Psykopatologia.munfoorumi.com

Tutkimus: Aivot muistavat mielialalääkkeiden käytön
1.4.2012 23:03 | 5 | Jani Kaaro http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+Aivo ... 5559076671

Mielialalääkkeiden vaikutus aivoihin voi riippua siitä, onko henkilö käyttänyt mielialalääkkeitä aikaisemmin. Amerikkalaistutkimus tuo myös mielenkiintoista lisätietoa plasebon vaikutuksesta aivoihin.

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa oli mukana 89 masentunutta henkilöä. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäiset saivat oikeaa mielialalääkettä, ja toiset täsmälleen samannäköisen lumelääkkeen.

Lääkityksen vaikutuksia tarkasteltiin aivosähkökäyrän muutoksilla ja tuloksia analysoidessa otettiin huomioon, olivatko ihmiset käyttäneet mielialalääkkeitä aikaisemmin.

Tulokset osoittivat, että plasebon vaikutukset aivoihin riippuivat mielialalääkkeiden aikaisemmasta käytöstä. Ihmisillä, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet mielialalääkkeitä, plasebo aiheutti huomattavan lisäyksen prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuudessa.

Sen sijaan ihmisillä, jotka olivat aikaisemmin käyttäneet mielialalääkkeitä, plasebon vaikutus oli päinvastainen, eli prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus väheni.

Oikeita mielialalääkkeitä käytettäessä prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus yleensä vaimenee, kuten kävi jälkimmäiselle plaseboryhmälle.

Tutkijoiden mukaan ilmiö muistuttaa klassista ehdollistumista. Kun ihminen käyttää mielialalääkkeitä, hänen aivonsa reagoivat niihin tietyllä tavalla, ja myöhemmin pelkkä vihje mielialaläkkeestä –esimerkiksi samanlaisen pillerin muodossa – saa aivoissa aikaan samanlaisen reaktion.

Tutkimuksen julkaisi European Neuropsychophamacology.

Mikäs sen muistaisi ellei aivot? Aivoista ainakin osa on pelkkää muistia.

Onkohan tuossa kyse ennakoinnista? Alitajunnan piilosssa olevat osat hoksaavat joistan merkeistä mitä on tulossa ja käynnistävät tarpeelliset prosessit vähän etu ajassa. Eli siellä ollaan hereillä.


Eräs kaveri oli tuttavansa luona hoitamassa kahta hirvittävää hurttaa, kun isäntä oli matkoilla. Hän kertoi, ettei pystynyt avaamaan jääkaapin ovea niin hiljaa etteivät hurtat tullet korvat pystyssä paikalle. Ne olivat ilmeisesti myös ehdollistuneet.

Muisti on siis ainetta?

Esitän vastakysymyksen.


Olin Levi Warnerin Muisti (1896). Library of Congress

Onko yllä oleva teos ainetta vai onko se vain painanteita ja vekkejä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Muisti

Vastaus saattaa riippua katselijasta.

Niin niin, mutta mikä on sinun vastauksesi?

Psykopatologia kirjoitti:Muisti on siis ainetta?

http://www.human-memory.net/brain_neurons.html

Epävarmoja nuo neuroonit kun siellä pitää ottaa backuppeja: (http://www.human-memory.net/processes_storage.html)

Indeed, it seems that they may even be encoded redundantly, several times, in various parts of the cortex, so that, if one engram (or memory trace) is wiped out, there are duplicates, or alternative pathways, elsewhere, through which the memory may still be retrieved.

Riidankylväjä kirjoitti:Niin niin, mutta mikä on sinun vastauksesi?

Eikö reliefin tulkinnassa ole kyse muistin yhden osa-alueen toiminnasta? Näkövammaisilla erityisen korostunut.

Päteekö tuo myös näkeviin?

Riidankylväjä kirjoitti:Esitän vastakysymyksen.


Olin Levi Warnerin Muisti (1896). Library of Congress

Onko yllä oleva teos ainetta vai onko se vain painanteita ja vekkejä?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Muisti

Näköaistilla tarkastellen näyttäisi siltä, että esimerkiksi vesi on aikojen kuluessa
piirtänyt materiaaliin epämääräisiä uurteita yms, joita voisi tuntoaistilla tunnustella.
Kuuloaistini ei "sano" minulle mitään!

Varmaan jonkinlaista säteilyä heijastuu rösöisestä (yms.) pinnasta. Täydeksi arvoitukseksi jää!

Olen joskus kuunnellut esitelmän hahmontunnistuksesta ja mihin se perustuu. Tuo relief on sikäli mielenkiintoinen, että sopii taidemuotona myös näkövammaisille. Kuvan tulkintaprosessi perustunee samaan kuin näkevillä eli opittuun muistissa olevaan informaatioon.

Psykopatologia kirjoitti:Muisti on siis ainetta?

Muistijälkiä? Mutta ei kuitenkaan mustetta paperilla.

Kyllähän muisti tarvitsee ainetta, johon muisti jäljen voi ripustaa. Jälkikin voi olla ainetta. Elektroniikassa muisti paikka on puolijohde, jossa joko istuu tai ei istu elektroni. Aivoissa ainakin lyhyessä muistissa lienee samansorttinen systeemi. Pitkäkestoisemman muistin muisti solu taitaa kasvattaa oman haaran opittua asiaa varten.

Pöydälläni oleva ruplan raha vetää Andromedan tähtisumua puoleensa.
Miksi? Välissähän on vain "ilmaa", ei mitään ketjua yms.

Myös tietoisuus itsestä on olemassa. Tietoisuus ei (kai) ole
ainetta, mutta tietoisuus ilmeisesti vaatii ainetta ollakseen.

Tietoisuus on ihmisen käyttiksessä pyörivä softanpätkä.

Psykopatologia kirjoitti:Pöydälläni oleva ruplan raha vetää Andromedan tähtisumua puoleensa.
Miksi? Välissähän on vain "ilmaa", ei mitään ketjua yms.

Myös tietoisuus itsestä on olemassa. Tietoisuus ei (kai) ole
ainetta, mutta tietoisuus ilmeisesti vaatii ainetta ollakseen.

Mutta mikä tahansa aine ei kelpaa vaan pitää olla ainutkertaisella tavalla järjestäytynyt kokonaisuus ainetta. Siksi Riidankylväjän näkemys softasta ei yksin riitä. Konenäkö ei ole näkemistä siinä merkityksessä, kuten ihminen kykenee näkemään.

Aivan. Kuten 7 vuotta sitten toin esiin, että jos ihminen istuisi jättiläisen silmässä
katse verkkokalvoon, hän ei näkisi verkkokalvolla kuvaa ulkomaailmasta (vrt.
kameravertaus).