Psykopatologia.munfoorumi.com

Tähän pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota psykiatriassa.

Jep kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Jos esimerkiksi pääasiallinen ravinto on viina, toimintakyky saattaa kärsiä riippuen annosten suuruudesta.

Gyver kirjoitti:Tähän pitäisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota psykiatriassa.

Siis mitä tarkoitat käytännössä?

Ravitsemuksesta tiedotetaan mielestäni joskus jopa liikaakin ja ihmisiä syyllistetään kaikenlaisten puoskareiden toimesta, jotka myyvät esimerkiksi rasvaprosenttimittauksia.

Tarkoitan siis sitä, että jos ihminen ei ole riittävän hyvin ravittu, hänen aivonsa eivät toimi kunnolla ja siitä voi sitten seurata vaikka minkälaisia häiriöitä ja oireita.

Vajaatilojen täytyy olla ankarat, jotta aivot eivät toimisi kunnolla.

Nälkiintymisen on ainakin todettu vaikuttavan lasten älykkyyteen. Miten esim anorektikoilla?

Toisaalta on väitetty, että olisi hyväksi elää niukoilla kaloreilla niin, että suojaravinteita kuten vitamiineja ja hivenaineita olisi riittävästi. Elinikä kuulemma nousee selaisissa elämäntavoissa.

Psykopatologia kirjoitti:Vajaatilojen täytyy olla ankarat, jotta aivot eivät toimisi kunnolla.

Millä perusteella? Ottaen huomioon kuinka monimutkainen kapistus ihmisen aivot on ja minkälaista tiedon käsittelyä siellä tapahtuu, ei siellä kovin isoja "vajeita" tarvitse olla jotta sillä olisi suuriakin vaikutuksia.

Keskitysleirikokemusten perusteella.

Psykopatologia kirjoitti:Keskitysleirikokemusten perusteella.

Keskitysleireillä tehtiin raskasta aivotyötä?

Ei aivotyön raskaudella ole juurikaan yhteyttä aivojen energiantarpeeseen.

Jos nälkiintyy, on ympäristössä useimmiten muita tekijöitä,
jotka vaikuttavat lamaavasti yms.

Miten esimerkiksi veren sokerin vaihtelut? Jos veren sokeri on alhainen, ihminen on väsynyt ja "masentunut" kun taas korkea sokeripitoisuus antaa virtaa ja ihminen on vauhti päällä.

Psykopatologia kirjoitti:Ei aivotyön raskaudella ole juurikaan yhteyttä aivojen energiantarpeeseen.

Jos nälkiintyy, on ympäristössä useimmiten muita tekijöitä,
jotka vaikuttavat lamaavasti yms.

Hengissä pysyminen ja maksimisuorituksissa parhaiten pärjääminen ovat eri asioita.

Ei tietenkään voida osoittaa psyykkisen ponnistelun vaativan enempää energiaa, koska aivot eivät ole mikään lihas, vaan aivot tarvitsevat vakiomäärän glukoosia (, joka niiden optimaalisin energialähde,) toimiakseen.

Ei kuitenkaan suositella itsensä rääkkäämistä nälällä, ylensyömisellä tai unenpuutteella silloin, kun on jokin tärkeä keskittymistä vaativa tilanne kuten työhönottohaastattelun psykologiset testit, tärkeä kokous tai väitöstilaisuus edessä. Vaativissa tilanteissa pitäisi olla kaikki muut keskittymistä häiritsevät tekijät suljettu pois, jotta voisi suoriutua omalla tasollaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta joissakin ammateissa tarvitaan ääritilanteiden stressinsietokykyä ja tuolloin testattavasta yritetään selvittää, miten hän selviytyy älyllistä suorituskykyä vaativista tehtävistä ankarissa olosuhteissa tai esim. väsyneenä ja nälässä sekä kestääkö hän tuolloin psyykkisesti.

Riidankylväjä kirjoitti:Miten esimerkiksi veren sokrerin vaihtelut?
Jos veren sokeri on alhainen, ihminen on väsynyt ja "masentunut"
kun taas korkea sokeripitoisuus antaa virtaa ja ihminen on vauhti päällä.

Kyllä noin varsinkin niillä, joilla verensokerin nopea lasku on häiriö.

Mutta ilmeisesti viitataan sokeritasoon koko elimistössä, ei vain
aivoissa, jotka kyllä saavat riittävästi sokea suorituakseen normaalaeista
fysiologisista toiminnoista. En usko minkään sokeri-lisämäärän
"energisoivaan" vaikutukseen.

Nälkiintyminen - kuten AN-potilailla - tuottaa kyllä pysyviä aivovaurioita.

Hilppa kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Ei aivotyön raskaudella ole juurikaan yhteyttä aivojen energiantarpeeseen.

Jos nälkiintyy, on ympäristössä useimmiten muita tekijöitä,
jotka vaikuttavat lamaavasti yms.

Hengissä pysyminen ja maksimisuorituksissa parhaiten pärjääminen ovat eri asioita.

Ei tietenkään voida osoittaa psyykkisen ponnistelun vaativan enempää energiaa, koska aivot eivät ole mikään lihas, vaan aivot tarvitsevat vakiomäärän glukoosia (, joka niiden optimaalisin energialähde,) toimiakseen.

Eiko muka ole. Mitäs ne stressihormoonit sitten säätelevät?

Gyver kirjoitti:Eiko muka ole.

Oliko edellä mainittu vitsi?

Gyver kirjoitti:Mitäs ne stressihormoonit sitten säätelevät?

Ainakin sydämen syketasoa.

Peniskin on lihas?

Eikun luu.

Joo, silloin kun se naiselle rakennetaan.

Ei.

Samoin jos tarkkailette liikaa Merkuriusta ("elohopeaa"),
teistä tulee rauhattomia.