Psykopatologia.munfoorumi.com

Masennus keski-iässä altistaa dementialle
21.5.2012 8:38 | 0 | Duodecim http://www.hs.fi/ulkomaat/Masennus+kesk ... 5564825448

Keski-iässä tai myöhemmin alkava masennus voi yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan altistaa dementian kehittymiselle.

Tulosten perusteella onkin mahdollista, että masennuksen tehokas hoitaminen keski-iässä vähentäisi myöhempiä muistisairauksia.

Archives of General Psychiatry -lehden julkaisemat tulokset osoittavat, että keski-iässä masennusta potevat ovat muita alttiimpia etenkin verisuoniperäiselle dementialle. Sen sijaan esimerkiksi vasta seitsemänkymppisenä masentuville kehittyy useammin Alzheimerin tauti.

Masennuksen ja dementian yhteys on tunnettu ennenkin, mutta havainto sairastumisiän vaikutuksesta eri dementiatyyppien kehittymiseen on uusi.

Käytännössä havainto saattaa tarkoittaa sitä, että pitkäkestoinen masennus on dementialle altistava riskitekijä, mutta vanhuudessa ensi kerran todettava masennus alkavan dementian ennakko-oire, tutkijat kirjoittavat. Tästä ei tosin vielä ole riittävästi näyttöä.

Yhdysvaltalaisten tutkimuksessa seurattiin yli 13 000 miestä ja naista pisimmillään 45 vuoden ajan.

Osallistujien masennusoireet selvitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1964 – 1973, jolloin masennusta poti 14 %, ja uudelleen vuosina 1994 – 2000, jolloin masentui 9 % osallistujista. Noin 4 % sairasti masennusta kumpanakin ajankohtana.

Dementiadiagnoosit selvitettiin vuosilta 2003–2009. Tuolloin dementiaan sairastui lähes joka neljäs.

Kumpi masennus on, syy vai seuraus? Jos dementia alkaakin oireilla jo keski-iässä masennuksena? Onko tuo selvitetty perinpohjin kummasta on kyse? Toisaalta, jos masennusoireet häviävät, onko masennus tuolloin poissa?

Ei tiedetä. Ei keski-ikäisiltä+ myöskään ole tutkittu verisuoniston tilaa yms.

Vaskulaarisissa dementioissa psyykkiset oireet ovat salatumpia.

Onhan se ihan selvä, että terveys jatkossa tulee olemaan heikonpuoleista jos ihmisen terveyteen ei paneuduta muulla tavoin kuin antamalla nolladiagnoosi masennus.

Nimenomaan vain antamalla se nolladiagnoosi eikä mitään kunnon hoitoa siihen.

Kokonaan toinen kysymys on sitten se, että parannutaanko masennuksista, kun hoitoa saadaan, ja onko hoito riittävän hyvää. Aivotutkimusten perusteella ns. korjautumista on todettu milloin terapian milloin lääkkeiden ansiosta. Mutta riittääkö se estämään Alzheimerin taudin puhkeamisen myöhemmässä iällä tai onko hoidosta tuosta näkökulmasta katsoen mitään hyötyä?

Luultavasti AT:n "esto" on vaikeampaa.

Psykopatologia kirjoitti:Masennuksen ja dementian yhteys on tunnettu ennenkin, mutta havainto sairastumisiän vaikutuksesta eri dementiatyyppien kehittymiseen on uusi.

Tyhmänä aina mietin, että kuinkahan paljon kysymys on näissä tutkimuksissa korrelaatiosta ja kuinka paljon kausaalisuudesta. Esim korreloihan hukkumiskuolemat ja jäätelönsyönti keskenään, mutta ei niiden välillä mitään sellaista merkitsevää yhteyttä ole (kausaalisuutta) niin, että voitaisiin sanoa jäätelönsyönnin altistavan hukkumiselle.

Ja joskus tulee pohdittua, että se kausaalisuus löytyykin muualta. Hukkumiskuolo-jäden syönti johtuvat molemmat kesästä. Eli ehkä masennus-dementia johtuukin jostain kolmannesta asiasta?

Epidemiologiassa on lähes aina kyse pelkistä korrelaatioista.

Psykopatologia kirjoitti:Epidemiologiassa on lähes aina kyse pelkistä korrelaatioista.

Eikö se ole vaarallista? Kohtahan meiltä kielletään jäätelökin!

On vaarallista. Siksipä laki jäätelönmyynnin kieltämisestä kesäaikana on valmisteilla.

Pohjois-Karjala-projektiakin on kritisoitu korrelaation ja kausaalisuuden sekoittamisesta:

Wikipedia kirjoitti:Vuonna 2009 Puska arvioi projektin pelastaneen neljännesmiljoona ihmistä. Tuloksia on kuitenkin tulkittu myös toisin. On esitetty, että yleinen elinolojen ja terveydenhuollon kohentaminen olisi voinut olla pääsyynä kuolleisuuden laskuun intervention sijasta, varsinkin kun otetaan huomioon vertailuryhmän ja interventioryhmän välinen kehitys. Projektin alussa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa. Keskivaiheessa kuolleisuus laski enää hitaammin, ja lopussa ero muuhun maahan tasoittui. Esille on nostettu myös se, että Pohjois-Karjala-projekti oli osa WHO:n Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme (CCCP) -tutkimusohjelmaa, mutta Unkarissa, Neuvostoliitossa, Sveitsissä, Norjassa, Italiassa, Jugoslaviassa sekä Itä- ja Länsi-Saksassa toteutetut rinnakkaishankkeet tuottivat ristiriitaisia tuloksia intervention tehosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala-projekti

Niin ja lisäksi näissä jutuissa on se hassu piirre, että esim masentuminen ei ole valintakysymys. Tavan kansalainen ei voi oikein päättää, että haa! Jätänpä sairastumatta keski-iässä masennukseen, niin pienennän riskiä dementiaan!

Toki tutkijoille tämmöisetkin tutkimustulokset avaavat uusia näkökulmia ja kenties johdattavat uusien havaintojen äärelle. Niinkuin nyt noheva tutkija voi tehdä ahaa-elämyksen siitä, että kun jäätelöllä ja hukkumisella on korrelaatio, niin ehkä ratkaisua pitäisi etsiä vuodenajasta.