Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.poliklinikka.fi/?page=1497210&id=6605018

Aivosyke – Uusi menetelmä aivojen kokonaiskuormituksen tason arviointiin

Julkaistu 14.07.2009
Päivitetty 14.07.2009

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa on kehitetty uusi menetelmä mitata aivojen kokonaiskuormitusta.
Menetelmä pohjautuu aivosähkökäyrästä (EEG) laskettavaan indeksiin, jonka tutkijat nimesivät aivosykkeeksi.
Aivojen toimintakunto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen älylliseen toimintakykyyn, mielenterveyteen ja
fyysiseen suoriutumiseen, joten aivosyke-mittausten laajemmalla käyttöönotolla arvioidaan olevan myös
kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tutkimustulokset julkaistaan tänään arvostetussa The Scientific World Journalissa
(http://www.thescientificworld.com).
(- -)
Lisätietoja:
Sairaalafyysikko Anu Holm
Tutkimusprofessori Kiti Müller

Työterveyslaitoksen tiedote 14.07.2009

30. Päiväunelmointi

Päiväunelmointi (day dreaming) on fantasioihin uppoutumista valveilla.

Blackman (2004: 37) nimeää nukkumisen topografiseksi regressioksi: Välillä vaivut kernaammin uniin kuin kohtaat todellisuuden. Liikut defensiivisesti tietoisuudesta tiedostamattomaan. – Päiväunelmoinnilla on samoja defensiivisiä funktioita kuin varsinaisella unennäölla. Merkittävä ero on regression määrässä (nukkuessa suuri) ja ajattelun karakteristikoissa: nukkuessa paljolti primaariprosessin luontoista. Päiväunelmoinnissa ajattelu on kuitenkin pääosin sekundaariprosessia.

Päiväunelmointi on suuri lohduttaja elämän murheissa. Menneisyyden hyvä tai tulevaisuuden mahdollinen hyvä auttavat kantamaan nykypäivän anka-ruutta. Päiväunelmointi voi auttaa myös tulevaisuuden suunnittelussa. Fantasioihin uppoutumista käytetään apuna myös rentoutuksessa. Suosittu suositus on kuvitella oloa riippukeinussa palmun alla. Tärkeää ei kuitenkaan ole rentoutuneisuus, per se, vaan hyvän olon tunne riippumatta sen fysiologisista korrelaateista tai mielellisistä sisällöistä.

Niinpä toisille regressiiviset riippukeinufantasiat voivat olla ahdistavia ja toiminnalliset taas rauhoittavia. Waltarin Sinuhesta (1945) muistamme Roju Kyrmyniskan, jonka onnistui syyrialaisten piirityksessä pitää Ghaza egyptiläisillä. Kun Horemhebin joukot olivat murtaneet piirityksen, kävi Roju unettomaksi, ja neljäsataa kadonnutta aasin häntähihnaa alkoivat taas vaivata häntä. Myöhemmin orjat (- -) jyskyttivät kuparihelaisilla tukeilla muureja ja helisyttivät kilpiä päällikkö Rojun oven edessä, jotta hän olisi luullut, että Ghazaa yhä piiritettiin ja rauhassa nukahtanut.

Elokuvassa Viides hyökkäys (1972) eversti Wagner makasi haavoittuneena teltassaan jossain Jugoslavian vuorilla 1943. "Tämä hiljaisuus ahdistaa minua", hän sanoi. ”Mitä teemme, herra eversti?", kysyi nuorempi upseeri. "Ampukaa kaikilla aseilla!" Patteri ampui muutaman minuutin, ja eversti rauhoittui. (Vrt. Luukkonen 2003: 48, 53.)

Päiväunelmoinnin teemat liittyvät usein rakkauteen. Kukapa osaisi asian viiltävämmin kuvata kuin Roy "Only the Lonely" Orbison; In Dreams (1963): In dreams I walk with you | In dreams I talk to you | In dreams you're mine all the time | We're together in dreams, in dreams | But just before the dawn | I awake and find you gone | I can't hep it, I can't help it if I cry | I remember that you said goodbye.

Blue Velvetissä (1986) gangsteri Frank Boot (Dennis Hopper) kuuntelee kappaletta In Dreams mutta ahdistuu siinä määrin, että keskeyttää esityksen. (Google: Youtube: ”Blue Velvet - Ben, One Suave Fucker” (5:17)

Jollain ihmisillä päiväunelmoinnin teemat liittyvät heidän menneeseen kärsimiseensä yms. Tämä voi merkitä traumojen uudelleenkäsittelyä ja työstämistä tai vajoamista (seksualisoituneeseen) masokistiseen fantasiaan. Tällöin päivä-”unelmointi” saattaa olla osin epäonnistunutta.

Madama Butterfyn fantasiaksi (Puccinin oopperan mukaan) nimite-tään eronneiden lapsilla ilmenevää toistuvaa päiväunta, jossa vanhemmat tulevat takaisin. – Päiväunelmointi on terapeuttisessa käytössä mm. sellaisissa coping-tekniikoissa kuin visualisointi sekä ohjattu fantasia ja ohjattu imaginaatio, joita voidaan käyttää mm. urheiluvalmennuksessa.

50+ defenssiä (s. 45 - 46)

Tärkeää ei kuitenkaan ole rentoutuneisuus, per se, vaan hyvän olon tunne
riippumatta sen fysiologisista korrelaateista tai mielellisistä sisällöistä.

Valitettavasti neurofysiologiseen otteeseen tukeutuvilla
on edessään kivinen (tai mutainen) polku.

Mitataan sairaslomaa tai eläkettä hakevan aivosyke, joka ei valehtele?

Onnelliset ihmiset kuulema tutkitusti muistelevat usein myös menneitä onnellisia hetkiä.

Radio: http://areena.yle.fi/audio/1307349930574

Elokuvassa Viides hyökkäys (1973) eversti Wagner makasi haavoittuneena teltassaan jossain Jugoslavian vuorilla 1943.
"Tämä hiljaisuus ahdistaa minua", hän sanoi. ”Mitä teemme, herra eversti?", kysyi nuorempi upseeri. "Ampukaa kaikilla aseilla!"
Patteri ampui muutaman minuutin, ja eversti rauhoittui. (Vrt. Luukkonen 2003: 48, 53.)

Sutjeska (The Battle of Sutjeska)
http://www.youtube.com/watch?v=ExvqmkTesDE (2:04:01)
Kohdassa 1:08:33 - 1:10:15. Eversti kuoli rauhassa.

Olen kuullut (tai nähnyt tv:stä), että kilpaurheilijoilla olisi menetelmä ylikunnon osoittamiseksi. Mitataan yöunen laatua. Lääkkeeksi määrätään lepoa treeneistä. Tietääkö joku tuosta menetelmästä enemmän?