Psykopatologia.munfoorumi.com

Pikkupoika on ollut kateissa jo kolmatta vuorokautta,
ja häntä etsitään jopa varusmiesten voimin. Oma isä
löytää pojan yllättäen läheisen järven rannasta ja
suuttuu tälle.

Poikaa pitää kovistella kun moisen riesan aiheutti.

Titanicin kuolleeksi luultu matkustaja koputtelee ovea.
Asunnon haltija avaa oven ja alkaa itkeä.

Tulisiko tuo itku kuitenkin helpotuksesta eikä niinkään ilosta?

Reaktio on varmaankin saman sorttinin tai analoginen kuin fyysisellä puolella ponnistelisi suuren taakan alla ja yht'äkkiä kuorma häviäisi. Vaikka köydenvetäjien köyden katkeaminen. Nurinhan siinä menee.

Ei olekaan ilon kyyneleitä; kyseessä on siirtymä.

Psykopatologia kirjoitti:Ei olekaan ilon kyyneleitä; kyseessä on siirtymä.

En tajua siirtymää. Tarkoittaako, että jälleennäkeminen kyynelöittää, koska on olkapää,
johon itkeä tapahtunutta yhdessäolon ajan menetystä? On ymmärtäjä menneelle menetykselle
paikan päällä lohduttamassa.

Aiempi tukahdutettu suru ja kyyneleet
"pääsevät" esiin ilon hetkellä, kun kuollut
onkin herännyt eloon.

Siis tässä tapauksessa ajallinen siirtymä.