Esimerkiksi hebbiläinen oppiminen on malli, miten neuronien välille muodostuu kytköksiä.
""Let us assume that the persistence or repetition of a reverberatory activity (or "trace") tends to induce lasting cellular changes that add to its stability.… When an axon of cell A is near enough to excite a cell B and repeatedly or persistently takes part in firing it, some growth process or metabolic change takes place in one or both cells such that A's efficiency, as one of the cells firing B, is increased."
Jos ajatellaan esimeriksi vaikkapa yksinkertaista laskennallista neuroverkkoa, johon muodostuu kytköksiä solujen välille tuon mallin mukaisesti, niin onko se niin väärin sanoa, että neuroverkko oppi? Vastaavasti jos otsalohkoa ajatellaan yhtenä osana, jonka "ympäristön" muodostavat siihen kytkeytyneet muut hermoston osat, niin onko silloin aina väärin esimerkiksi sanoa, että otsalohko oppii jotain? Otsalohko muodostaa siis neuroverkon, joka oppii esimerkiksi siihen tulevan aktivaation seurauksena. Tällöin otsalohkon oppiminen on kuitenkin tietysti eri asia kuin koko henkilön oppiminen, vaikka kun henkilö esimerkiksi oppii lukemaan, niin samalla hänen otsalohkonsa saattaa oppia tässä toisessa mielessä.