Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/ ... 5269797663

Aito kaksikielisyys näkyy aivoissa
Markku T. Hyyppä

Kaksikielisyydestä vallitsee vääriä käsityksiä, joita on syytä oikoa ennen kuin hyväntahtoinen innostus aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa suomenruotsalaiselle kulttuurille (HS Kaupunki 31. 10.)

Turussa ja Tukholmassa asuvana olen mielenkiinnolla seurannut ruotsalais-suomalaisen poliitikkoparin Maria Wetterstrandin ja Ville Niinistön kahden kodin ja kaksikielisyyden ratkaisuja. Wetterstrand ehdottaa kaksikielisten koulujen perustamista Suomeen ja väittää, että kaksikielisyyden omaksuminen on Suomessa vaikeampaa kuin Ruotsissa.

Aito kaksikielisyys on varhaislapsuudessa omaksuttua kykyä ajatella ja taitoa puhua sujuvasti kahdella kielellä. Kaksikielisyydelle voidaan antaa hyvin tiukka luonnontieteellinen määritelmä, jonka alaa seuraavat aivotutkijat tuntevat.

Aito kaksikielisyys näkyy aivoissa ja todetaan aivoja kuvantamalla. Joitakin vuosia sitten osoitettiin, että aidosti kaksi- ja monikielisillä on yksikielisiä parempi keskittymis- ja oivalluskyky. Kaksikielinen koulu ei muuta yksikielisen aivoja kaksikieliseksi, vaikka yksikielinen oppisi muita kieliä.

Kokemukseni mukaan Suomessa ruotsinkielisen päiväkodin ja koulun oppilaat puhuvat välitunnilla ja koulun ulkopuolella suomea. Miksi? Siksi, että Siperia opettaa, koska muuten voi tulla "kuonoon" – vähintään henkisesti. Täydellisesti kaksikielinenkään ei voi (eikä halua) pyyhkiä vähemmistöleimaa olemuksestaan.

Suomessa ruotsinkielisen väestön kulttuurinen identiteetti ja yhteisöllisyys säilyvät vain oman väen ja kielen puitteissa. Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, mitä hyväntahtoiset kaksikielisen koulun suosittelijat eivät näytä tajuavan. Pelkään, että suomen- ja ruotsinkielinen sekakoulu lopettaisi suomenruotsalaisten koululaisten ruotsin kielen käytön. Ja mikä pahinta, kielivähemmistömme sosiaalisen pääoman rikastama kulttuuri näivettyisi koko maan tappioksi.

Markku T. Hyyppä
neurologi

Turku/Tukholma, Ruotsi

Tulosta juttu Tallenna lehtihyllyyn
Arkistohaku tästä aiheesta:
Kaksikielisyydestä kiihkeä keskustelu06.06.2006
Kaksikielisyyden luonne on ymmärrettävä oikein18.09.2011
Kaksikielinen koulu toisi ruotsin kielen eläväksi01.11.2011

Psykopatologia kirjoitti:Aito kaksikielisyys näkyy aivoissa
Markku T. Hyyppä

Kaksikielisyydestä vallitsee vääriä käsityksiä, joita on syytä oikoa ennen kuin hyväntahtoinen innostus aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa suomenruotsalaiselle kulttuurille (HS Kaupunki 31. 10.)

....
Suomessa ruotsinkielisen väestön kulttuurinen identiteetti ja yhteisöllisyys säilyvät vain oman väen ja kielen puitteissa. Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, mitä hyväntahtoiset kaksikielisen koulun suosittelijat eivät näytä tajuavan. Pelkään, että suomen- ja ruotsinkielinen sekakoulu lopettaisi suomenruotsalaisten koululaisten ruotsin kielen käytön. Ja mikä pahinta, kielivähemmistömme sosiaalisen pääoman rikastama kulttuuri näivettyisi koko maan tappioksi.

Markku T. Hyyppä
neurologi

Turku/Tukholma, Ruotsi

Heja Sverige. Nyt ymmärrän sitäkin, miksi suomenruotsalaiset sukulaiseni eivät suutaan avaa ruotsinsuomalaisen sisareni ja riikinruotsalaisen sisarenpoikani ollessa paikalla. Tai kääntävät puheen suomeksi samoin kuten kanssani. On kiusallista kuunnella heidän keskusteluaan ruotsiksi. Kun kuitenkin ymmärrän ja osaisin vastatakin, mutta en saa. Ja puhe tietenkin käännetään suomeksi. Olemme ilmeisesti ruotsinkielisen identiteetin ja yhteisöllisyyden rikkojia (siis sisareni ja minä). Sisareni (ja minä vaikka sisareni poika ei ole minun poikani vaan sisareni!!) on saanut negatiivista palautetta heiltä suomen opettamattomuudesta lapselle. Mitä vitsiä kuuluu heille sisarenpoikani kieli. Ei Ruotsissa ole vastaavaa suomenkielisten asemaa kuin täällä Suomessa ruotsinkielisillä. Silloin on aivan turha kritisoida mitään identiteetin säilyttämisestä ja suomen opettamattomuudesta ruotsalaiselle. Pöhköt suomalaiset luulevat, että ruotsissa olisi mahdollista valita lapselle suomenkielinen koulu. Ei sellaisia ole kuin korkeintaan ehkä joku yksi yksittäinen jos sitäkään jossain Tukholman seudulla.

Ajattelu liitetään usein verbaalisuuteen, mikä liittyy paljolti siihen,
että jos pyydetään jotakuta kertomaan, että mitä hän ajattelee,
hän alkaa puhua, verbalisoi.

Kuitenkin voidaa helposti esittää esimerkkejä ajattelusta,
jossa kielellisyyden osuus on niukka. On esimerkiksi "laskukoneita",
jotka pystyvät laskemaan äärimmäisen mutkikkaita laskutoimituksia
vaikkapa viisinumeroisilla luvuilla ja potensseilla ym. muutamassa
sekunnissa!

Toisinaan visuaaliset aspektit voivat olla painottuneita, ja
välillä ajatus voi olla niin nopeaa, että kieli ei millään pysy
mukana.

Voidaan ehkä sanoa, että ajattelu on paljolti käsitteitä.
Kaksikielisillä kielen osuus ajattelun kokonaisuudessa on
luultavasti keskimäärin pienempi kuin yksikielisillä.
Siksi heidän mielensä saattaa joissain suhteissa olla
joustavampi.

Kuvattu asiaintia saattaa näkyä myös aivokuvissa
(tai sitten ko. löydöksiä liioitellaan).