Talousrikoksen taustalla usein psykopatiaa
Useimmat kokevat, että muut ajoivat heidät tekemään rikoksen.
Talousrikos aiheuttaa vähemmän syyllisyyttä kuin väkivaltarikos.
SUVI VIHAVAINEN, HS http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/Talo ... 4134892712
Suomen tunnetuin psykopaatiksi diagnosoitu henkilö lienee Ruben Oskar Auervaara,
joka huijasi lehti-ilmoitusten avulla uhriksi löytämiään lukuisia naisia 1930 – 1960-luvuilla
ja pyrki varastamaan heiltä kaiken mahdollisen. Hänen oikeudenkäyntejään seurattiin tiiviisti,
kunnes mies lopulta hirttäytyi vankilassa.
Valtaosalla petoksen takia vankilaan tuomituista suomalaisista talousrikollisista on taipumusta psykopatiaan,
selviää Helsingin yliopistossa valmisteilla olevasta tutkimuksesta.
Tutkimusta johtavan kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentin Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan psykopaattiset
persoonallisuuspiirteet altistavat talousrikoksiin.
"Petos edellyttää toisten tietoista huijaamista. Esimerkiksi pyramidi- ja herrasmieshuijauksissa sekä valelääkärinä
toimiessa pitää myös esiintyä vakuuttavasti", hän sanoo.
Talousrikostuomiota suorittavilla vangeilla psykopaattisista piirteistä korostui hyväksikäyttävä elämäntyyli,
johon liittyy runsas ärsykkeiden tarve, tavoitteiden puute, impulsiivisuus ja vastuuttomuus suhteessa muihin.
Näitä piirteitä oli eniten nuorimmilla vangeilla.
"He yrittävät elää niin, että saisivat älyttömiä kiksejä, ja tekevät esimerkiksi päättömiä sijoituspäätöksiä.
Elämyshakuisuus lievenee kuitenkin iän myötä", Häkkänen-Nyholm sanoo.
Kyselytutkimukseen osallistui noin 35 suomalaista talousrikoksista tuomittua tai syytettyä vankia.
TUTKIMUKSEN mukaan lähes puolet talousrikollisista koki, ettei heitä olisi pitänyt rangaista.
Noin 58 prosenttia oli sitä mieltä, että yritys tai yhteiskunta ajoi heidät tekemään kyseisen rikoksen.
Talousrikolliset tunsivat myös vähemmän syyllisyyttä rikoksestaan kuin väkivaltarikoksista tuomitut.
Väkivaltarikollisilla on tosin usein jonkinlainen tunneside rikoksen kohteeseen, kun taas esimerkiksi
sijoitushuijauksen uhrina voi olla tekijälle täysin tuntemattomia ihmisiä.
Häkkänen-Nyholmin mukaan talousrikoksiin ei liity yhteiskunnassa samanlaista vahvaa kielteistä stigmaa
kuten henkirikoksiin.
"Rikastuminen on tavoiteltava päämäärä, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Talousrikollinen voi ajatella,
että ei se ole tyhmä, joka huijaa vaan se, joka lankeaa huijaukseen."
Psykopaattiset ihmiset oikeuttavat tekojaan usein ulkopuolisella syyllä.
"He tulevat tuskin koskaan sanomaan, että rikos johtuisi omista heikkouksista tai vaikka masennuksesta."
Psykopatia ja syyllisyyden tunteen puuttuminen lisäävät Häkkänen-Nyholmin mukaan riskiä rikoksen uusimiseen.
Tutkimuksessa korkeat psykopatiapisteet saaneet vangit oli tuomittu suuremmasta määrästä rikoksia kuin
pienemmät pisteet saaneet. He olivat syyllistyneet useammin petoksiin, väärennyksiin ja kavalluksiin,
kun taas matalan pistemäärän saaneilla oli tilillään esimerkiksi kirjanpitorikoksia ja velallisen epärehellisyyttä.
HÄKKÄNEN-NYHOLMIN mielestä on hankala kysymys, onnistuvatko psykopaatit välttämään kiinni jäämisen.
Suomessa psykopaattiset henkirikoksista tuomitut ovat yliedustettuina niiden joukossa, jotka ovat saaneet
korkeimman oikeuden valitusluvan.
Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridicassa työskentelevä Häkkänen-Nyholm on havainnut,
miten psykopaattiset ihmiset osaavat esimerkiksi vakuuttaa lastensuojeluviranomaisia huoltajuusriidoissa,
vaikka näyttö toimisi heitä vastaan.
"He ovat erittäin taitavia argumrntoimaan ja ajamaan tuomioistuimissa asiaansa."
T A U S T A
Psykopaatit eivät tunne pelkoa ja ahdistusta
Joka sadannella ihmisellä on psykopaattinen persoonallisuushäiriö. Jopa joka kymmenennellä voi olla siinä määrin
psykopaattisia persoonallisuuspiirteitä, että ne tuottavat muille vahinkoa, sanoo kriminaali- ja oikeuspsykologian
dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm. Tällöin psykopatian diagnostiset kriteerit eivät täysin täyty.
PSYKOPAATTISTEN ihmisten käyttäytyminen on kaksijakoista: se vaikuttaa normaalilta mutta poikkeaa silti valta-
väestöstä.
Vuorovaikutus on sosiaalisesti sujuvaa, manipulatiivista, omanarvontuntoista ja perustuu usein patologiseen
valehteluun. Tunne-elämä on puolestaan pinnallista ja vastuutonta, eikä ihminen koe katumusta ja empatiaa.
Psykopaattiset persoonallisuudet eivät tunne pelkoa ja ahdistusta, mutta he voivat näytellä tunteita suhteellisen
vakuuttavasti.
Diagnoosia ei pidä sekoittaa narsismiin: narsisti on harvoin psykopaatti, mutta psykopaatti on usein narsistinen.
JOSKUS psykopaattisten piirteiden on arvioitu olevan eduksi liike-elämässä. Esimiehillä niiden on arvioitu olevan
kolme – neljä kertaa yleisempiä kuin muilla.
Psykopaattiset persoonallisuudet ovat riski yritysten turvallisuudelle, Häkkänen-Nyholm huomauttaa.
"Psykopatiaa kuitenkin arvioidaan huonosti yritysten rekrytointiprosesseissa, ja myöhemmin tällaista ihmistä on
vaikea saada pois. Työhaastatteluissa heidän kerrotaan olleen aivan loistavia."

