Synnytys voi traumatisoida

[Mirri]

Ihan miten vain haluat ymmärtää.

[Mirri]

Jumalasta puheenollen... Maailmassa on synnytetty uusia ihmisiä läpi koko ihmiskunnan historian ja täysin uskonnoista riippumatta. Joten mahtaako olla järkevää vetää uskonto(j)a keskusteluun, jonka aiheena on naisten kokemat synnytystraumat. Synnyttämisen kaikkinensa pitäisi (kai?) olla uskonnoista riippumatonta puuhaa niin, etteivät uskonnot sanele siinä asiassa mitään - uskonnollisesta vallan käytöstä puhumattakaan.

[Illusia]

Vakaa uskomukseni on, ettei miehistä ole gynekologeiksi, synnytyslääkäreiksi, kätilöiksi eikä synnyttäjiksi.

[Mirri]

Kaikenlaisia uskomuksia...
No, varsinaisesti synnyttäjiksi miehistä ei ole, mutta kyllä nuo muut hoituvat hyvin/huonosti siinä kuin naisiltakin. Mieskätilöistä minulla ei ole kokemusta, sen sijaan miesgynekologeista ja -synnytyslääkäreistä on, ja myös naisista vastaavissa tehtävissä. Hyvin ovat olleet tehtäviensä tasalla, sukupuolestaan riippumatta. Poikkeuksiakin toki on, muttei heidän tunarointinsa käsittääkseni ole johtunut heidän sukupuolestaan.

Ainakin Kätilöliitto taitaa olla sitä mieltä, että synnytyksessä läsnä olevaa miestä voidaan ajatella ja kohdella synnyttävänä miehenä - hän synnyttää omaa lastaan (ja samalla omaa isyyttään), vaikka tekeekin sen eri tavalla kuin nainen. Minusta ihan hyvä ajatus.

[Illusia]

Isät kuuluvat synnytyssaliin, totta kai. Muistakin perheenjäsenistä tai ystävistä voi olla apua synnyttäjälle, koska kätilöt ovat usein niin kiireisiä, että synnyttäjät jäävät muuten ihan yksin.

Eikös miehillä ole vähän liian isot ja kovat kourat naisen kipeille paikoille? Minä en luottaisi miehiin näissä asioissa.

[Hilppa]

Yllättävän suuri merkitys oli myös sillä, että synnytyksen aikana naiset joutuivat olemaan pitkään alastomina.

Jospa tuolla on jotain tekemistä sen kanssa, että naiset valitsevat useimmiten gynekologikseen naisen.

[Mirri]

Illusia kirjoitti:

Eikös miehillä ole vähän liian isot ja kovat kourat naisen kipeille paikoille? Minä en luottaisi miehiin näissä asioissa.

Lääkärin/sairaanhoitajan miehiset kourat osaavat käsitellä hoidettaviaan helläkätisesti; samat kourat käsittelevät vastasyntyneitä vauvoja, pieniä lapsia, ja monen ikäisten ihmisten sisuskaluja. Henkilö, jolla on ihmisten käsittelyyn liian suuret ja kovat kourat, on eksynyt väärälle alalle, jos on ruvennut lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi. Sama tietysti pätee kovakouraisiin naislääkäreihin ja naissairaanhoitajiin.

Synnytys on tapahtuma, jossa yllättävän usein tarvitaan hoitavilta ihmisiltä fyysistä voimaa ja 'kovakouraisuutta'; niinpä miehet ovat synnytyslääkäreinä (ja kätilöinä) ihan omiaan. Toisaalta, tuskin synnytyksessä niin paljon tarvitaan fyysistä voimaa, etteivätkö naisellisetkin voimat yleensä riittäisi auttamaan vauvaa maailmaan.

Jos mies tuntuu sopimattomalta naistentauti- ja synnytyslääkärinä, niin entä lastentautilääkärinä? Tai kirurgina?

[Mirri]

Yllättävän suuri merkitys oli myös sillä, että synnytyksen aikana naiset joutuivat olemaan pitkään alastomina.

Jospa tuolla on jotain tekemistä sen kanssa, että naiset valitsevat useimmiten gynekologikseen naisen.

Valitsevatko naiset useimmiten gynekologikseen naisen, vai luullaanko heidän tekevän niin?

Kyseinen tutkimus tehtiin Israelissa; lukemattomien uskontojen tyyssijassa, jossa alastomuus on aivan eri asia kuin länsimaissa. Mielestäni tuo asia on hyvä tietää.

[Hilppa]

En ajatellut lääkärivalintaa yksinomaan sillä perusteella, kuka on paras. Myös muut näkökulmat painoivat.

Jos joku on valmis tekemään lapsen, tuntuu oudolta, että hän ei kestäisi olla tilanteessa alasti tai vastakkaisen sukupuolen läsnäollessa (siis hoitohenkilökunnan).

Eikö synnytyksen kyseessä ollessa nainen saakaan haluta järjestelyjä ja tehdä valintojaan sillä perusteella, miltä hänestä tuntuu? (Kysymys oli ainoastaan pohdintaani lainauksen lauseen vuoksi, minkä mukaan joitakin kauhistuttaa alasti oleminen arassa tilanteessa.)

[Hilppa]

--
Kyseinen tutkimus tehtiin Israelissa; lukemattomien uskontojen tyyssijassa, jossa alastomuus on aivan eri asia kuin länsimaissa. Mielestäni tuo asia on hyvä tietää.

Tuo seikka voi vaikuttaa myös muihin seikkoihin tutkimusasetemassa. Kivunlievityksen anto synnytyksissä voi olla erilainen sekä suhtautuminen kivunlievitykseen, koska kyseinen tutkimus on tehty noinkin erilaisen kulttuurin maassa.

[Mirri]

En ajatellut lääkärivalintaa yksinomaan sillä perusteella, kuka on paras. Myös muut näkökulmat painoivat.

Sanoit naisten valitsevan useimmiten gynekologikseen naisen. Mistä tiedät noin olevan, ja missä niin on?

[Hilppa]

Pelkästään tuntemieni ihmisten näkemysten perusteella. Eräs tuttuni on lääkäri ja tuosta tuli kerran sattumalta puhe. Myös tarjonta yksityisellä lääkäriasemalla on suurempi nais- kuin miesgynekologien suhteen.

[Mirri]

--
Kyseinen tutkimus tehtiin Israelissa; lukemattomien uskontojen tyyssijassa, jossa alastomuus on aivan eri asia kuin länsimaissa. Mielestäni tuo asia on hyvä tietää.

Tuo seikka voi vaikuttaa myös muihin seikkoihin tutkimusasetemassa. Kivunlievityksen anto synnytyksissä voi olla erilainen sekä suhtautuminen kivunlievitykseen, koska kyseinen tutkimus on tehty noinkin erilaisen kulttuurin maassa.

Aivan.
Israel kuitenkin tunnetusti edustaa länsimaisittain arvioituna nykyaikaista huippulääketiedettä; erilaisesta kulttuuristaan huolimatta ja riippumatta. Silti siellä potilaat voivat kokea alastomuuden ahdistavaksi ihan eri tavoin kuin täällä.

[Hilppa]

Mahtaako Palestiinan köyhillä naisilla olla juuri kivunlievitystä synnytyksissään?

[Mirri]

Tuskin on. He luultavasti eivät myöskään sisältyneet aloitusviestissä mainittuun israelilaistutkimukseen, joka kenties on tehty korkeatasoisessa yliopistosairaalassa synnyttäneiden keskuudessa. Ja köyhät palestiinalaisnaiset epäilemättä kokevat synnytykseen liittyvän alastomuuden erittäin ahdistavana; he tuskin synnyttävät alasti, vaan riisuutuvat h-hetkellä juuri sen verran kuin on aivan pakko.

Palestiinalaisnaisten tehokkaan kivunlievityksen puuttuminen ei kuitenkaan millään tavoin mitätöi sitä asiaa, että synnytys (etenkin ilman tehokasta kivunlievitystä) voi olla erittäin traumatisoiva kokemus. Sen asian tutkimuskin kertoo; kova ja lievittämätön kipu on vakavasti traumatisoiva asia.

[Illusia]

Minä en ainankaan huolisi miestä gynekologikseni enkä synnytyslääkärikseni. Mielestäni naiset ovat parempia hammaslääkäreinäkin. Miehet ovat liian ronskeja. Miehet eivät tunne naisen vartaloa samoin kuin naiset itse, joten he eivät voi olla yhtä hyviä lääkäreinä hoitaessaan herkkiä naisellisia sisuskaluja kuin naislääkärit.

Uskoisin, että naiset sopivat paremmin myös lastenlääkäreiksi, mutta mitään tieteellistä näyttöä minulla ei ole. Ainakin lapset rauhoittuvat luonnostaan paremmin naisen läheisyydessä, vaikka eihän lääkärin kanssa kyllä vietetä aikaa niin paljon, että sillä olisi kovin paljon merkitystä. Sairaanhoitajathan ne yleensä sairaalassakin niitä hoitotoimenpiteitä tekevät. Naiset ovat hoivaamisessa luonnostaan aika hyviä, mutta on niitä varmasti ihan kelpoja miespuolisiakin hoitajia.

Tytöt ja naiset pärjäävät koulussa keskimääräisesti poikia ja miehiä paremmin, joten uskon, että he ovat pätevämpiä ammatissa, joka vaatii paljon teoreettistakin osaamista. Naiset ovat hoitaneet synnytyksiä kautta aikojen, joten ehkä se taito on naisilla ihan jo geeneissä. Useimmat naiset ovat synnyttäneet itsekin, joten periaatteessa he voisivat hätätilanteessa sopia auttamaan toistenkin naisten lapsia maailmaan ihan ilman koulutustakin paremmin kuin miehet, joilla ei ole omaa kokemusta synnyttämisestä.

Moni mies muuten luulee vielä nykyaikanakin, ettei nainen voi tulla raskaaksi, jos sillä on ollut kuukautiset ynnä muuta hömppää. He eivät tunne naisen anatomiaakaan, vaikka kuinka ahkerasti lukisivat miestenlehtiä.

[Mirri]

Julkisessa terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa potilailla ei ole mahdollisuutta valita synnytyslääkäreiden sukupuolta. Lääkäreillä on työvuorot, joiden mukaan he työskentelevät - sukupuolistaan riippumatta. Sama juttu tietysti muillakin julkisen sairaanhoidon alueilla; lastenlääkäriksi voi osua niin mies kuin nainen, samoin kirurgiksi...

Terveyskeskuksen omalääkäri on mahdollista valita mieltymystensä mukaan, mutta siihen valinnanmahdollisuudet julkisella puolella taitavat päättyä. Äitiysneuvolan lääkäri voi olla mies tai nainen, samoin äitiyspoliklinikan ja synnytysosaston lääkäri. Mitä useammin on tarvetta asioida julkisen äitiyshuollon lääkäreiden vastaanotolla sitä varmemmin molemmat sukupuolet (käsineen) tulevat tutuiksi.

[Illusia]

Todella traumatisoivaa.

Sitten kai pitäisi yrittää synnyttää kotona.

[Mirri]

Sinäpä sen sanoit; synnyttäjä voi traumatisoitua joutuessaan monenlaisten käsien koskettelemaksi raskauskuukausiensa varrella ja synnytyksensä kuluessa.

Onko kotisynnytys hyvä ja turvallinen vaihtoehto naisten synnytystraumojen välttämiseksi, siinäpä pulma. Voi tulla toisenlaisia traumoja, jos kotona ei kaikki menekään putkeen, vaan tulee yllättäviä (hengenvaarallisia?) tilanteita, joissa sairaalahenkilökunnan asiantuntemus ja sairaalan varustus olisikin korvaamattoman arvokasta - sairaalahenkilöstön sukupuolista riippumatta.

[Hilppa]

---

Jopa kolmannes äideistä kärsii vastaavista oireista kuin ihmiset, jotka ovat joutuneet kokemaan sodan tai terrorihyökkäyksen.

Traumaperäinen stressihäiriö yhdistetään useimmiten esimerkiksi sodan, luonnonkatastrofin, perheväkivallan tai liikenneonnettomuuden aiheuttamaksi psykiatriseksi häiriöksi, mutta israelilaisen tutkimuksen mukaan jopa kolmannes synnyttäneistä kärsii vastaavista oireista.
---
Yllättävän suuri merkitys oli myös sillä, että synnytyksen aikana naiset joutuivat olemaan pitkään alastomina.

---

Miten tutkimuksessa on selvitetty synnytyksen ja sodan tai terrorihyökkäyksen aiheuttamien traumaperäisten stressihäiriöiden yhtäläisyyksiä? Onko varmaa, että traumaperäisiä stressihäiriöitä synnytyksen vuoksi kokeneet naiset eivät olisi omanneet myös sota- tai terrorikokemuksia?

Vähintään kummallinen on toteamus "Yllättävän suuri merkitys oli myös sillä, että synnytyksen aikana naiset joutuivat olemaan pitkään alastomina."

Koska tutkimuksesta ei ole aloitusviestin lisäksi muuta viitettä kuin Iltalehden artikkeli, joka ei valota yhtään enempää aihetta, on hyvin vaikea päätellä mitään sen (tutkimuksen) luotettavuudesta.