Psykopatologia.munfoorumi.com

Minusta periaate "rehellisyys maan perii" on oikea.

Vaimoa ei kuitenkaan kannata sanoa vanhaksi tai lihavaksi. Se ei ole epä rehellisyyttä, vaan itsesuojeluvaisto.

Parisuhteelle on kovin hyödyksi, jos miehellä on Riidankylväjän mainitsema itsesuojeluvaisto.

valkosiipi kirjoitti:Parisuhteelle on kovin hyödyksi, jos miehellä on Riidankylväjän mainitsema itsesuojeluvaisto.

Tarkoitatko, että miehelle on hyväksi, mikäli liitto ei pääty eroon?

Valkosiipi puhui pari suhteesta. Tosin mieskin säästyy ainakin mustelmilta, sexilakolta yms rankaisutoimilta.

Niin säästyy rankaisutoimilta.
Sexilakon ja mustelmien lisäksi seurauksena harkitsemattomasta möläytyksestä voi olla myös viiltävä ja seikkaperäinen analyysi miehen heikkouksista.
Miehen kannattaa ehdottomasti kävellä vaikka käsillään, ettei tällaiseen analyysiin joudu.

Käsitykseni mukaan parisuhde ei ole mikään ihmissuhdepeli. Mikäli kahden ihmisen yhteiselo
sellaiseksi muuttuu, voi kumpikin heittää hyvästit harmonialle.

Veikkaanpa, että harmonisinkin parisuhde on täynnä erilaisia usein tiedostamattomia pelejä.
Tietysti kukin käyttää peleistään itselleen sopivaa nimitystä.

Niin. Voidaan tarkoittaa joko ulospäin harmonisilta näyttäviä parisuhteita
tai sellaisia, joissa kummankin on hyvä elää. Meitä on niin moneksi.

valkosiipi kirjoitti:Niin säästyy rankaisutoimilta.
Sexilakon ja mustelmien lisäksi seurauksena harkitsemattomasta möläytyksestä voi olla myös viiltävä ja seikkaperäinen analyysi miehen heikkouksista.
Miehen kannattaa ehdottomasti kävellä vaikka käsillään, ettei tällaiseen analyysiin joudu.

Kauheinta mitä tiedän on joutua naisen verbaalisen käsittelyn kohteeksi.

Kyllästyneen esimerkeistä tuli mulle ainakin sellainen olo, että ei pitäisi vastata kumpaakaan; ei sanoa suoraan rumasti mitä ajattelee, eikä valehdella täysin, vaan pitäisi sanoa siltä väliltä...
Esim. mieheni kävi juuri tänään parturissa ja leikkautti hiuksensa kovin lyhyiksi. En tykkää, pitäisi olla pidemmät. Mieheni oli komeampi eilen kuin nyt. Mutta en kerro miehelleni että hyi, yök, enkä toisaalta valehtele, että joo, tosi kivat, vaan sanon siltä väliltä; kerron, että tykkään pidemmistä enemmän.
Ajattelen, että yleensä muutenkin ihmissuhteissa, mutta erityisesti parisuhteessa, olisi hyväksi tuo sama; ei valehtelisi, eikä olisi yltiörehellinen, vaan siltä väliltä; puhuisi nätisti hieman kaunistellen, mutta totta kuitenkin.

Pari suhteessa käy melkein mikä vaan, mutta ei rkkaussuhteessa.
_______

Tarkoitan rakkaussuhteessa.

Hirmu vaikea aihe, vaikka ihan pikkujutuista onkin kyse. Siis toisaalta suuttuu, jos joku sanoo läskiksi parisuhteessa, mutta suuttuu myös jos toinen valehtelee, ettei muka olisi lihonut! Mielestäni lihavuuteen ei kannata puuttua, mutta esim. hiuksia voi ihan hyvin kommentoida. Asiaa vaikeuttaa vielä sekin, että toiset tykkää kaljuista ja toiset ei. Vaatetyylien kommentointi on puolestaan vieläkin jännempi juttu, mutten jaksa syventyä siihen nyt.

Kyllästynyt kirjoitti:Terapeutti: Parisuhteessa ei saa valehdella mistään
---

Ei tietenkään saa valehdella. Ei ihminen valehtele ihmiselle, jonka ystävä haluaa olla ja jota rakastaa. Mutta ihminen ei halua loukata rakastettuaan.

Kuka kykenee rakastamaan sellaista sosiaalisesti kömpelöä norsua, joka laukoo kaiken päin naamaa?

Oletetaanpa, notta toinen on vajaaälyinen idiootti.
Hän sitten puhuu toiselle omia "totuuksiaan" yms.
ja menee puheissaan jatkuvasti pieleen.

Jos parisuhde on myös rakkaussuhde, kummankin "totuudet" lienevät tärkeissä asioissa suhteellisen samantyyppisiä.
Jos ollaan vajaaälyisiä idiootteja totuuksinemme, ollaan sitä sitten molemmat.
Eroavaisuuksia vähemmän tärkeissä asioissa tarvitaan. Kuka nyt viitsisi itsensä kanssa olla suhteessa.

Jos on samaan ihmiseen sekä parisuhde että rakkaussuhde, valkoisia valheita hienotunteisuussyistä tarvitaan aika vähän.
Olennaista ei useinkaan ole se, mitä toiselle sanoo. Olennaista on, miten sanoo. Ja mitä kaikkea ilmaisee sanojen lisäksi.

Jos mies sanoo syyttävästi vaimolleen, että vaimo on ruma ja lihava, on riita tai loukkaantuminen valmis.
Jos mies sen sijaan vahvistaa ilman kielteistä sävyä sen, minkä vaimo tietää oikein hyvin itsekin, että vaimo on lihonut,
ja mies osoittaa selvästi, että hän siitä huolimatta rakastaa vaimoaan, ei tuo välttämättä loukkaa ollenkaan.

Taidanpa uskoa otsikon väitteeseen...