Psykopatologia.munfoorumi.com

Minusta tuntuu, että harhaluuloja on monenlaisia suuntaan tai toiseen. Jotkut ajattelevat, että "minusta ei ole mihinkään" ja toiset pitävät itseään parempina kuin ovatkaan. Langanlaihat naiset pitävät itseään liian lihavina ja kaljapullohareiset miehet itseään varsinaisina muskelimasoina jne...

Jokua ajattelee, että "naamasta päätellen tuo toinen ajattelee minusta pahaa" tai "nyt se yrittää jotain..."

Sitten on pahemmat vainoharhat.

Missä kohdassa harhaluuloisuus muuttuu terveestä epäluulosta sairaaksi ja paranoidiseksi?

Silloin kuin siihen omaan harhaluuloonsa menee mukaan eli uskoo sen itse olevan täysin totta.
Mulla on toistuvia harhaluuloja, mutta huomaan aina hetken päästä, että nyt ajatukset lähtivät sinkoilemaan. Saan siis itseni palautettua realiteetteihin aika ripeästi. Jos ei muu auta, kotiin lähtö, neuroleptin otto ja hyvät yöunet vievät harhaluulot pois ja seuraavana aamuna olo on jo harhaton ja selkeä. Siis mulla harhaluuloja tulee yleensä illalla tai yöllä esim. yökerhossa. Stressaava tilanne ja meteli ja yli vuorokauden aika edellisen neuroleptin otosta vaikuttavat siihen, että harhaluuloja tulee.

Pystyykö sen itse hoksaamaan, että ajatukset alkavat mennä pikkuisen vikaraiteille?

Juu, mä ainakin pystyn. Psykoosinestolääkitykseni tietty kans auttaa asiassa. Sairaudentunto on mulla tallella.

Hesarin kekustelusta:

3) miten niin mikään ei tue tehtyä diagnoosia, kun mies kuvittelee olevansa Graalin maljan perintöä
ja Maria Magdalenasta periytyvän verilinjan jatkuvuutta turvaavan ritarikunnan jäsen? Jonka missio on
murhata kaikki tämän sadun toteutumista uhkaavat tahot? Anteeksi, mutta voiko ihminen jotenkin olla
vakavammin fruitcake?

Kumpaa?

Miten lievemmät "harhaluulot" Esim. Perusjamppa, joka kuvittelee, että: "Olen muita komeampi."