Kouluampumisten seurannan loppuraraportti
Lähetetty: 08.03.2012 11:58THL http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=28938
Pääosa Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmat kokeneista on toipunut hyvin
8.3.2012
Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset kokeneet oppilaat ja opiskelijat ovat toipuneet pääosin hyvin, kertoo THL:n tuore seurantaraportti. Vaikeimmatkin kokemukset läpikäyneistä lähes kaksi kolmasosaa oli oireettomia seurannan päättyessä Jokelassa keväällä 2010 ja Kauhajoella keväällä 2011.
"Valtaosa on kokenut läheisten tuen tärkeäksi. Lisäksi välitön kriisityö ja akuuttivaiheen psykososiaalinen tuki tavoitti merkittävän osan oppilaista ja opiskelijoista. Tuen määrää pidettiin pääosin riittävänä seuranta-aikana", kertoo erikoistutkija Henna Haravuori THL:stä.
Noin kymmenellä prosentilla oppilaista ja opiskelijoista oli merkittäviä traumaperäisen stressihäiriön oireita vielä seurantajakson lopussa. Tyypillisiä oireita ovat tapahtumien toistuva mielessä pyöriminen, halu välttää tapahtumista muistuttavia tilanteita ja mielikuvia sekä näihin liittyvä ahdistuneisuus. Pitkään oireilevia on ollut yhtä paljon kuin vastaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu olevan. Jatkohoidon tarve voi heillä kestää useita vuosia.
Kouluampumiset koskettivat oppilaiden ja opiskelijoiden lisäksi oppilaitosten henkilökuntaa, menehtyneiden läheisiä ja laajempia yhteisöjä. Myös ensilinjan auttajat kuten palo- ja pelastustoimi ja poliisi sekä kriisi- ja jälkihoitotyötä tekevä henkilöstö kuormittuu ja tarvitsee tukea.
Tukitoimien järjestämiseen useita suosituksia
Raportissa esitetään 12 suositusta, miten järkyttäviä tapahtumia kokeneita tulisi tukea ja tukitoimia järjestää. Tutkimuksen johtajan Mauri Marttusen mukaan järkyttävän tapahtuman kokeneille henkilöille tulee tarjota yleistä psykososiaalista tukea. Kriisityön tavoitteena on rauhoittaa voimakkaita reaktioita ja tukea ihmisen ja hänen läheistensä omia voimavaroja, antaa toipumista tukevaa tietoa sekä järjestää asianmukainen seuranta.
"Ryhmämuotoista ja yhteisön tarpeisiin räätälöityä tukea suositellaan tarjottavan mahdollisuuksien mukaan. Vakavimpia uhkia kokeneet oireilevat pisimpään ja vaikeimmin. Tästä syystä traumaattisen kokemuksen vakavuus tulisi arvioida heti alussa. Oireiluriskissä olevat on syytä ohjata tiiviiseen seurantaan ja tarjota heille traumakeskeisiä hoitomuotoja", suosittelee Mauri Marttunen.
Pitkäkestoista jälkihoitoa varten kouluille annettiin lisäresursseja ja apu vietiin osaksi oppilashuoltoa. Tapahtumat vaativat yli organisaatiorajojen järjestettäviä tukitoimia. Lisätuki väheni suunnitellusti kahden vuoden aikana ja palvelut siirtyivät asteittain kuntien hoidettavaksi. Siirtymävaiheessa tulee varmistaa pitkään oireilevien hoitojen jatkuminen.
Lisäksi uudet elämänkriisit sekä järkyttävät tilanteet voivat tuoda esiin uuden hoidon tarpeen. Tämä tulee ottaa huomioon terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Työntekijöiden valmiuksia tunnistaa traumaperäisiä oireita tulee vahvistaa ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa.
Lähde:
Haravuori H, Suomalainen L, Turunen T, Berg N, Murtonen K, Marttunen M. Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito. Kahden vuoden seurantatutkimusten loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2012. Helsinki 2012. [55 + 21? (liitteet ym.) s.]
Lisätietoja:
Mauri Marttunen
osastojohtaja, tutkimusprofessori
puh. 020 610 8212
etunimi.sukunimi@thl.fi
Henna Haravuori
erikoistutkija
puh. 050 428 7627
etunimi.sukunimi@thl.fi
Pääosa Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmat kokeneista on toipunut hyvin
8.3.2012
Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset kokeneet oppilaat ja opiskelijat ovat toipuneet pääosin hyvin, kertoo THL:n tuore seurantaraportti. Vaikeimmatkin kokemukset läpikäyneistä lähes kaksi kolmasosaa oli oireettomia seurannan päättyessä Jokelassa keväällä 2010 ja Kauhajoella keväällä 2011.
"Valtaosa on kokenut läheisten tuen tärkeäksi. Lisäksi välitön kriisityö ja akuuttivaiheen psykososiaalinen tuki tavoitti merkittävän osan oppilaista ja opiskelijoista. Tuen määrää pidettiin pääosin riittävänä seuranta-aikana", kertoo erikoistutkija Henna Haravuori THL:stä.
Noin kymmenellä prosentilla oppilaista ja opiskelijoista oli merkittäviä traumaperäisen stressihäiriön oireita vielä seurantajakson lopussa. Tyypillisiä oireita ovat tapahtumien toistuva mielessä pyöriminen, halu välttää tapahtumista muistuttavia tilanteita ja mielikuvia sekä näihin liittyvä ahdistuneisuus. Pitkään oireilevia on ollut yhtä paljon kuin vastaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu olevan. Jatkohoidon tarve voi heillä kestää useita vuosia.
Kouluampumiset koskettivat oppilaiden ja opiskelijoiden lisäksi oppilaitosten henkilökuntaa, menehtyneiden läheisiä ja laajempia yhteisöjä. Myös ensilinjan auttajat kuten palo- ja pelastustoimi ja poliisi sekä kriisi- ja jälkihoitotyötä tekevä henkilöstö kuormittuu ja tarvitsee tukea.
Tukitoimien järjestämiseen useita suosituksia
Raportissa esitetään 12 suositusta, miten järkyttäviä tapahtumia kokeneita tulisi tukea ja tukitoimia järjestää. Tutkimuksen johtajan Mauri Marttusen mukaan järkyttävän tapahtuman kokeneille henkilöille tulee tarjota yleistä psykososiaalista tukea. Kriisityön tavoitteena on rauhoittaa voimakkaita reaktioita ja tukea ihmisen ja hänen läheistensä omia voimavaroja, antaa toipumista tukevaa tietoa sekä järjestää asianmukainen seuranta.
"Ryhmämuotoista ja yhteisön tarpeisiin räätälöityä tukea suositellaan tarjottavan mahdollisuuksien mukaan. Vakavimpia uhkia kokeneet oireilevat pisimpään ja vaikeimmin. Tästä syystä traumaattisen kokemuksen vakavuus tulisi arvioida heti alussa. Oireiluriskissä olevat on syytä ohjata tiiviiseen seurantaan ja tarjota heille traumakeskeisiä hoitomuotoja", suosittelee Mauri Marttunen.
Pitkäkestoista jälkihoitoa varten kouluille annettiin lisäresursseja ja apu vietiin osaksi oppilashuoltoa. Tapahtumat vaativat yli organisaatiorajojen järjestettäviä tukitoimia. Lisätuki väheni suunnitellusti kahden vuoden aikana ja palvelut siirtyivät asteittain kuntien hoidettavaksi. Siirtymävaiheessa tulee varmistaa pitkään oireilevien hoitojen jatkuminen.
Lisäksi uudet elämänkriisit sekä järkyttävät tilanteet voivat tuoda esiin uuden hoidon tarpeen. Tämä tulee ottaa huomioon terveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Työntekijöiden valmiuksia tunnistaa traumaperäisiä oireita tulee vahvistaa ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa.
Lähde:
Haravuori H, Suomalainen L, Turunen T, Berg N, Murtonen K, Marttunen M. Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito. Kahden vuoden seurantatutkimusten loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2012. Helsinki 2012. [55 + 21? (liitteet ym.) s.]
Lisätietoja:
Mauri Marttunen
osastojohtaja, tutkimusprofessori
puh. 020 610 8212
etunimi.sukunimi@thl.fi
Henna Haravuori
erikoistutkija
puh. 050 428 7627
etunimi.sukunimi@thl.fi