I m e t y s

[Psykopatologia]

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/11793 ... kuisuuteen

Uusi tieto imetyksestä: iso vaikutus aikuisuuteen
Julkaistu: 16:34, päivitetty: 16:52

Lapsena saatu rintaruokinta voi vähentää ihmisen "vihamielisyyttä" aikuisena, arvioidaan tuoreessa suomalaisessa psykologian alan väitöstutkimuksessa.
Psykologian maisteri Päivi Merjonen havaitsee Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään uusia vihamielisyyden taustalla mahdollisesti vaikuttavia geneettisiä ja varhaiseen kotiympäristöön liittyviä tekijöitä.

Merjosen väitös on osa laajaa ja pitkäaikaista LASERI-tutkimusta (Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät), joka on aloitettu vuonna 1980. Tutkimuksessa seurattiin 27 vuoden ajan 3596 tyttöä ja poikaa, jotka olivat iältään 3-18-vuotiaita.

Merjosen tavoitteena oli selvittää vihamielisyyden kehittymistä tutkimalla sen geneettistä perustaa, varhaisia ympäristötekijöitä ja geenien ja ympäristön yhteisvaikutusta vihamielisyyden taustalla.

Tutkija havaitsi vihamielisyydellä olevan "mahdollista geneettistä taustaa".

Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että henkilön aikuisena kokemalla vihamielisyydellä oli yhteys imetysaikaan.

- 4-6 kuukautta imetetyt lapset kokivat aikuisena vähemmän vihamielisyyttä kuin ei ollenkaan imetetyt. Yli vuoden imetettyjen ja ei imetettyjen välillä eroa ei enää ollut, Merjonen sanoo Uudelle Suomelle.

Imetysajan vaikutusta kontrolloitiin useilla eri tekijöillä, kuten kotitaustalla, perheen tuloilla ja äidin koulutuksella. Tulos oli aina

sama: 4-6 kuukautta imetetyt kokivat itsensä vähemmän kyynisiksi ja epäluuloisiksi kuin imettämättä jätetyt. Ero oli noin 5 prosentin luokkaa.

- Emme tutkineet mekanismia. Selittävä tekijä voi olla hormonaalinen tai perheen olosuhteet, Merjonen sanoo.

Hän painottaa, että yhteys havaittiin nyt ensimmäistä kertaa. Yhteys pitää vielä löytää uudelleen muissa tutkimuksissa ja tutkimus toistaa, jotta imetysajan yhteydestä vihamielisyyteen saadaan vahvistus.

Tukea suositukselle

Tutkimustulokset tukevat joka tapauksessa nykyisiä kansallisia imetyssuosituksia, joissa suositellaan 4-6 kuukauden täysimetystä ja osittaisen imetyksen jatkamista vuoden ikään asti.

Väitöstutkimuksen mukaan myös lapsen vähäinen emotionaalinen merkitys äidille ennusti lapsen myöhempää vihamielistä asennetta aikuisuudessa.

-Tähän vaikutti serotoniinigeeni, jonka tietyn genotyypin kantajat olivat herkempiä ympäristön vaikutuksille.

Väitöstutkimuksessaan Merjonen kuitenkin muistuttaa, että tässä on tutkittu vain muutamia yksittäisiä tekijöitä ja ilmiselvästi myös monet muut seikat vaikuttavat vihamielisyyden kehittymiseen.

Tutkimuksen mukaan löydökset vihamielisyyden taustalla vaikuttavista geneettisistä ja varhaisista ympäristötekijöistä voivat auttaa vihamielisyyden ja sen terveysriskien kehittymisen ymmärtämisessä ja mahdollisessa ennaltaehkäisyssä.

-Vihamielisyys juontaa juurensa jo varhaiseen kehitykseen. Vaikka kyse on yksilö- ja perhetason tekijöistä, niihin voidaan yhteiskunnan tasolla vaikuttaa oikealla tiedonannolla ja ympäröiviä olosuhteita parantamalla, Merjonen pohtii.

FAKTA-KULMA

Hostiliteetilla eli vihamielisyydellä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihamielisyys eri muodoissaan on yhteydessä moniin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin, kuten rikollisuuteen, päihteidenkäyttöön, masennukseen ja sydän- ja verisuonitautiriskiin.

Vihamielisyyden kehittymiseen vaikuttavien varhaisten tekijöiden tunnistamisella voi olla kansanterveydellistä merkitystä. Vaikka yksilöiden välisen vaihtelun vihamielisyydessä on arvioitu olevan 18-50 prosenttisesti perinnöllistä, sen molekyyligeneettisen taustan tuntemus on niukkaa.

[Psykopatologia]

Noin minusta. Suhde olisi kurvilineaarinen.

[Psykopatologia]

Väitötlaisuus 23.11.2011 http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi ... 04&id=2819

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28027

Verkossa https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1

[Roso]

Imetys liittyy varmaan turvallisuuden tunteen kokemiseen. Tms. Mutta en tiedä, onko se juuri se imetys vai läheisyys ylipäätään.

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Imety ... 5549725659

Tutkimus: Imetysajalla yhteys vihamielisyyteen aikuisena
20.11.2011 14:59 | Päivitetty 20.11.2011 22:45 | 28 |

Rintaruokinnalla on yhteys lapsen kyynisyyteen, epäluuloisuuteen ja vihamielisyyteen aikuisena. Tämä ilmenee psykologian maisteri Päivi Merjosen tuoreesta väitöksestä, joka tarkastetaan ensi keskiviikkona. Tutkimuksesta kertoi sunnuntain Aamulehti.

Merjonen havaitsi tutkimuksessaan, että rintaruokinta ennusti lapsen vähäisempää vihamielisyyttä aikuisena. Merjosen tutkimustulokset tukevat nykyisiä kansallisia imetyssuosituksia, joissa suositellaan 4 – 6 kuukauden täysimetystä ja osittaisen imetyksen jatkamista vuoteen asti.

Tutkimuksessa seurattiin yli 3 500 ihmisen elämää vuodesta 1980 lähtien. Ilmeni, että lapsilla, joita oli imetetty noin 4 – 6 kuukautta, oli aikuisena vähemmän kyynisyyttä, epäluuloisuutta ja vihamielisyyttä kuin lapsilla, joita ei imetetty lainkaan tai joita oli imetetty yli vuoden ajan.

Tutkimuksessa lähes kaikki muut imetyksenkestoa kuvaavat ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi ei-imetettyjen ryhmästä paitsi yli 12 kuukautta imetetyt.

Imetyksen yhteys myöhempiin vihamielisyyden tunteisiin on uusi havainto. Vihamielisyyden tiedetään vaikuttavan moniin terveydellisiin ongelmiin, kuten masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Merjonen tutki vihamielisyyteen mahdollisesti vaikuttavia perinnöllisiä ja varhaislapsuuteen liittyviä tekijöitä. Vihamielisyyden syitä etsittiin geeniperimästä, varhaisista ympäristötekijöistä ja geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.

Tutkimus ei kuitenkaan vielä pystynyt vastaamaan siihen, miksi imetys vaikuttaa lapsen myöhempään vihamielisyyteen. Vihamielisyydellä saattaa olla perinnöllistä taustaa, mutta eniten perinnöllisyydellä näytti olevan vaikutusta kyynisyyteen ja epäluuloisuuteen, Merjonen kertoi Aamulehdessä. Myös äidin lämpimien tunteiden vähyys aiheutti aikuisena vihamielisyyttä.

Väitös on osa lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä selvittävästä tutkimuksesta (LASER).

Oikaisu:
Uutista on korjattu jälkikäteen. Uutisen otsikossa kerrottiin virheellisesti, että liika imettäminen tuottaa vihaisia aikuisia. Näin Päivi Merjosen tutkimuksessa ei kuitenkaan väitetä.

Aamulehden uutinen aiheesta
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194706 ... isena.html

Tiedote väitöstutkimuksesta Helsingin yliopiston sivuilla
http://www.helsinki.fi/behav/uutisarkis ... 1-2011.htm

[Psykopatologia]

Imetetty korrreloi vain -0,06 hostiliteettiin, hieman korkeammin alhaisiin tuloihin, -0,10
(taulukko 4, s. 42). Aineiston suuren koon vuoksi pienetkin yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä,
vaikka yhteys on käytännössä olematon (yhteinen varianssi parhaimmillaan 1 prosentin luokkaa).

Hostiliteetin niukka yhteys imettämiseen on U-käyrän muotoinen (s. 41; kuvio 2, s. 44).

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Ko ... perPage=20

Missään tapauksessa ei tulisi sanoa, että "ennustaa".

Tutkimuksessa seurattiin yli 3 500 ihmisen elämää vuodesta 1980 lähtien. Ilmeni, että lapsilla,
joita oli imetetty noin 4 – 6 kuukautta, oli aikuisena vähemmän kyynisyyttä, epäluuloisuutta ja
vihamielisyyttä kuin lapsilla, joita ei imetetty lainkaan tai joita oli imetetty yli vuoden ajan.

Koska kyseessä on korrelaatio, tulisi lisätä ainakin sana "keskimäärin", koska päällekkäisyys on
paljon suurempaa kuin esimerkiksi miesten ja naisten pituuksissa.

Emmehän totea, että naiset ovat miehiä pitempiä.

Väittelijä itse toteaa, että "ero oli noin 5 prosentin luokkaa" (US).