Masokismi?

[Hilppa]

Et. Toki tarve tulla hyväksytyksi, mutta niin yksinkertaiseen selitykseen en jaksa uskoa.

Julma äiti ja naimisiin meno jonkinlainen irti riuhtaisu julmasta äidistä. Sitten mies osoittautuu pettymykseksi. Ei ihme, että ihminen ei enää tiedä, mitä tekisi, vaan tyytyy lamaantuneena lopulta tilanteeseen. Uskon siihen vaihtoehtoon, että ihminen voi selviytyä yhdestä tai kahdestakin vaikeudesta, mutta kun vaikeuksia kumuloituu yhdelle aina vaan lisää, tulee eteen tilanne, jossa mitta niinsanotusti täyttyy, joten tässä tapauksessa selviytymiskeinoksi, tosin erittäin huonoksi, muodostui riippuvuus miehestä.

[Kahvi]

Joo, selitysyritykseni oli kieltämättä aivan liikaa yksinkertaistava. Koitin hakea asian ydintä - eli sitä, miksi jotkut naistet/miehet jäävät narsistin (tms) uhriksi ja miksi jotkut eivät jää. Toki pitää muistaa sekin, että narsisti osaa uhrinsa valita.

Pistän edelleen mutkat suoriksi ja lainaan ulkomuistista kuulemaani sanontaa:
Hit once, shame on him.
Hit twice, same on her.
Ja samma på svenska: Hit once, shame on her - hit twice, shame on him. Eli homma pelaa samalla lailla molemmille sukupuolille.

On luonnollista ja inhimillistä, että joissain tilanteissa sitä vaan yksinkertaisesti lamaantuu ja "tyytyy" tilanteeseen. Kaikille näin ei jostain syytä kuitenkaan käy. Ajattelen tätä tavallaan vanhemmuuden lasien läpi: miten kasvatan lapseni niin, ettei heistä tulisi narsistien tms uhreja?

[Psykopatologia]

Elävien kuvien psykologia ei aina ole "oikein".

[Kahvi]

Elävien kuvien psykologia ei aina ole "oikein".

Eli turvallinen aineistopohja mm. minunkaltaisille keittiöpsykolookeille pohtia ihmismielen kummallisuuksia.

Mutta hyvä varoitus silti. Noin ei välttämättä kävisi tosielämässä. Ku5ipää-vanhempien lapsista ei tule välttämättä narsistien uhreja tms. Mielenkiintoista näitä on silti pohtia yhdessä kanssakirjoittajien kanssa.

[Mirri]

Minusta naisen kohdalla ei ollut kyse masokistisesta seksuaalisesta suhteesta vaan vaikeasta
("masokistisesta") riippuvuudesta narsistis-sadistiseen mieheen.

Tuossa taitaa olla asia, jota 'ajoin takaa' väittäessäni, että masokistiksi leimaamisella tehdään karhunpalvelus väkivaltaisessa ja alisteisessa parisuhteessa roikkuvalle uhrille.

Vaikea riippuvuus ei ole masokismia; se ei tuo minkäänlaista nautintoa riippuvaiselle - ei seksuaalista eikä mitään muutakaan. Päinvastoin uhri rimpuilisi irti, jos jaksaisi ja tietäisi keinot. Mutta kuten vaikeissa riippuvuuksissa yleensä; koukku pitää vain lujemmin otteessaan rimpuiluyritysten tuloksena. Lopulta rimpuilut lakkaavat toivottomina ja turhina.

Vaikeasta riippuvuudesta ei riuhdota irti noin vain; jälki on repivää juuri niin kuin väkivaltainen syvälle nielaistun ongenkoukun irrottaminen vain voi olla. Riippuvuudesta irrottelu vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä; siinä asiassa masokistiksi leimaaminen ei auta, tuhoaa vain. Tunnekoukku on hyvä käsite kuvaamaan asiaa.

Minua itseäni kiinnostaa enemmän se, että miksi ao nainen ei ottanut hatkoja kun huomasi olevansa in-deep-deep-shit.

Kahvi, olisikohan tässä viestissä jotakin vastausta siihen ongelmaan? Psykopatologian mainitsema vaikea riippuvuus on mielestäni avainasia mietittäessä esittämääsi ongelmaa.

[Kuutar]

Wikipediasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadomasokismi

Sekä Krafft-Ebing että Freud olettivat, että miesten sadismi johtui miesten seksuaalivaiston aggressiivisen osan häiriöstä. Masokismia pidettiin miehissä huomattavasti poikkeuksellisempana miesten oletetun luonnollisen aggressiivisen seksuaalisen luonteen vuoksi. Freud epäili, että masokismia löytyy miehistä ainoastaan luonnollisemman sadismin muunnoksena. Naisten sadomasokismista keskusteltiin paljon vähemmän: sekä Freud että Krafft-Ebing olettivat masokismin olevan niin luonnollinen osa naisten seksuaalisuutta, että sen erottaminen poikkeavuutena olisi vaikeaa.

Freud oli kyllä ihan pihalla.

[Kuutar]

Mirri;

Tuossa taitaa olla asia, jota 'ajoin takaa' väittäessäni, että masokistiksi leimaamisella tehdään karhunpalvelus väkivaltaisessa ja alisteisessa parisuhteessa roikkuvalle uhrille.

Vaikea riippuvuus ei ole masokismia; se ei tuo minkäänlaista nautintoa riippuvaiselle - ei seksuaalista eikä mitään muutakaan. Päinvastoin uhri rimpuilisi irti, jos jaksaisi ja tietäisi keinot. Mutta kuten vaikeissa riippuvuuksissa yleensä; koukku pitää vain lujemmin otteessaan rimpuiluyritysten tuloksena. Lopulta rimpuilut lakkaavat toivottomina ja turhina.

Aloitusviestissäni vain ihmettelin asiaa, en leimannut ketään miksikään. Kysymykseni liittyi tuohon elokuvaan, koska siinä aviomies oli sellainen sadisti, jonka mielestä sadismi oli eroottista, hän ensin satutti naista ja sitten halusi sänkyyn. Joka kerta hän satutti naista. Luulisi ettei heikkotahtoisinkaan nainen voisi alistua tuollaiseen, mikäli kokee sen ahdistavana ja luonnottomana.

[Mirri]

Kyllä se riippuvuus on nimen omaan masokismia. Kaunis ja toistuva esi merkki tästä on toistuvasti juopon tai hakkaajan kanssa yhteen hakeutuva nainen. Hänen piilo tajuntansa osaa haistaa, kuka mies vastaa hänen sisäisiä objekti suhteitaan tyydyttäen tarpeen.

Väitän vastaan. Kuvaamasi nainen on vaikeasti riippuvainen, ei masokisti. Hän ei saa nautintoa siitä, että kerta toisensa jälkeen hakeutuu ihmissuhteeseen, jossa häntä piestään. Päinvastoin hänen vaikea riippuvuutensa aiheuttaa hänelle kärsimystä.

Ulkopuoliset pääsevät helpommalla selittäessään hänen käyttäytymisensä masokismilla; on mukavaa ja helppoa uskoa väkivaltaisesta suhteesta toiseen kulkevan ihmisen nauttivan riippuvuudestaan.

[Kuutar]

Kyllä se riippuvuus on nimen omaan masokismia. Kaunis ja toistuva esi merkki tästä on toistuvasti juopon tai hakkaajan kanssa yhteen hakeutuva nainen. Hänen piilo tajuntansa osaa haistaa, kuka mies vastaa hänen sisäisiä objekti suhteitaan tyydyttäen tarpeen.

Väitän vastaan. Kuvaamasi nainen on vaikeasti riippuvainen, ei masokisti. Hän ei saa nautintoa siitä, että kerta toisensa jälkeen hakeutuu ihmissuhteeseen, jossa häntä piestään. Päinvastoin hänen vaikea riippuvuutensa aiheuttaa hänelle kärsimystä.

Ulkopuoliset pääsevät helpommalla selittäessään hänen käyttäytymisensä masokismilla; on mukavaa ja helppoa uskoa väkivaltaisesta suhteesta toiseen kulkevan ihmisen nauttivan riippuvuudestaan.

Ehkä masokismi ei ole oikea sana, mutta joku syyhän siihen on, miksi ihminen on riippuvainen. Kyllä riippuvuus yleensä jollakin tavoin "palkitsee" riippuvaista, eihän se muuten koukuttaisikaan. Mikä on siis se tarve tai syy, mistä tuollainen läheisriippuvuus syntyy?

[Mirri]

Kysymykseni liittyi tuohon elokuvaan, koska siinä aviomies oli sellainen sadisti, jonka mielestä sadismi oli eroottista, hän ensin satutti naista ja sitten halusi sänkyyn. Joka kerta hän satutti naista. Luulisi ettei heikkotahtoisinkaan nainen voisi alistua tuollaiseen, mikäli kokee sen ahdistavana ja luonnottomana.

Entä jos nainen on kasvanut aikuiseksi ties miten vakavan ja nujertavan väkivallan uhrina; jaksaisiko hän yksinään ja omin voimin taistella vaikeaa riippuvuuttaan vastaan?
Vaikea psyykkinen riippuvuus käsittääkseni saa aikaan sen, ettei uhrilla ole voimia eikä kykyä kokea tilannettaan niin ahdistavana ja luonnottomana, että pystyisi taistelemaan sitä vastaan. Hän on kasvuvuosiensa varrella tottunut ja 'koukkuuntunut' siihen, että elämän ja ihmisten kuuluukin aiheuttaa hänelle kärsimystä.

[Kuutar]

Kysymykseni liittyi tuohon elokuvaan, koska siinä aviomies oli sellainen sadisti, jonka mielestä sadismi oli eroottista, hän ensin satutti naista ja sitten halusi sänkyyn. Joka kerta hän satutti naista. Luulisi ettei heikkotahtoisinkaan nainen voisi alistua tuollaiseen, mikäli kokee sen ahdistavana ja luonnottomana.

Entä jos nainen on kasvanut aikuiseksi ties miten vakavan ja nujertavan väkivallan uhrina; jaksaisiko hän yksinään ja omin voimin taistella vaikeaa riippuvuuttaan vastaan?
Vaikea psyykkinen riippuvuus käsittääkseni saa aikaan sen, ettei uhrilla ole voimia eikä kykyä kokea tilannettaan niin ahdistavana ja luonnottomana, että pystyisi taistelemaan sitä vastaan. Hän on kasvuvuosiensa varrella tottunut ja 'koukkuuntunut' siihen, että elämän ja ihmisten kuuluukin aiheuttaa hänelle kärsimystä.

Ei elokuvan Martha ollut aiemmin kokenut tuollaista väkivaltaa, pikemminkin hän oli hienossa perheessä kasvanut ylisuojeltu tytär. Isään hänellä oli hyvät välit, äiti oli Marthaan takertuva ja itsetuhoinen.

[Mirri]

Ei elokuvan Martha ollut aiemmin kokenut tuollaista väkivaltaa, pikemminkin hän oli hienossa perheessä kasvanut ylisuojeltu tytär. Isään hänellä oli hyvät välit, äiti oli Marthaan takertuva ja itsetuhoinen.

Aikuisuuden vaikea riippuvuus alisteisuuteen ja nujertaviin ihmissuhteisiin ei synny tyhjästä, joten jokin Marthan kasuvuvuosissa ihmissuhteineen on altistanut hänet sellaiseen.

Itsetuhoisuus voisi olla tässä asiassa yksi avainsana; itsetuhoisuus ilmenee monin tavoin. Jospa Marthan ajautuminen väkivaltaiseen ihmissuhteeseen on ollut hänen itsetuhoisuutensa ilmentymä?

[Kahvi]

Ehkä masokismi ei ole oikea sana, mutta joku syyhän siihen on, miksi ihminen on riippuvainen. Kyllä riippuvuus yleensä jollakin tavoin "palkitsee" riippuvaista, eihän se muuten koukuttaisikaan. Mikä on siis se tarve tai syy, mistä tuollainen läheisriippuvuus syntyy?

Tätä minäkin olen pohtinut. Miksi joku on vaikeasti riippuvainen ja joku toinen ei ole?

Postaamassani IMDB:n juonikuvauksesta selviää, että Marthan äiti oli harvinaisen raaka henkisen väkivallan käyttäjä - ja ainoa läheinen. Koitin hakea selitystä siitä faktasta, että me kaikki tarvitsemme hyväksynnän jne.

Masokismi lienee väärä puu haukuttavaksi. Ilmiö on kuitenkin todellinen ja liiankin yleinen: jotkut vaan kerta toisensa jälkeen löytävät itsensä uhrina väkivaltaissa suhteesta ja jotkut "oppivat kerrasta". Mikä ero noilla on?

Mystistä.

[Kahvi]

...mutta ei ihminen ole itse tuhoinen olematta umpi kujassa.

Käytännössä näin. Itsetuhoiseen käyttäytymiseen löytynee kaiketi muitakin syitä.

[Kuutar]

Ei elokuvan Martha ollut aiemmin kokenut tuollaista väkivaltaa, pikemminkin hän oli hienossa perheessä kasvanut ylisuojeltu tytär. Isään hänellä oli hyvät välit, äiti oli Marthaan takertuva ja itsetuhoinen.

Aikuisuuden vaikea riippuvuus alisteisuuteen ja nujertaviin ihmissuhteisiin ei synny tyhjästä, joten jokin Marthan kasuvuvuosissa ihmissuhteineen on altistanut hänet sellaiseen.

Itsetuhoisuus voisi olla tässä asiassa yksi avainsana; itsetuhoisuus ilmenee monin tavoin. Jospa Marthan ajautuminen väkivaltaiseen ihmissuhteeseen on ollut hänen itsetuhoisuutensa ilmentymä?

Martha ei alun perin tiennyt minkälaisen miehen kanssa meni naimisiin, hänen ei ollut tarkoitus päätyä tuollaiseen liittoon. Siksi se tuskin oli itsetuhoisuutta. Hänen äitinsä vastusti naimisiinmenoa, koska pelkäsi jäävänsä yksin ja alkoi uhkailemaan Marhaa itsemurhalla. Äidin itsemurhayrityksen jälkeen Marha toimitti hänet hoitokotiin.

[Kahvi]

Marhta tosiaan taisi luulla löytäneensä aivan ykkösluokan miehen. Ja pääsi irti sadistisesta äidistään. Totuus kyllä paljastui hänelle aika pian, mutta silti jäi uhriksi. Miksi jäi - lienee nyt se kysymys tässä.

[Psykopatologia]

Olennaista "masokismissa" yms. on oma aggressio-estyneisyys.

Masokistisen tulisi saada sisäinen kosketus omaan sadismiinsa.

[Kuutar]

Olennaista "masokismissa" yms. on oma aggressio-estyneisyys.

Masokistisen tulisi saada sisäinen kosketus omaan sadismiinsa.

Millaiseksi hän silloin muuttuisi?

[Kahvi]

Olennaista "masokismissa" yms. on oma aggressio-estyneisyys.

Masokistisen tulisi saada sisäinen kosketus omaan sadismiinsa.

Millaiseksi hän silloin muuttuisi?

Keittiöpsykolookinen näkemykseni: Ymmärtäessään olevansa sadistinen tavallaan poistuu tarve masokismiin. Sen jälkeen voi sadistisuuden tarpeensa ohjata oikeaoppisesti niin, että se kohdistuu harmittomaan kohteeseen tms.

[Psykopatologia]

Masokistinen saattaa alkaa paremmin esimerkiksi suuttumaan toisella aiheesta ym,
ja hänestä voi tulla itsenäisempi etc.