Madonna / huora -problematiikka

Re: Madonna / huora -problematiikka

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 18.12.2012 10:46

Psykopatologia kirjoitti:Mamman poika on täysin suojaton, kun Carmen-huora tikkaa
hänelle ruusun, joka iskee luodin tavoin hänen sydämeensä.
Hänhän ei ole naisista ymmärtänyt mitään, kuten Carmenin
häneen osoitetussa ensimmäisessä huomionhaussa hyvin
osoitetaan.

Kyllä. Me mamman pojat emme tahdo ymmärtää, että Carmenin kaltaiset naiset ovat kerta käyttö kamaa.

(Ei pitäisi uskoa äitiä joka asiassa.)
Riidankylväjä
 

Re: Madonna / huora -problematiikka

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 18.12.2012 19:15

Carmenin tuossa kohdassa on myös anoppi-miniä problematiikka.

Oliko äiti valinnut mamman pojalle puolison, jota vastan poika sitten kapinoi tavattuaan hyvän näköisen, sexyn pöönan?
Riidankylväjä
 

Re: Madonna / huora -problematiikka

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 25.08.2014 16:24

Tutkimus: Seksistä pidättyneet miehet kärsivät aviossakin seksihämmennyksestä
(19.8.2014) viewtopic.php?f=8&t=12879
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Madonna / huora -problematiikka

ViestiKirjoittaja Lauri » 23.11.2015 22:46

Psykopatologia kirjoitti:
Kuutar kirjoitti:
Mirri kirjoitti:
Psykopatologia kirjoitti:joka kertoo naiseksi kasvamisen vaikeudesta (pyrstö = jalat yhdessä).

Jää ikuisesti neitseeksi.

Merenneito taitaa olla miehinen luomus. Miksi mies haluaa nähdä naisen merenneitona, olisi kiva tietää. Linnanmäelläkin oli aikanaan vedenneitoja, joita miehet kävivät pudottelemassa altaaseen; myöhemmin huvi kiellettiin pyrstöttömiä naisia loukkaavana.

Entä jos merenneidot edustavatkin miehistä madonna/huora-problematiikkaa?


H. C Andersenin väitetään olleen biseksuaali, muuttaako se tarinan näkökulmaa jotenkin?

Ei satu minusta kerro kyllä naiseksi kasvamisen vaikeudesta, sillä merenneitohan saa noidan taikajuoman ansiosta itselleen jalat, joka oli hänen hartain toiveensa. Metamorfoosia kuvaillaan äärimmäisen kivuliaaksi. Prinssi löytääkin kivusta tajuttoman merenneidon rannalta. Hän oli siis jo muuttunut naiseksi siihen mennessä, kun prinssi löytää hänet.

Ongelmaksi muodostuu se, ettei prinssi ole kiinnostunut merenneidosta naisena. Hän haluaa naimisiin sen tytön kanssa, joka kerran pelasti hänet merestä, hänen laivansa jouduttua myrskyn keskelle. Prinssi ei tajua, että merenneito juuri on se tyttö, vaan luulee toista tyttöä pelastajakseen, koska ei silloin tajuttomana nähnyt, kuka hänet pelasti. Kyseenalaista on, olisiko hän kiinnostunut merenneidosta naisena silloinkaan, vaikka olisi tiennyt tämän henkilöllisyyden.

Prinssi löytää naiseksi metamorfoosissa muuttuneen merenneidon alastomana rannalta, mutta silti hän ei kiinnostu, vaan huolehtii tytöstä kuin sisaresta. Ehkä prinssi on herrasmies ja hänestä tuntuu väärältä alkaa seurustelemaan avuttoman tytön kanssa, jonka hän pelasti. Merenneidon avuttomuutta lisää se, että noita vaati hänen kielensä sopimuksen ehtona, joten hän ei kykene puhumaan. ( eikä osaa kirjoittaa) Näkeekö prinssi hänet vammaisena, jonka kanssa ei sovi ajatella sellaista, vaikka merenneidon kerrotaan olevan hyvin kaunis?

Merenneito koittaa kuitenkin kaikin tavoin miellyttää prinssiä, ja prinssi sanoo hänelle kerran, että jos ei löydä sitä tyttöä, joka hänet pelasti, niin sitten menen sinun kanssa naimisiin.
Prinssi on kyllä aikamoinen tollo, mäntti etten sanoisi.

Kuva_Kuva

Nuorta miestä kuvaava patsas istuu samanlaisessa asennossa kivennokassa kuin kuuluisa Pieni Merenneito.
HAN (hän tanskaksi) -nimisen patsaan ovat veistäneet Michael Elmgreen ja Ingar Dragset.

Pieni merenneito saa prinssinsä Tanskassa
31.5.2012 20:55 | 2 | STT – AFP http://www.hs.fi/kulttuuri/Pieni+merenn ... 5572147451

Kööpenhaminan tunnetuin maamerkki Pieni merenneito -patsas on vuosikymmeniä istunut kiven päällä satamassa odottamassa luvattua prinssiään. Nyt hän sen vihdoin saa.

Prinssin patsas paljastetaan lauantaina Helsingörissä lähellä Kööpenhaminaa. Nuorta miestä kuvaava patsas istuu samanlaisessa asennossa kivennokassa kuin kuuluisa esikuvansa. HAN (hän tanskaksi) -nimisen patsaan ovat veistäneet Michael Elmgreen ja Ingar Dragset.

"Lauantai on jännittävä päivä. Oikein odotan näkeväni ihmisten ilmeet, kun he näkevät uuden patsaan", sanoi Helsingörin kaupunginjohtaja Johannes Hecht-Nielsen.

Kööpenhaminan Pieni merenneito -patsas paljastettiin vuonna 1913. Se on siitä asti ollut yksi Tanskan kuuluisimmista turistinähtävyyksistä. Se sai innoituksensa kirjailija Hans Christian Andersenin samannimisestä sadusta.

Merenneitoa on näköjään käsitelty täällä ennenkin.
Lauri
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron