Lehtonen: Tietoisuuden ruumiillisuus
Hei,
Duodecim julkaisi uutuuskirjan Tietoisuuden ruumiillisuus. Mitä tietoisuus on ja mihin sitä tarvitaan? Kirjassa mielen ja aivotoimintojen välinen suhde saa uuden, entistä konkreettisemman muodon. Psykiatrian tohtorin Johannes Lehtosen kirjoittama filosofinen teos tarjoaa uusia näkemyksiä psykologeille ja terapeuteille, lääkäreille, filosofeille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Alla on tarkempi esittely kirjasta.
(- -)
Virpi Janhunen-Oussihl, DTD/Duodecim
TIETOISUUDEN RUUMIILLISUUS
Mieli, aivot ja olemassaolon tunne
(Johannes Lehtonen)
Tietoisuus on yleensä käsitetty kognitiiviseksi kyvyksi, jonka kehitys käynnistyy lapsen oppiessa puhumaan ja ajattelemaan tietoisesti. Nykytiedon mukaan tietoisuus alkaa kuitenkin muodostua heti syntymän jälkeen lapsen ja äidin ruumiillisista vuorovaikutuskokemuksista. Ruumiillisten tunnekokemusten ja yleensäkin tunteiden merkitys tietoisuuden kehittymisessä korostaa läheisyyden merkitystä pienten lasten hoivaamisessa.
Mielen ja aivojen vuoropuhelu seuraa lukijaa läpi koko kirjan. Viimeaikaiset aivotutkimukset tukevat vuorovaikutuksen ja tunteiden merkityksen uudenlaista tulkintaa tietoisuuden synnyssä ja kehityksessä. Tietoisuuden ja aivojen tutkimus osoittaa myös psykoanalyysin ja luonnontieteiden teoriapohjan yllättävän yhtäläisyyden. Descartesin kuuluisa päätelmäkin "ajattelen, olen siis olemassa" saa nykytutkimuksen valossa uuden, modernin tulkinnan, joka ei ole dualistinen.
Tietoisuus on yksilön ja ympäristön välisen suhteen yhdessä tuottama kokonaisuus niin fyysisessä, psykologisessa kuin sosiaalisessakin merkityksessä, viime kädessä myös eksistentiaalisesti ja filosofisesti. Kirjoittajan ja hänen tutkimusryhmänsä empiiriseen tutkimustyöhön ja muuhun nykytutkimukseen perustuva teos tarjoaa uusia näkemyksiä psykiatreille ja muille lääkäreille, aivotutkijoille, psykologeille ja terapeuteille, filosofeille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Korostaessaan pienen lapsen tietoisuuden kehitystä se antaa myös tutkimuksiin perustuvia käytännön neuvoja pienten lasten hoitajille ja vanhemmille.
”--Lehtonen toimii jälleen sillanrakentajana psykiatrian, humanismin ja aivotutkimuksen välillä tarttumalla uskaliaasti moniin kiistanalaisiin asioihin. Uskon, että tulevaisuudessa edetään etenevästi Lehtosen kirjan osoittamaan suuntaan kaatamalla raja-aitoja humanistisen ja luonnontieteellisen ihmistutkimuksen väliltä.”
-Akateemikko Riitta Hari Isbn: 978–951-656-396-4
Kustannus: Duodecim
Ilmestyminen: 1. painos 2011, sivuja: 208
Hinta: 33,00 eur (sis. alv. 9 %)
Sisällys
Esipuhe
Lukijalle
1. Tietoisuuden ongelma muuttaa muotoaan
Tietoisuuden ongelman kaksi muotoa
Tietoisuuden selittämisen umpikuja
Tietoisuuden tunnusmerkit
Ruumiillinen tietoisuus aivojen evoluutionsa
Muuttuva käsitys tietoisen ja tiedostamattoman suhteesta
Tietoisuuden kerrokset ihmismielessä
Freudin rakenteellinen malli
Elämän pohjavire tietoisuuden ruumiillisena esiasteena
Ruumiillinen minuus, kantatorjunta ja ärsykesuoja
Aivojen lepotoiminnan merkitys
2. Tunteiden ja tietoisuuden säätelymekanismeja aivoissa
Nopea ja hidas tunnevaste
Vilkeuni tietoisuuden uutena evoluutioaskeleena
Emo-poikassuhteen laadun vaikutus
Ympäristön vastaantulo ja geenien aktivoituminen
Hedoninen theetatoiminta-nautinnon tila aivoissa
Onko theetatoiminta tunnetilojen kokemisen heijastus?
Theetarytmin alkuperä
Imetys on vain yksi puoli lapsen ja äidin vuorovaikutuksesta
3. Olemassaolon jatkuvuus ja ajan käsittäminen
Luottamuksen tunne ja ajan jatkuvuus
Univalkokangas
Autuuden kääntöpuolet
Minuus mielen omistajana
Imeväisen mieleen voidaan vaikuttaa
4. Laajeneva käsitys ihmismielestä
Merkitysyhteys sisäisen ja ulkoisen maailman välillä
Tietoisuuden sensomotoriset kaaret
Hermoverkkojen fysiologinen värähtely
Muistamisen uudet tulkinnat
Tietoisuuden sisäinen liikenne
Miten aivojen organisaatiotasot voivat keskustella keskenään?
Nuoruusikä tietoisuuden kehitysasteena
Psyykkisen trauman vaikutus
Onko tietoisuuden kehityksellä suuntaa?
5. Mielen matriisi ja tietoisuuden taiteellinen ulottuvuus
Luovuuden tila
Psykobiologisen luovuuden vaihe
Kokemusmaailman ainekset syntymän jälkeen
Mielen matriisi
Mielen latautumisen neurofysiologiaa
Miten valkokangas hahmottaa kuvan olemassaolosta
Ei kehitystä ilman työtä
Mielen matriisi taiteessa
Taiteen terapeuttisesta vaikutuksesta
6. Aivotutkimuksen ja psykoanalyysin rajankäyntiä
Ihmismieli havaittavan todellisuuden takana
Onko neuropsykoanalyysi uusi psykoanalyysin muoto?
Aivotutkimus ja kehityspsykologia
Aivotutkimus vastaanottohuoneessa
Aivotutkimuksen tulevaisuus ja psykoterapia
7. Descartesin cogito ja olemassaolon tunne
Descartesin ajattelumenetelmä ja sen tausta
Tiedemies ja matemaatikko
Epäilystä varmuuteen
Ajattelun kaksi teosta
Empiirisen epävarmuuden hyväksyminen
Olemassaolo cogiton perustana
Oliko cogito dualistinen ratkaisu?
Esine- ja sanarepresentaation yhdentyminen
Cogito kehityspsykologian valossa
Descartesin elämän ensimmäiset vuodet
Descartesin unet
Descartes valitsee dualismin
Descartes yhdistää uudestaan mielen ja ruumiin
Descartesin kohtalo-tieteellisestä epäilystä toisen epäiltäväksi
Lopuksi
Kirjallisuutta
Hakemisto
Duodecim julkaisi uutuuskirjan Tietoisuuden ruumiillisuus. Mitä tietoisuus on ja mihin sitä tarvitaan? Kirjassa mielen ja aivotoimintojen välinen suhde saa uuden, entistä konkreettisemman muodon. Psykiatrian tohtorin Johannes Lehtosen kirjoittama filosofinen teos tarjoaa uusia näkemyksiä psykologeille ja terapeuteille, lääkäreille, filosofeille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Alla on tarkempi esittely kirjasta.
(- -)
Virpi Janhunen-Oussihl, DTD/Duodecim
TIETOISUUDEN RUUMIILLISUUS
Mieli, aivot ja olemassaolon tunne
(Johannes Lehtonen)
Tietoisuus on yleensä käsitetty kognitiiviseksi kyvyksi, jonka kehitys käynnistyy lapsen oppiessa puhumaan ja ajattelemaan tietoisesti. Nykytiedon mukaan tietoisuus alkaa kuitenkin muodostua heti syntymän jälkeen lapsen ja äidin ruumiillisista vuorovaikutuskokemuksista. Ruumiillisten tunnekokemusten ja yleensäkin tunteiden merkitys tietoisuuden kehittymisessä korostaa läheisyyden merkitystä pienten lasten hoivaamisessa.
Mielen ja aivojen vuoropuhelu seuraa lukijaa läpi koko kirjan. Viimeaikaiset aivotutkimukset tukevat vuorovaikutuksen ja tunteiden merkityksen uudenlaista tulkintaa tietoisuuden synnyssä ja kehityksessä. Tietoisuuden ja aivojen tutkimus osoittaa myös psykoanalyysin ja luonnontieteiden teoriapohjan yllättävän yhtäläisyyden. Descartesin kuuluisa päätelmäkin "ajattelen, olen siis olemassa" saa nykytutkimuksen valossa uuden, modernin tulkinnan, joka ei ole dualistinen.
Tietoisuus on yksilön ja ympäristön välisen suhteen yhdessä tuottama kokonaisuus niin fyysisessä, psykologisessa kuin sosiaalisessakin merkityksessä, viime kädessä myös eksistentiaalisesti ja filosofisesti. Kirjoittajan ja hänen tutkimusryhmänsä empiiriseen tutkimustyöhön ja muuhun nykytutkimukseen perustuva teos tarjoaa uusia näkemyksiä psykiatreille ja muille lääkäreille, aivotutkijoille, psykologeille ja terapeuteille, filosofeille sekä muille aihepiiristä kiinnostuneille. Korostaessaan pienen lapsen tietoisuuden kehitystä se antaa myös tutkimuksiin perustuvia käytännön neuvoja pienten lasten hoitajille ja vanhemmille.
”--Lehtonen toimii jälleen sillanrakentajana psykiatrian, humanismin ja aivotutkimuksen välillä tarttumalla uskaliaasti moniin kiistanalaisiin asioihin. Uskon, että tulevaisuudessa edetään etenevästi Lehtosen kirjan osoittamaan suuntaan kaatamalla raja-aitoja humanistisen ja luonnontieteellisen ihmistutkimuksen väliltä.”
-Akateemikko Riitta Hari Isbn: 978–951-656-396-4
Kustannus: Duodecim
Ilmestyminen: 1. painos 2011, sivuja: 208
Hinta: 33,00 eur (sis. alv. 9 %)
Sisällys
Esipuhe
Lukijalle
1. Tietoisuuden ongelma muuttaa muotoaan
Tietoisuuden ongelman kaksi muotoa
Tietoisuuden selittämisen umpikuja
Tietoisuuden tunnusmerkit
Ruumiillinen tietoisuus aivojen evoluutionsa
Muuttuva käsitys tietoisen ja tiedostamattoman suhteesta
Tietoisuuden kerrokset ihmismielessä
Freudin rakenteellinen malli
Elämän pohjavire tietoisuuden ruumiillisena esiasteena
Ruumiillinen minuus, kantatorjunta ja ärsykesuoja
Aivojen lepotoiminnan merkitys
2. Tunteiden ja tietoisuuden säätelymekanismeja aivoissa
Nopea ja hidas tunnevaste
Vilkeuni tietoisuuden uutena evoluutioaskeleena
Emo-poikassuhteen laadun vaikutus
Ympäristön vastaantulo ja geenien aktivoituminen
Hedoninen theetatoiminta-nautinnon tila aivoissa
Onko theetatoiminta tunnetilojen kokemisen heijastus?
Theetarytmin alkuperä
Imetys on vain yksi puoli lapsen ja äidin vuorovaikutuksesta
3. Olemassaolon jatkuvuus ja ajan käsittäminen
Luottamuksen tunne ja ajan jatkuvuus
Univalkokangas
Autuuden kääntöpuolet
Minuus mielen omistajana
Imeväisen mieleen voidaan vaikuttaa
4. Laajeneva käsitys ihmismielestä
Merkitysyhteys sisäisen ja ulkoisen maailman välillä
Tietoisuuden sensomotoriset kaaret
Hermoverkkojen fysiologinen värähtely
Muistamisen uudet tulkinnat
Tietoisuuden sisäinen liikenne
Miten aivojen organisaatiotasot voivat keskustella keskenään?
Nuoruusikä tietoisuuden kehitysasteena
Psyykkisen trauman vaikutus
Onko tietoisuuden kehityksellä suuntaa?
5. Mielen matriisi ja tietoisuuden taiteellinen ulottuvuus
Luovuuden tila
Psykobiologisen luovuuden vaihe
Kokemusmaailman ainekset syntymän jälkeen
Mielen matriisi
Mielen latautumisen neurofysiologiaa
Miten valkokangas hahmottaa kuvan olemassaolosta
Ei kehitystä ilman työtä
Mielen matriisi taiteessa
Taiteen terapeuttisesta vaikutuksesta
6. Aivotutkimuksen ja psykoanalyysin rajankäyntiä
Ihmismieli havaittavan todellisuuden takana
Onko neuropsykoanalyysi uusi psykoanalyysin muoto?
Aivotutkimus ja kehityspsykologia
Aivotutkimus vastaanottohuoneessa
Aivotutkimuksen tulevaisuus ja psykoterapia
7. Descartesin cogito ja olemassaolon tunne
Descartesin ajattelumenetelmä ja sen tausta
Tiedemies ja matemaatikko
Epäilystä varmuuteen
Ajattelun kaksi teosta
Empiirisen epävarmuuden hyväksyminen
Olemassaolo cogiton perustana
Oliko cogito dualistinen ratkaisu?
Esine- ja sanarepresentaation yhdentyminen
Cogito kehityspsykologian valossa
Descartesin elämän ensimmäiset vuodet
Descartesin unet
Descartes valitsee dualismin
Descartes yhdistää uudestaan mielen ja ruumiin
Descartesin kohtalo-tieteellisestä epäilystä toisen epäiltäväksi
Lopuksi
Kirjallisuutta
Hakemisto