Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Var ... at_uutiset

Varhainen Alzheimer ei aina ala muistioireilla
20.5.2011 17:10 | DUODECIM

Tuoreen tutkimuksen mukaan monet Alzheimerin tautiin alle 60-vuotiaana sairastuvat eivät kärsi muistioireista sairastumisen alussa.
Tämän vuoksi jopa puolet heistä saa alun perin väärän diagnoosin.

Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat neljänkymmenen Alzheimerin tautia sairastaneen tautihistorioihin.
Potilaat olivat sairastuneet keskimäärin 54-vuotiaina ja testamentanneet aivonsa tutkimuksiin.

Tutkijat havaitsivat, että joka kolmannen sairaus oli alkanut muilla kuin muistioireilla kuten käytöksen, kielen tai muiden tiedollisten toimintojen vaikeutumisella.

Näistä potilaista joka toisen oli virheellisesti tulkittu sairastuneen johonkin muuhun aivosairauteen, ja heistä monet myös kuolivat ilman Alzheimer-diagnoosia. Muistioireisista vain neljä prosenttia oli saanut väärän diagnoosin.

Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto. Se on harvinainen alle 65-vuotiailla, mutta yli 85-vuotiaista sitä sairastaa jopa viidennes.
Potilaat elävät keskimäärin 12 vuotta diagnoosista.
(Koko kirjoitus)

Muualla verkossa:
Tutkimuslyhennelmä Neurology-lehdessä
http://www.neurology.org/content/76/20/1720.abstract

Meillä on suvussa Alzheimeria. Kiinnostaisi nuo käytöksen, kielen ym. ongelmat tarkemminkin. Ihan tuurista (vastaan sattuvasta psykiatrista) kiinni, miten mikin psyykkinen oireyhtymä diagnosoidaan, alan uskoa.

Aivomuutokset ovat useimmiten alkaneet jo parikymmenä vuotta ennen
selvien käyttäytymismuutosten (yms.) ilmaantumista.

Eniten on lisääntymässä A + vaskulaarinen kombinaatio.

No tuo ei kyllä sano maallikolle mitään.

Alzheimer + verisuoniperäinen dementia samalla ihmisellä.

No molempiin on suurentunut riski. Mitäpä tuosta, sitten on ihan kivaa, kun ei itse enää ymmärrä, vaan kehuu, että onneksi muisti pelaa.

Äitimuorivainaan historia on semmoinen, että ensin hän sanoi, itse, että "onkohan minulla se dementia, kun unohtelen asioita?". Seuraava vaihe vuosia myöhemmin miniän kommentti, että "onkohan tuo mummu tulossa vähän höppänäksi?". Sitten vanhojen asioitten muisteluja, joita käytiin läpi kerta toisensa jälkeen enenevässä määrin. Seuraava vaihe oli semmoinen, että häneltä alkoi kadota tavaroita selittämättömällä tavalla. "Sydänoireita" ambulanssi kävi usein hakemassa sairaalaan sydänoireiden takia, mutta mitään ei löytynyt. Muistin todettin heikentyneen, mutta mitään ei tehty asian hyväksi. Sitten oli varkaat tullet vintin ikkunasta sisään ja vieneet jotain muiden mielestä jonninjoutavaa. Sitten naapuri oli yrittänyt polttaa hänen omaisuuttaan.

Vasta omaisten vietyä hänet yksityiselle geriatrille asiat alkoi selvitä ja diagnoosi sekamuotoisesta dementiasta saatiin.

Merkilepantavaa on, että viralinen terveydenhoito ei tehnyt mitään, vaikka oireet olivat olleet selvät jo pitkään.

Geriatrille. - Ammattitaidottomuutta!

Mikä olisi ollut ammattitaitoinen ratkaisu?

Se, että julkinen olisi päätynyt saamaan kuin yksityinen jo vuotta aiemmin.

Luulen, että kyse oli säästäväisyydestä eikä niinkään ammattitaidon puutteesta. Dementian hoito pidentää potilaan elinikää ja näin ollen kasvattaa kuntien kuluja.

PS.
Mielenkiintoista meikäläisessä terveyskeskusjärjestelmässä on, että ihmisten sairauksien tutkimus- ja hoitotarvetta ei määrittelekään lääkäri, vaan kunnan talousosaston merkonomi.

Tuli mieleen HS:n Teema
(2/2011, Muistatko, millainen ensimmäinen polkupyöräsi oli?
Ihmisen muisti on monimutkainen peli, jonka sääntöjä emme vieläkään kunnolla tunne.),
jossa haastatellaan työikäisenä dementiaan sairastuneen henkilön sisarta.

Työikäisten yleisin muistisairaus on otsaohimolohkorappeuma eli otsalohkodementia. Tietääkö joku, milloin on alettu antaa kyseisiä diagnooseja?

frontaalinen lobotomia,
*pre-frontaalinen lobotomia (leukotomia), *lobotomia.

frontaali-psyyke,
aivojen otsa-lohkon (usein *pre-frontaali-alue) vaurioiden tuottama *psyko-*orgaaninen *oireyhtymä; jota luonnehtii keskittymiskyvyn puute ja impulsiivisuus sekä toiminnan ohjauksen heikentyminen. Kuuluisin tapaus Phineas *Gage (1848).

frontotemporaaliset degeneraatiot (FRTDGN),
uudempi nimitys *Pick-kompleksille. Tähän luetaan
1) frontotemporaalinen *dementia (FTD, klassisena *Pickin tauti);
2) etenevä sujumaton *afasia (eli sujumaton primaari progressiivinen afasia, non-fluent PPA) ja
3) semattinen dementia (eli sujuva primaari progressiivinen afasia, fluent PPA).
FRTDGN:n osuus on 15 - 20 % kaikista *degeneroivista dementioista. Näistä Pickin kappaleita löytyy noin 25 %:ssa tapauksista.

frontotemporaalinen dementia (FTD),
vanhempi nimitys *Pick-kompleksille. *Pickin tauti on klassinen FTD.

FRTDGN, *frontotemporaalinen degeneraatio.

Kiitos määrittelyistä ja oivista hakusanoista!

Maria kirjoitti:Tuli mieleen HS:n Teema
(2/2011, Muistatko, millainen ensimmäinen polkupyöräsi oli?
Ihmisen muisti on monimutkainen peli, jonka sääntöjä emme vieläkään kunnolla tunne.),
jossa haastatellaan työikäisenä dementiaan sairastuneen henkilön sisarta.

Työikäisten yleisin muistisairaus on otsaohimolohkorappeuma eli otsalohkodementia. Tietääkö joku, milloin on alettu antaa kyseisiä diagnooseja?

Pickin tauti,
*degeneroiva ja *dementoiva *frontotemporaalinen aivo-*sairaus, jonka tsekkiläinen neurologi Arnold Pick (1851 - 1924) kuvasi vuonna 1892.
Tyypillisiä ovat mm. solumuutokset, ns. Pickin kappaleet. *Pick-kompleksi. *frontotemporaaliset degeneraatiot (FRTDGN).

Pick-kompleksi,
vanhempi nimitys frontotemporaalisille *dementioille (FTD). *Pickin tauti. *frontotemporaaliset degeneraatiot (FRTDGN).
___________

Frontotemporaalisia dementioita arvellaan Suomessa olevan kaikkiaan 600 - 700. Työikäisistä dementia-potilaista osuus on
arviolta 10 % ja kaikista tapauksista alle 5 %. Alkaa yleensä 45 - 65 -vuotiaana; etiologia on tuntematon.

Varmaan näitä on diagnosoitu enemmän jostain 1920-luvulta. Mutta nimikkeet ovat vaihdelleet, ja tietämys ja systematiikka
on vaihdellut kunkin maan neurologian kehittyneisyyden yms. mukaan. Lopullinen diagnoosi on voitu tehdä vasta ruumiinavauksessa.
Aivojen kuvantamismenetelmien myötä (1980-luvulta) tarkempi diagnosointi on käynyt mahdolliseksi jo potilaan elinaikana.

Psykopatologia kirjoitti:

Maria kirjoitti:Tuli mieleen HS:n Teema
(2/2011, Muistatko, millainen ensimmäinen polkupyöräsi oli?
Ihmisen muisti on monimutkainen peli, jonka sääntöjä emme vieläkään kunnolla tunne.),
jossa haastatellaan työikäisenä dementiaan sairastuneen henkilön sisarta.

Työikäisten yleisin muistisairaus on otsaohimolohkorappeuma eli otsalohkodementia. Tietääkö joku, milloin on alettu antaa kyseisiä diagnooseja?

Pickin tauti,
*degeneroiva ja *dementoiva *frontotemporaalinen aivo-*sairaus, jonka tsekkiläinen neurologi Arnold Pick (1851 - 1924) kuvasi vuonna 1892.
Tyypillisiä ovat mm. solumuutokset, ns. Pickin kappaleet. *Pick-kompleksi. *frontotemporaaliset degeneraatiot (FRTDGN).

Pick-kompleksi,
vanhempi nimitys frontotemporaalisille *dementioille (FTD). *Pickin tauti. *frontotemporaaliset degeneraatiot (FRTDGN).
___________

Frontotemporaalisia dementioita arvellaan Suomessa olevan kaikkiaan 600 - 700. Työikäisistä dementia-potilaista osuus on
arviolta 10 % ja kaikista tapauksista alle 5 %. Alkaa yleensä 45 - 65 -vuotiaana; etiologia on tuntematon.

Varmaan näitä on diagnosoitu enemmän jostain 1920-luvulta. Mutta nimikkeet ovat vaihdelleet, ja tietämys ja systematiikka
on vaihdellut kunkin maan neurologian kehittyneisyyden yms. mukaan. Lopullinen diagnoosi on voitu tehdä vasta ruumiinavauksessa.
Aivojen kuvantamismenetelmien myötä (1980-luvulta) tarkempi diagnosointi on käynyt mahdolliseksi jo potilaan elinaikana.

Googletin edellisen vastauksesi jälkeen ja sain suunnilleen samoja tietoja duodecimin (?) sivuilta. Työikäisten yleisimmäksi muistisairaudeksi väitettiin otsaohimolohkorappeumaa eli otsalohkodementiaa Teema-numeron artikkelissa, jossa esiteltiin työikäisenä muistisairauteen sairastuneen henkilön tilannetta sisaren kertomuksen perusteella. Teema-numeron juttujen aiheena on muisti ja aivot monelta kannalta katsottuna ja yleistajuisesti esitettynä. Jokaisen artikkelin ohessa on kysymys, jonka tarkoituksena on testata lukijan muistia eli mitä yksityiskohtia on jäänyt mieleen jutusta. Mainitsemani artikelin kysymys oli, mitä sisar sairasti ja oikeana vastauksena esitettiin otsaohimolohkorappeumaa eli otsalohkodementiaa, joka on työikäisten yleisin muistisairaus. Niin todellakin jutussa sanotaan, mikä jäi minua vaivaamaan, mutta onneksi ajatukset selkenivät lainauksesi ja googlettamieni tietojen perusteella: Työikäisistä dementia-potilaista osuus on arviolta 10 % ja kaikista tapauksista alle 5 %.

Hämäännyin Teema-numerosta jo siinä määrin, että aloin epäillä edesmenneen äitini diagnoosin voivan olleen väärä. Oireiden perusteella ja sairastumisikänsä perusteella hän olisi saattaanut sairastaa frontotemporaalista muistisairautta, mutta estottomuus ja tahdittomuus eivät olleet hänelle tyypillisiä sekä puheen tuottamisen lisäksi hävisivät myös kyky ymmärtää ja muistaa numeroita sekä laskutaito. Joskus diagnoosi on epäselvä, kuten äitini kohdalla pitkään oli. Vasta viimeinen aivokuvaus (en muista oliko TT vai MRI) paljasti sairauden laadun. Kuvien tulkinta on myös saattanut kehittyä kahdessakymmenessä vuodessa. Joka tapauksessa Teema-numeron kirjoituksen väite on jokseenkin epäselvästi esitetty.

Muistisairauden määrittely ei ole aivan tarkkaa. Dementioissa muistin heikkeneminen
on keskeistä, mutta muistisairaus ei ole (aivan) sama kuin dementia. Tiedot dementioiden
yleisyydestä ovat hataria, ja tilannetta hämmentää myös eri sairauksien päällekäisyys
(esim. AT + vaskulaarinen).

Työikäisillä aivo-infarkteihin pohjaavat vaskulaariset dementiat ovat myös melko
suuri ryhmä. Vaskulaariset - kuin myös fronto-temporaaliset - eivät ole yhtenäinen
sairausryhmä.

Monissa linkeissä (mm. Duodecim) käytettiin termiä etenevä muistisairaus. Tarkoittaako se samaa kuin dementia? Muistiliiton sivustolla muistisairaudet-termiä käytetään ehkä väljemmin.

Ehkä käytännössä melko pitkälle (lähdetään pääoireesta),
mutta ei teoreettisesti.

Ketjun otsikossahan juuri todetaan muuta.