita suomalaisesta terrorismista -ohjelmasarja kuullaan heinäkuussa Ajankohtaisen Ykkösen lähetysajoilla.
Ajankohtainen Ykkönen palaa ääneen torstaina 2.8.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 06:48
Kirjoittaja Kahvi
Pitääkin kuunnella! Poikkeusoloista joistakin ihmisistä tulee erityisen julmia, liekö tälle jokin evoluutioon liittyvä selitys tms...

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 11:37
Kirjoittaja Kahvi
Kuuntelin.

Kysymyksessä on Kuurilan junamurhat 19.4.1918, joista löytyy Wikiartikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuurilan_junamurhat

Tuolloin ammuttiin 22 oppilasta kostona. Murhatut eivät olleet koko sodan aikana asetta kantaneet, olivatpahan vain selkeästi enemmän valkoisia kuin punaisia. Myöskään ei ollut mitään erityistä syytä ampua heitä, kunhan nyt tilanne "vain" lähti pahemman kerran lapasesta.

Poika nimeltä "Chaplin" oli 16vee Aarne Hietakangas. Lempinimensä sai siitä, kun sekä muistutti että osasi porukan hauskuuttamiseksi matki Chaplinia. Ässävikainen, mutta ns "suuri vekkuli ja matkija".

Tuossa tilanteessa punaiset olivat jo häviämässä sodan. Valkoiset olivat teurastaneet punaisia, ja tämä haluttiin kostaa. Jengiltä vain unohtui, että kun häviö on käytännössä varma, niin kaikennäköisistä sotarikoksista joutuu tilille ja oma hengenmeno on silloin enemmän kuin varmaa - niinkuin ikävä kyllä olikin.

Ennen tuon surullisen junamatkan alkua oli mumistu, että kyllä pitäisi tappaa nuokin valkoiset kostoksi tai ihan muuten vaan. V1tutus oli ilmeisesti käsin kosketeltavaa.

Tämä "Chaplin" halusi siis olla porukan suosiossa ja suustaan hyvänä osasi myös provosoida. Valkoisten vankien provosointi tietysti oli hyvä tapa päästä aseveljiensä suosioon, joten ei kun vaan leukojaan länkyttämään eräälle vangille, joka oli suurliikemiehen poika. Joku valopää sitten sanoi lopulta Chaplinille, että "ammu se!"

Ja Chaplin ampui. Muutkin punaiset ryhtyivät ampumaan ja pistimillä surmaamaan. Eräs punainen oli ammatiltaan teurastaja ja osasi siis käyttää pistintä oivallisesti murhaamistarkoituksessa. Tiemmä näillä perusteilla tapahtumaa voi aivan huoletta kutsua lahtaamiseksi.

Koko tapahtuma kesti muutamia minuutteja ja tapahtui liikkuvassa junassa. Kyseisellä punaisten osastolla ei ollut mitään tekemistä ao vankien kanssa - kunhan nyt sattumalta sattuivat samaan junaan.

Murhaajat eivät välittäneet, että silminnäkijöitä oli tapahtuneelle vaikka kuinka paljon. Eloon jääneet vangit ja muiden junien matkustajat. Ja totta tosiaan, silmännäkijät myös näkivät tapahtumat!

Sodan loputtua Chaplinkin saatiin lopulta kiinni. Luonnollisesti häntä kuulosteltiin kuukausia, haluttiin selvittää että oliko murhakäsky tullut ylemmältä taholta vai ei. Kuulustelujen loppuun mennessä oli kuitenkin kansainvälisen painostuksen ansiosta lopetettu kuolemantuomioiden jakaminen - mikä siis säästi hänen henkensä. Hän ei myös joutunut ikänsä takia rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Aika järkky tapahtumaepisodi. Mihinkään syyttömät henkilöt lahdattiin vain koston tarpeen vuoksi :shock:

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 12:13
Kirjoittaja Kahvi
Tuohon lahtaukseen liittyy muutamia kohtia, jotka lienevät yhteisiä aina/usein, kun tapahtuu tämmöisiä käsittämättömiä julmuuksia.

Puhdas kostonhimo, joka pitää purkaa ihanssama ketä kohtaan.
Sellainen "mitä-väliä" asenne todennäköisen rankun suhteen.
Kaveriporukan paine.
Joukkopsykoosi - muutkin riemastuivat tappopuuhiin.

Tämmöinen ei ole oikeastaan kovinkaan harvinaista käyttäytymistä. Onneksi nykyään se ilmenee huomattavasti lievemmässä muodossa.

Esimerkkinä vaikkapa sellainen, kun jengi öisellä kadulla hakkaa jonkun tuntemattoman henkihieveriin. Motiivina voi olla kostonhimo. Tulevasta pahoinpitelytuomiosta ei vaan välitetä. Suunsoitosta tonimisen kautta hakkaamiseen edennyt tapahtumaketju sisältää sen asian, että kaveriporukan paine ei anna periksi luovuttaa esim suunsoittovaiheeseen. Ja kun ensimmäinen isku on lyöty, niin muutkin riemastuvat lyömään.

Muitakin esimerkkejä voinee löytää, jossa nuo kaikki em elementit löytyvät ja johtavat enemmän tai vähemmän surullisiin ja murheellisiin tapahtumiin.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 14:39
Kirjoittaja Riidankylväjä
Mikäs defenssi tämä oli: Pomo haukkuu miehen->mies vaimon->vaimo lapsen->lapsi potkaisee kissaa ? Siirtäminen tai sinne päin. Eli pannaan vahinko kiertämään.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 14:42
Kirjoittaja Psykopatologia
Siirtymä (dis|placement)

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 14:47
Kirjoittaja Kahvi
Riidankylväjä kirjoitti:Mikäs defenssi tämä oli: Pomo haukkuu miehen->mies vaimon->vaimo lapsen->lapsi potkaisee kissaa ? Siirtäminen tai sinne päin. Eli pannaan vahinko kiertämään.

Tunnetaan myös luonnonlakina, joka kertoo että paska valuu aina alaspäin.

Viittaan kysymyksellä varmaan tuohon kosto-motiiviin? Hmm.. voi se olla Chaplin-casessa myös tuotakin, että v1ttuunnutaan jostain ja puretaan sitä heihin, joihin se on mahdollista. Chaplin-casessa oli kyllä kysymyksessä erittäin surullinen tämän ilmiön ylilyönti.

Onko muuten kosto yksi siirtymän muoto?

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 17:25
Kirjoittaja Kahvi
Tilanne hetki ennen tuota ikävää tragediaa taisi olla sellainen, että tapahtumien kulku olisi voinut olla täysin toinen. Ohjelmassa muistaakseni sanottiin, että jos joku olisi hetki ennen ensimmäistä liipasimen painallusta sanonut Chaplinille, että mennääs tupakille, niin tupakille olisi menty - ja 22 ihmisen henki olisi säästynyt. Että pienestä se on joskus kiinni :shock:

Nyt kukaan ei sanonut ja tuloksena yli kahdenkymmenen ihmisen lahtaus. Oli kuulemma suorastaan ihme, että kukaan punainen ei saanut vahinko-osumaa: yhdessä junanvaunussa noin monta ihmistä, toiset lahtaa ja toiset kuolee. Jos olisivat halunneet teloittaa nuo vankinsa, niin fiksumpaa olisi ollut passittaa vangit mäen juurelle ja ampua ne siihen. Mutta ei, jokin käsittämätön sai punaiset riehaantumaan ihan totaalisesti ja lahtaamaan vankinsa just sillä hetkellä ja just siihen paikkaan.

Mikähän saa ihmisen mielen pimahtamaan noin totaalisesti ja vieläpä porukalla? Jonkintapainen joukkopsykoosi tms?

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 18:10
Kirjoittaja Kahvi
Wikipedia kirjoitti:Kosto on teko, jonka tekijä pyrkii vahingoittamaan joko suoraan tai epäsuoraan henkilöä, jonka hän joko katsoo aiheuttaneen hänelle vääryyttä tai kohdelleen häntä epäoikeudenmukaisesti. Suomen laki ei oikeuta kostoa, vaan asiankäsittely voidaan riitauttaa oikeusistuimissa tietyin perustein. Mikäli rikos on tapahtunut kostamistarkoituksessa, se saattaa johtaa raskauttavien asianhaarojen vallitessa annettavaan sanktioon

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosto

Punaisille junavaunun lahtauksen yksi syy oli kostonhalu - sillä kertaa sillä ikävällä periaatteella, että ihankukavaan, kunhan pääsee kostamaan. Edes jotenkin haluttiin kostaa mokomille valkoisille, ja sattumoisin oli moisia kätevästi siinä junanvaunullinen...

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 18:22
Kirjoittaja Kahvi
Kostonhalu lienee syntynyt siitä v1tutuksesta, että homma oli pahemman kerran menossa reisille.

Koko talvi oli rähisty ympäri Suomea kelvottomissa varusteissa vilua ja nälkää kärsien. Kaikista ponnisteluista huolimatta takkiin oli tulossa, sotiminen oli kalkkiviivoilla ja häviö oli selvä. Vääryyshän tämä on, väärät ihmiset ovat voittamassa - v1tuttaa!

Edessä ei ollut mitään lupaavaa, vain valkoisten masinoimat oikeudenkäynnit sotasyyllisten tuomitsemiseksi. Monellehan tämä merkitsi varmaa kuolemaa. Ajattelit niin tai näin, niin sodan loputtua löydät itsesi vangittuna, hengettömänä tai ikuisena käpykaartilaisena - kaikki huonoja vaihtoehtoja. Ei, ei se voi olla näin, kun näin paljon on nähty vaivaa ja pelkkää surkeutta oli tarjolla - ai että v1tuttaa tämä tämmöinen!

Lisäksi valkoiset olivat juuri mansessa lahdanneet punaisia. Väärinhän se on murhata aatteensa puolesta taistelleita sankareita! Kehtasivatkin hävyttömät, moinen epäoikeudenmukaisuus pistää v1tuttamaan niin että kynsiä vihloo!

Tuo v1tutus on varmaan ollut aivan käsittämättömän suurta. Siis sellaista, mitä voi tuntea hampaaton orava jäätyneen kävyn kanssa - potenssiin sata. V1tuttaa kun on tapahtunut ja varsinkin on tapahtumassa pahoja vääryyksiä - asiaan pitää saada ehdottomasti hyvitys!

Että olisiko v1tutus tosiaan aiheuttanut tuon kostonhalun, joka sitten oli merkittävä ja ratkaiseva syy tuohon junassa tapahtuneen joukkolahtauksen?

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 18:30
Kirjoittaja Kahvi
Tänäpäivänä tuo v1tutuksen aiheuttama kertakaikkinen uunoilu voidaan havaita vaikka baarin ovella. Omasta mielestä "e-emhä mishään känishä ole" -asiakas huomaa, että poke evää häneltä pääsyn ravintolaan. No sinne juottolaanhan kovasti mieli tekisi, juomien ja daamien ääreen - kyllä on niin väärin että en pääse sisään. V1tuttaa moinen vääryys!

Sittenhän sitä joko purraan hammasta ja lähdetään kohti seuraavia koordinaatteja, auotaan päätä työtään tekevälle järjestyksenvalvojalle tai pahimmassa tapauksessa käydään poken kimppuun.

Poken kimppuun käymisestä on lähes täysin varmasti huonot seuraukset. Joko asiakas jää auttamatta kakkoseksi ja/tai hän herää aamulla putkasta ja saa lähtiäslahjaksi sakkolapun - se tiedetään, mutta siitä ei välitetä. Samalla lailla myös tuon surullisen junavaunun punaiset tiesivät, että murhaamisesta seuraa näköala teloitusryhmän kiväärien piippujen väärään päähän tai vankeus - he tiesivät sen, mutta eivät välittäneet.

V1tutus, kostonhimo ja käytännössä varmasta rankusta välittämättä jättäminen - ihmisen mielentila on joskus tuollainen :cry:

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 18:30
Kirjoittaja Riidankylväjä
Pitääkö paikkansa, että tappaminen aiheuttaa jonkinlaisen kiihkon ihmisissä? Olisiko tuossa tapahtunut joku sen sorttinen ilmiö? Onko se joukkopsykoosi vai miten sitä pitäisi kutsua?

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 18:42
Kirjoittaja Kahvi
Riidankylväjä kirjoitti:Pitääkö paikkansa, että tappaminen aiheuttaa jonkinlaisen kiihkon ihmisissä? Olisiko tuossa tapahtunut joku sen sorttinen ilmiö? Onko se joukkopsykoosi vai miten sitä pitäisi kutsua?

Voisin veikata, että tappamisesta tulee jonkunsortin kiihko. Ihmislajillekin on geenistöön syväkoodattuna pyrkimys välttää lajitoverin vahingoittamista, mutta yhtä syväkoodattuna on, että se on oikeutettua jos syyt ovat tarpeeksi painavat. Mitä painavammat syyt, niin sitä enemmän on oikeutettu tekemään lajitoverilleen pahaa. Kertakaikkisen über-ultimate paha teko on toisen tappaminen, ja se siis tarvitsee tuekseen eritysen raskaat ja painavat syyt.

Sotapropagandassakin pyritään vihollisen ei-inhimillistämiseen. Rintamalinjan toisella puolella olevat viholliset eivät ole ihmisiä, vaan jotain muuta, jota on lupa ja syy tappaa.

Norjanpoika Breivik, tuo massamurhaaja, muistaakseni treenasi itseään tietsikkapeleillä niin, että hänen henkkoht kynnyksensä vahingoittaa lajitovereitaan olisi mahdollisimman alhainen. Ei ollut Breivik tyhmä ei, harmi että hän käytti älykkyyttään niin vääriin ja murheellisiin tarkoituksiin.

Eli vaaditaan todella paljon, että pystyy tappamaan toisen ihmisen. Niin tehdessä mennään ikäänkuin jonkun "rajan" yli, jonka väärällä puolella pelataan eri säännöillä, logiikalla ja ajatuksenjuoksulla kuin oikeassa elämässä - ollaan kiihkossa. En tiedä, että onko tämä joukkopsykoosia vai mitä, mutta mielestäni täysin olemassa oleva ilmiö ihmisen psyykeessä.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 18:58
Kirjoittaja Kahvi
Wikipedia kirjoitti:Kollektiivinen mielenhäiriö tarkoittaa sananmukaisesti ihmisryhmän psykoottiseksi tai muuten mielenvikaiseksi väitettyä tilaa. Kollektiivinen mielenhäiriö on esimerkiksi joukkopsykoosi. Esimerkiksi niin sanottujen ufokulttien jäsenten toiminta on joskus selitetty kollektiivisen mielenhäiriön avulla. Tällaiset ryhmät voivat olla esimerkiksi vainoharhaisia, ja niiden jäsenten todellisuudentaju on joidenkin mukaan vääristynyt samalla tavalla yhtä aikaa.

(--)

On huomattu, että taipumusta vainoharhaisuuteen ja huomattaviin virhearviointeihin, perinteisen joukkopsykoosin tunnusmerkistöön, esiintyy lähes kaikissa ryhmissä, joissa ryhmäidentiteetti hallitsee vahvasti yhteisöllistä käyttäytymistä. Tavallaan myös ihmiskunta, valtiot, etniset ryhmät, uskonnot ja poliittiset puolueet voivat olla tämän mukaan jonkinasteisessa joukkopsykoosissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektiiv ... 4iri%C3%B6

Näin siis Wikipedia joukkopsykoosista.
Tuossa puhutaan ryhmäidentiteetin vahvasta hallinnasta yhteisölliseen käyttäytymiseen. Eli onkohan tämä myös sama asia, kuin aikaisemmin mainitsemani "kaveriporukan paine"? Ryhmän jäsenenä sinun tulee olla tietynlainen - älä ikinä menetä kasvojasi ryhmäsi edessä! Mitä voimakkaampi ryhmäidentiteetti, niin sen suurempi häpeä on luvassa kasvojen menettämisestä.

Junanvaunun punaisilla oli kaiketi hyvinkin vahva ryhmäidentiteetti. Jokainen jäsen oli vain osanen kokonaisuutta "ME" eikä yksilö. Otollinen maaperä siis joukkopsykoosille - eli huomattaviin virhearviointiin. Mihin sitten syyllistyivät tuon Chaplinin junanvaunun punaiset.

Nykypäivänä tuommoista joukkopsykoosia voi kait havaita esim jalkapallomellakoissa. Siinähän on jengillä hyvin vahva ryhmäidentiteetti - kannatetaan samaa joukkuetta eli ollaan "ME" eikä yksilöitä. Otetaan vastapuolelta senkkaa nenusta ja siinä sivussa sitten tapellaan poliisien kanssa. Syyllistytään siis virhearviointiin ja ketkä nyt poliisi ehtii/pystyy korjaamaan talteen, niin heillä on seuraavana aamuna totuus kohdattavana putkan pahnoilta.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 31.08.2012 22:31
Kirjoittaja Kahvi
Olen aina ihmetellyt, että miksi ihmiset lyövät snägärijonossa nenän poskelle sellaiselta, joka katsoi heitä väärin. Tai miksi kännipäissään muuten niin uskollinen ihminen pettää puolisoaan. Ja miksi pokelle v1ttuillaan, vaikka se tasan tarkkaan ei auta yhtään mitään. Ja miksi ex-puolisolle ollaan joskus niin julmia. Miksi siis ihminen joskus käyttäytyy niin typerästi ja järjenvastaisesti kuin käyttäytyy?

Jotain yhteistä yllämainitulla on Chaplinin surullisen casen kanssa.

Jotain sellaista, missä ollaan menty normaalin "rajan" yli kiihkon puolelle. Siis sinne, missä ei enää todellakaan pelaa normaali järki, vaan mennään liskoaivo-tasolla reagoiden vain juuri siihen hetkeen ja tilanteeseen - mahdollisista jälkiseuraamuksista tasan ja just piut-paut välittämällä.

Alkoholi ei selitä pohjimmaista syytä. Se vain laskee normaalin (ja toivotun) itsekontrollin sille tasolle, jossa se olisi ilman yhteiskunnan sanelemia pidäkkeitä. Viina vie pidäkkeet - in vino veritas.

--------------------
Edit: typo 00:06

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 01.09.2012 09:09
Kirjoittaja Kahvi
Tarkennan listaani jotakuinkin tapahtumajärjestyksen mukaiseksi:

Pelko kasvojensa menettämisestä ja/tai tarve olla jengin suosiossa.
Koetuista vääryyksistä syntynyt armoton v1tutus.
Tarve armottoman v1tutuksen lievittämiselle.
Silmien edessä on riittävän "syyllinen" taho.
Siirtymä (dis|placement)
Tilanne kärjistyy.
Mennään "rajan" yli.
Tehdään rumihia.
Joukkopsyykoosi saa kaverit liittymään älyttömyyksiin mukaan.

Olisikohan tuo noin?

------------------------
Edit: korjattu listaa (9:17)

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 01.09.2012 09:20
Kirjoittaja Riidankylväjä
Sisällissodassa ei ehditty järjestäytyä sotilaallisesti, vaan kaikille halukkaille annettiin ase käteen. Joukot eivät olleet järjestäytyneitä sotilasosastoja vaan laumoja. Lauma käyttäytyy täysin arvaamattomasti. Sama on nähtävissä kaikissa sisällissodissa.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 01.09.2012 09:48
Kirjoittaja Kahvi
Riidankylväjä kirjoitti:Sisällissodassa ei ehditty järjestäytyä sotilaallisesti, vaan kaikille halukkaille annettiin ase käteen. Joukot eivät olleet järjestäytyneitä sotilasosastoja vaan laumoja. Lauma käyttäytyy täysin arvaamattomasti. Sama on nähtävissä kaikissa sisällissodissa.

Tämä on totta ja pätee myös kaduilla liikkuviin jengeihin. Laumoja ovat - joukossa tyhmyys tiivistyy.

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 02.09.2012 00:00
Kirjoittaja Kahvi
Jäin miettimään tuota, että mikä ero on laumalla ja sotilasosastolla. Kun samojen tyyppien muodostama ryhmä on lauma, ellei ole järjestäytynyt asiallisesti sotilasosastoksi.

Ehkä vastaus on se "ME"-identiteetti. Laumassa ME on vain lauman jäsenet, mutta sotilasosastossa ME on osastoa laajempi porukka ihmisiä. Vähintäänkin nyt sotilasryhmän tapauksessa oma joukkue ja joukkueen tapauksessa oma komppania jne. Ryhmäkuri tavallaan pätee tällöinkin: sitä joutuu omiensa edessä vastuuseen uunoilustaan. Rangaistus ei tule ryhmän ulkopuolelta, vaan sisäpuolelta - ja silloin rangaistuksen pelko toimii ennaltaehkäisevänä.

Prätkäjengit varmaan toimii samalla ajatuksella. Muutama mopoäijä voisi hyvinkin olla vain lauma (ME) ja mennä ihan oman mielen mukaan. Mutta osana MC Helvetinperkeleitä se ME onkin laajempi käsite. Kun sieltä löytyy se isompi jehu, joka sanoo että nyt jumalauta jätkät pidätte matalaa profiilia, niin jätkäthän kiltisti pitää. Jos eivät pidä, niin rankku on välitön ja tehokas, useimmiten lääkärinhoitoakin vaativa. Porukan (ME) sisältä tulevan rankun mahdollisuus ennaltaehkäisee liivisetien uunoilua - poliisit on kaukana MEidän ulkopuolelta, hittojakos moisilla sinivuokoilla on väliä.

Olenkohan nyt oikeilla jäljillä ollenkaan?

Re: Poika nimeltä "Chaplin"

ViestiLähetetty: 02.09.2012 00:12
Kirjoittaja Kahvi
Tavan tappeluksilla on aika hyvin selkeä kaava: tappeluhaluinen alkaa ensin soittamaan suutaan, provoaa toista ja odottaa, että toinen hermostuu ja näin ikäänkuin saa "luvan" lyödä ja aloittaa tappelun.

Tätä on selitetty sillä, että ihmislaji ei luonnostaan halua vahingoittaa toista, vaan tarvitsee siihen hyvän syyn. Tarvittaessa siis se syy haetaan vaikka väkisin provoamalla toinen reagoimaan niin, että se syy saadaan siitä reagoinnista.

Tavan baaritappeluhan syntyy niin, että esim väärästä katseesta joku tappelunhaluinen ärsyyntyy. Seuraa sanaharkka, jossa ärsyyntynyt koittaa provota vastapuolen tekemään "riittävän virheen" ja näin saamaan itselleen syyn käyttää luu-vitosta. "Se riittävä virhe" voi olla haistattelu tai vaikkapa sinänsä ihan asiallinen kosketus olkapäähän tyyliin "hei, älä tule lähemmäksi". Sitä riittävää syytä lajitoverin vahingoittamiseksi tuossakin haetaan, vaikka sitten väkisin.

Joskus se syy voi tulla kuin manulle illallinen. Snägärijonossa aamuyöstä semmoinen voi olla vaikka taas se vääränlainen katse - mutta silloin ollaan jo niin ali-ihmisiä laskuhumalan v1tutuksessa, että riittävä syy on se väärä katse - ja eikun vaan nenä poskelle.

Harvoja on ne tapaukset, jolloin jonkun kimppuun hyökätään ihan täysin ilman mitään edeltävää tilannetta, joka kehittyy sitten tappeluksi. Onhan niitä sellaisiakin ollut, mutta silloin on tekijällä purut totaalimärkiä vintillä. Lienevät moiset järjestään joutuneet vankimielisairaalaan?

Pitkät oli taas mulla jorinat.
Mutta Chaplinin tapauksessa sitä riittävää syytä lajitoverin vahingoittamiseen haettiin oikein urakalla. Leukoja länkyttämällä saatiin ne valkoiset muuttumaan omissa silmissä täysin ei-ihmisiksi, jotka sietikin tappaa kostona Tampereella tehdyistä punaisten teloituksista. Aika kaukaa haettu syy, mutta kun mukana on se ultimate-v1tutus, niin syy kuin syy kelpaa. Tavallaan sillä leukojen länkytyksellä perusteltiin samalla itselleen, että on täysin oikein -ellei jopa velvollisuus- suorittaa kostotoimenpide tässä-ja-nyt.