Psykopatologia.munfoorumi.com

Psykologit seulovat työnantajille jyviä akanoista maksua vastaan.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/p ... 84497.html

Työhönottotestauksissa testauksissa ihminen yrittää olla parhaimmillaan.
"Sairaustestauksissa" ihmisen tulisi olla huonoimmillaan.

Muutaman testin kun käy niin tietää jo oikeat vastaukset. Samoja papereita siellä täytetään.

Riidankylväjä kirjoitti:Psykologit seulovat työnantajille jyviä akanoista maksua vastaan.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/p ... 84497.html

Mutta eikö se oli sama avio liitoissa yms; ei sikaa säkissä osteta.
Hyvä, jos edes joka kymmenes morsian neitsyt.

Entisenä psykologina ( ) noiden arvioiden tekeminen on suhteellisen helppoa.
Oikeastaan ongelmana on se, että henkilöt eivät keskity tarpeeksi, kun on aika kuunnella analyysi eli arvio.
Kysymyksiin vastaavat kyllä, mutta arvioiden kuuntelemisessa on selkeitä ongelmia.
Entisenä psykologina ( ) tiedän, että moisen kritiikin kuuntelu voi olla vaikeaa ja kiusallista. Riippuen persoonallisuudesta jne.

"Meistä jokainen on analyysin arvoinen" .
-

Oikeasti tässäkään ei ole mitään naurettavaa. Olisit soittanut ambulanssin, kun joku luulee olevansa psykologi (kun ei ole).

Taas yksi tapa estää monia työllistymästä. Mitä järkeä on keksiä metodeja, joilla syrjäyttää osa ihmisistä työmarkkinoilta, vieläpä jonkin sellaisen ominaisuuden takia, jolle he itse eivät voi mitään, kuten oma persoonallisuus?

Jutussa mainitaan, ettei noihin testeihin voi valmistautua mitenkään, joten ei voi itse asialle mitään, miten testeissä käy.

Sitten valitetaan " miksi ihmiset eivät halua töihin."

En myöskään luota tuollaisiin testeihin. Ei pärjääminen testissä välttämättä kerro kovin olennasta ihmisen persoonasta ja tavasta toimia pitemmällä aikavälillä. Vaikka testi olisi luotettavakin, ei siitä, millainen persoona ihminen on, voi edes vetää suoraa johtopäätöstä siitä, millainen hän on työntekijänä.

Jos tuollaiset persoonallisuustestit yleistyvät lähes joka työpaikalla, se johtaa ennen pitkää persoonallisuuden perusteella syrjintään.

Kyllästynyt:

Laiska ja tyhmä ei ole niin paha kuin tyhmä ja ahkera, joka on se vihoviimeisin valinta työntekijäksi.

Tyhmyyden saisi varmaan selville ÄO- testeillä. Älykkyystestit mittaavat pikkuisen luotettavammin pärjäämistä jossain tietyssä työssä, mutta älykkyystestejähän nuo persoonallisuustestit eivät ole.

Minusta olisi kyseenalaista jonkun testin perusteella väittää ihmistä laiskaksi tai ahkeraksi, tuntematta taustaa. Miten kumpikaan noista näkyisi testissä, jossa useimmat varmasti yrittävät parhaansa lyhyen ajan puitteissa.

Kuutar kirjoitti:En myöskään luota tuollaisiin testeihin. Ei pärjääminen testissä välttämättä kerro kovin olennasta
ihmisen persoonasta ja tavasta toimia pitemmällä aikavälillä. Vaikka testi olisi luotettavakin,
ei siitä, millainen persoona ihminen on, voi edes vetää suoraa johtopäätöstä siitä, millainen
hän on työntekijänä.
(- -)

Eihän työhönottohaistattelukaan kerro!

Ei niistä testeistä Kuutar kannata huolta turhaan kantaa. Henkilöarvioinnin kysyntä on jonkin verran kasvanut uutisen mukaan, mutta ei ulotu kovinkaan moniin ammattiryhmiin vaan lähinnä johtotehtäviin, asiakaspalvelutehtäviin ja tiettyjen teollisuudenalojen piiriin. Ovat vielä suhteellisen harvinaisia, koska ovat kalliita työnantajalle. Mutta yksityisellä puolella tietenkin yleisempiä kuin esim. valtiolla. Hyvää haastattelua pidetään yleensä tärkeämpänä kuin testejä. Moni asia vaikuttaa onnistumiseen soveltuvuustesteissä ja esim. mihin testi painottuu. Voi olla esim. ryhmätyötehtäviä sisällytettynä testiin, jolloin ryhmän kokoonpano vaikuttaa, millaisia henkilöitä muut osapuolet ovat (ei siis kovin reilua, kun sattumastakin kiinni). Ryhmässä tapahtuvat työhönottohaastattelut ovat yleistyneet jo useampia vuosia sitten. Tuolloin voidaan myös saada esiin pärjäämistä ja käytöstä ryhmätilanteessa, vaikka ei varsinainen testi olekaan kysymyksessä. Itse en kovin paljon pitäisi ryhmähaastatteluun joutumisesta, koska koulun psykantunneilla jotain sen tapaista oli ja minulle kauhistus tuolloin.

Minusta kyseessä on syrjintä, johon ei olla halukkaita puuttumaan toisin kuin ihonvärin, rodun, fyysisen vamman, sukupuolen, uskonnon tms perusteella tapahtuvaan.

Ei noinkaan. "Soveltuvuus" ja tiettyyn tehtävään todella parhaiten sopiva eivät ehkä ole testeillä mitattavissa, jos testien perustana ovat jotkut amerikkalaiset mielenterveyden, sosiaalisuuden ja soveltuvuuden kriteerit.

Kyllähän se tuntuu vähän kauhua herättävältä ajatus joutumisesta haastatteluun tai jopa testeihin. Mutta tilanne on nyt eri kuin se oli kauan kauan sitten psykantunnin jonkinlaisissa simuloinneissa. En ole testeissä ollut, mutta tutut ovat kertoneet jonkin verran. Haastatteluissa sen sijaan kyllä ja ne ovat olleet ihan suht. leppoisiakin. Että ei ole tarvinnut olla siellä "Welcome to my parlour said the spider to the fly"-asenteella.

Esimerkiksi "sosiaalisuutta" vaaditaan tehtäviin, joissa se ei oleolennaista. Millainen on se "hyvä tyyppi", jota joka paikkaan haetaan?
Periaatteeton kameleontti ja narsisti?

Mistä ne firmat voisivat tietää, ovtko saaneet testien avulla parhaan ja vastinetta rahoilleen?

Kyllä metodien validointi on jatkuvasti työn alla.

On huomattavasti helpompi tutkia pätevästi kykyjä kuin persoonallisuutta.

Kyllästynyt kirjoitti:

minätäällä kirjoitti:Mistä ne firmat voisivat tietää, ovtko saaneet testien avulla parhaan ja vastinetta rahoilleen?

Eivät voi tietää ovatko saaneet parhaan, mutta riittää jos tietävät saaneensa tarpeeksi hyvän.

Jos yrityksessä todetaan kerta toisensa jälkeen, että kalliiden testien perusteella valittu hakija on kelvoton sijoitus, kyllä siinä firmassa testaaminen loppuu tai ainakin testaaja vaihtuu.

Sensijaan he eivät voi tietää, jäikö mahdollisesti joku todellisuudessa vielä parempi palkkaamatta, kun hän syystä tai toisesta ei pärjännyt yhtä hyvin noissa testeissä. Testit mittaavat eniten noissa testeissä pärjäämistä.

Mitä testejä Psykopatologia, muuten noissa työkykyarvioinneissa käytetään? Ei kai vain projektiivisia?

Millainen on hyvä työntekijä?

Kuutar kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti:

minätäällä kirjoitti:Mistä ne firmat voisivat tietää, ovtko saaneet testien avulla parhaan ja vastinetta rahoilleen?

Eivät voi tietää ovatko saaneet parhaan, mutta riittää jos tietävät saaneensa tarpeeksi hyvän.
Jos yrityksessä todetaan kerta toisensa jälkeen, että kalliiden testien perusteella valittu hakija
on kelvoton sijoitus, kyllä siinä firmassa testaaminen loppuu tai ainakin testaaja vaihtuu.

Sensijaan he eivät voi tietää, jäikö mahdollisesti joku todellisuudessa vielä parempi palkkaamatta,
kun hän syystä tai toisesta ei pärjännyt yhtä hyvin noissa testeissä. Testit mittaavat eniten noissa
testeissä pärjäämistä.

Mitä testejä Psykopatologia, muuten noissa työkykyarvioinneissa käytetään?
Ei kai vain projektiivisia?

Totta on, että jos validointi tehtäisiin "täydesti", palkattaisiin myös huonosti
testeissä menestyneet. Mutta tällainen on saatettu tutkia jo vuosia sitten,
ja nyt on käytössä valmis, jo validoitu testi.

En tunne noita metodeita tarpeeksi. Projektiivisia tekniikoita ei käytetä,
koska se vaatisi täyttä yksilötutkimusta - ammattitaidosta puhumattakaan,