Tunteet

[Riidankylväjä]

Tunne on jonkun ärsykkeen aiheuttama lyhytaikainen kokemus tai reaktio.

Aivotoiminta antaa tunteille biologis-fysiologisen perustan. Tunne syntyy limbisen järjestelmän aktivoituessa ympäristön ärsykkeen tai ajattelutoiminnan seurauksena. Limbisen järjestelmän mantelitumake vastaa erityisesti pelon ja vihan säätelystä, mutta vaikuttaa myös muihin tunteisiin. Biologisesti tiedon katsotaan etenevän joko aivokuoren kautta mantelitumakkeeseen, tai suoraa reittiä mantelitumakkeeseen. Kun tieto kulkee aivokuoren kautta, tunnetta pystytään säätelemään, ja se on harkittu ja jäsennelty. Yllättävissä reaktioissa taas tieto kulkee nopeaa reittiä suoraan mantelitumakkeeseen, jolloin tunteen ilmaisemista ei välttämättä edes tiedosteta. Mantelitumakkeesta tieto etenee aivorunkoon, johon kuuluu autonominen hermosto. Tämä on tahdosta riippumaton, ja säätelee hormonieritystä. Hormonit vaikuttavatkin limbisen järjestelmän oheella keskeisesti tunteen ilmenemiseen kehossa. Autonomisen hermoston parasympaattinen osa hallitsee elimistöä lepotilassa. Kehon energiavarastot täyttyvät esimerkiksi nukkuessa tai hengityksen hidastuessa. Sympaattinen hermosto taas hallitsee aktiivisessa toiminnassa. Jokaisella meistä on kokemuksia, kun kädet hikoavat tai kasvot alkaa kuumottaa. Nämä elimistön fysiologiset tunnereaktiot liittyvät juuri autonomisen hermoston aktivoitumiseen. Sympaattisen hermoston liian voimakas toiminta voi aiheuttaa paniikkikohtauksen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunne

MONA CARITA - Tunteet
http://www.youtube.com/watch?v=iQYZtLjlNw4

Primääritunteet (primaaritunteet) ovat joukko tunteita, jotka syntyvät ulkoisen pakotteen johdosta. Sen sijaan sekundääritunteet ovat tunteita, joissa reagoidaan omiin tunteisiin (esimerkiksi suuttumus pelon johdosta) tai jotka johtuvat epämääräisestä syystä (paha olo).

Primääritunteet voidaan jakaa adaptiivisiin ja epäadaptiivisiin primaaritunteisiin.

Adaptiiviset primaaritunteet

perusemootiot
menetyksen johdosta koettu suru
rikkeen johdosta koettu suuttumus
uhkatilanteessa koettu pelko
tuntemukset
epävarmuus
hallinnan tunne
emotionaalinen tuska

Epäadaptiiviset primaaritunteet

läheisyyden pelko
häpeä
turvattomuus[1]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Prim%C3%A4%C3%A4ritunteet

Mites esimerkiksi nälkä? Onko se tunne?

[Psykopatologia]

Janon ja nälän tuntemukset ovat persversioita; ulostaminen sen sijaan on normaalia.
Eihän ruokaa muuten sopisi sisään!

[Riidankylväjä]

Paskahätä ei ole tunne vaan tarve.

[Mirri]

Jep. Nälkäkin on tarve ja voi olla hätäkin; tunne se ei ole. Jotkut kyllä sanovat ruuan tarpeen saavan heidät tuntemaan itsensä vihaisiksi - ainakin silloin, kun tarve alkaa muuttua hädäksi.

[Psykopatologia]

Tarpeet ovat tunteita.

[Psykopatologia]

e m o o t i o t

a f f e k t i
(lat. affectus mielentila, tunne; afficere vaikuttaa), tunnekiihtymys, mielenliikutus.
Affekti, kuten myös emootio, sisältää konatiivisen merkityksen. Englanninkielisellä
vastineella on laajempi merkitys.

e m o o t i o
(lat. emovere panna liikkeelle), tunne(tila), tunne yleismerkityksessään; sisältää
1) koetun tunteen (engl. feeling),
2) fysiologiset ym. muutokset ja
3) käyttäytymisen muutokset.
Ilmausta emootio käytetään tavallisimmin tunnejärjestelmästä, esimerkiksi affektia
taas lyhytaikaisemmasta tunneresponssista. Emootio, kuten myös affekti, sisältää
konatiivisen merkityksen.

s e n t i m e n t t i
(ransk. sentiment tunne), tavallisimmin johonkin kohteeseen suuntautunut suhteellisen pysyvä ja
kompleksinen tunnejärjestelmä, joka koostuu monista erilaisista tunteista, esimerkiksi äidin rakkaus
lapseen. Sentimentissä saatetaan painottaa tiedollisia ja tahdonomaisia asioita.

[Riidankylväjä]

Entäs tuntoaisti? Kuuluuko tuntoaistilla tunteminen joukkoon tunteet?

Vai onko tunteet pelkästään softapuolen ilmiöitä?

[Psykopatologia]

Totta kai. Siihenhän liittyy joku elämys.

[Riidankylväjä]

Kaikkeen liittyy elämys laimeampana tai voimakkaampana.

[Psykopatologia]

Kyllä.

Kognitiot, konaatiot ja emootiot - persoonallisuuden klassinen kolmiyhteys
- erotetaan toisistaan (vain) teknisessä mielessä.

[Riidankylväjä]

Elämykset tulee siitä, että aivot antavat jollein rauhaselle käskyn tuupata jotain hormoonia verenkiertoon. Elin (-met) haistaa hormoonin ja toimii ennalta määrättyjen ohjeiden mukaan.

[Psykopatologia]

[6] Elämykset tulee siitä, että [1] aivot antavat jollein [2] rauhaselle käskyn tuupata jotain
[3] hormoonia verenkiertoon. [4] Elin (-met) haistaa hormoonin ja [5] toimii ennalta määrätty
jen ohjeiden mukaan.

Mikä saa [1] aivot antamaan käskyn?

[Riidankylväjä]

Aisti havainto. Esim. näkö havaitsee kiinnostavan kohteen.

[Psykopatologia]

[0] Aisti havainto. Esim. näkö havaitsee kiinnostavan kohteen.

Mikä määrää kohteen kiinnostavuutta?

[Riidankylväjä]

Monenlaiset asiat. Riippuu mm. missä tilassa havaitsijan tilakone on. Esimerkiksi tila nälkäinen: herkku palan näkeminen aiheuttaa syljen erityksen ja mieli teon popsia pala poskeensa. Ympäristön tila vaikuttaa siihen toteuttaako tarkasteltava objekti mieli tekonsa.

Esimerkiksi herkku palan ollessa veri koiran hampaissa objekti saattaa lykätä mielitekonsa tyydyttäämisen tuonnemmaksi.

Objektin prosessori käy kuumana. Tunteet himo ja pelko kamppailevat.

Päässä pyörii myös semmoinen prosessi, joka yrittää keksiä keinon miten saisi huijattua herkkupalan veri koiralta.