Päihdeongelmilla & kielellisillä puutteilla yhteistä taustaa

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutk ... 5265794110

Tutkimus: Päihdeongelmilla ja kielellisillä puutteilla yhteistä taustaa
1.5.2011 10:10 | STT
(- -)
[Antti] Latvalan mukaan geenit selittivät noin 70 prosenttia vaihtelusta kielellisessä lahjakkuudessa
ja noin puolet vaihtelusta alkoholiongelmien riskissä. Ympäristötekijät vaikuttavat enemmän
alkoholiongelmien kehittymiseen vähemmän koulua käyneillä, kun taas pidemmälle koulutetuilla
korostuvat perintötekijät.
(- -)

[manhang]

Toisaalta mm. Juice Leskinen teki parhaat sanoituksensa ei selvin päin tietääkseni.

Tietty humalatila voi saada aikaan myös hyviä tekstejä. On se niinkin. Sitten selvinpäin vain vähän viilaa niitä.


Edit: Taisin kirjoittaa eri asiasta kuin aloittaja.

[Psykopatologia]

Tapahtuma-aika ja paikka ym:
http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi ... 04&id=1983

Tiivistelmä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/26078

[Psykopatologia]

Vaikeutuvalla sarjalla sanojen selityksiä (kuten on mainittu).

Etkö lue ollenkaan viestejä?

[Psykopatologia]

Toisaalta mm. Juice Leskinen teki parhaat sanoituksensa ei selvin päin tietääkseni.
Tietty humalatila voi saada aikaan myös hyviä tekstejä. On se niinkin. Sitten selvinpäin vain vähän viilaa niitä.
Edit: Taisin kirjoittaa eri asiasta kuin aloittaja.

Kyllä; kyseessä on korrelaatioihin pohjaava tutkimus isolla joukolla.

[Maria]

Eräs läheisesti tuntemani päihdeongelmainen kärsi myös kielellisistä vaikeuksista, jotka ilmenivät änkytyksenä (, joka lienee myös eräs ahdistuksen ilmentymä, koska hänen änkytyksensä paheni sosiaalisia paineita aiheuttavissa tilanteissa). Tuntemani henkilö joutui lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle, koska änkytys paheni ja puhe oli yksi hänen ammattinsa tärkeimmistä työvälineistä. Hän yritti lieventää änkytystään juomalla viinaa. Seuraukset olivat ainoastaan ikävät.

[minätäällä]

Kommenttini näyttää jostain syystä poistetun kokonaan. Muotoilen sen uudelleen.

Mitä tutkimuksessa oikein loppujen lopuksi saatiin selville? Samoilla ihmisillä näyttää esiintyvän sekä kielellisiä vaikeuksia että päihdeongelmia? Molemmilla on jo aiemmissa geneettisissä tutkimuksissa todettu olevan geneettistäkin taustaa. Sitä ei tässä tutkimuksessa tutkittu. Arvellaan, että yhteys liittyy joihinkin välittäjäainejärjestelmiin. Aika epämääräistä. Syy-seuraussuhteen suunnasta ei voida sanoa mitään.

Maalaisjärjellä ajatellen: Liiallinen alkoholinkäyttäö laskee kaikkea älyllistä suorituskykyä, varmaan kielellistäkin. Ja kielelliset vaikeudet, vaikkapa luki, vaikeuttavat oppimista koulussa ja siten varmaan monesti hyvän työpaikan saantia ja turvallisen elämän rakentamista. Voi olla, että pätkätyöt ja työttömyys, niistä johtuvat taloudelliset ym. ongelmat lisäävät alkoholiongelmiakin.

Alemmissa yhteiskuntaluokissa ympäristötekijät (työttömyys ym. elämän ongelmat?) selittävät alkoholiongelmia enemmän kuin ylemmissä yhteiskuntaluokissa, joissa ongelman katsottiin johtuvan enemmän geeniperimästä. Pakko kai niin päätellä, jos kulissit on kunnossa, hyvät tulot ja turvattu työpaikka?

Marian kommentista: Varmaan änkytys voi aiheuttaa itsetunto-ongelmia ja ne sitten johtaa liialliseen alkoholinkäyttöönkin, niinkuin kerroit.

[minätäällä]

Eivätkös monet tunnustetut kirjallisuuden merkkinimet ole kärsineet myös liiallisesta alkoholinkäytöstä?

[Maria]

Minä koen, että tulos yhteisestä taustasta on hyvin mielenkiintoinen. Nyt vihdoin voi löytyä muitakin selittäviä tekijöitä kuin yleisepämääräiset ympäristötekijät tai perimä, siis mahdollisesti sellaisia tekijöitä, jotka selittävät syyseuraussuhteita havainnollisemmin.

Marian kommentista: Varmaan änkytys voi aiheuttaa itsetunto-ongelmia ja ne sitten johtaa liialliseen alkoholinkäyttöönkin, niinkuin kerroit.

Tuntemani henkilön tilanteen perusteella ei voi sanoa, että jokin johtaa johonkin. Kyse pikemminkin kahden ikävän ongelman kumuloitumisesta ja tilanteesta, jossa kumpaakaan ongelmaa ei kyseiselle ajalle tyypillisesti kyetty hoitamaan.

[minätäällä]

Syy-seuraussuhteista ei kyetty sanomaan mitään. Varsinaista geenitutkimustakaan ei tehty. Sekä alkoholismin että kielellisen lahjakkuuden geneettisestä taustasta on käsittääkseni tiedetty jo aiemminkin. Molemmissa taustalla on useita geenejä. Nuo tiedot ovat käsittääkseni peräisin jo aiemmista tutkimuksista, koska tässä ei siis tehty varsinaista geneettistä tutkimusta. Lienevätkö nuo geneettisen taustan osuuden prosenttiluvut kummassakin ongelmassa sitten tämän tutkimuksen uutta tietoa?

En varmaan tajua koko tutkimusta. Minusta siinä vain sanotaan, että samoilla ihmisillä näyttää esiintyvän sekä kielellisiä ongelmia että alkoholiongelmia, ja tiedetään jo ennestään, että kummallakin asialla on geneettistä taustaa. Minusta tuntuisi maalaisjärjellä ajatellen loogiselta, että koska alkoholi laskee älyllistä suoriutumista liikaa käytettynä, miksei myös kielellistä suoriutumista? Ja sekin tuntuisi mahdolliselta, että kielelliset vaikeudet johtavat laaja-alaisiin oppimisen vaikeuksiin ja sitä kautta mahdollisesti matalaan koulutustasoon ja tulotasoon, turvattomampaan työsuhteeseen ja monenlaisiin ongelmiin, yhtenä ehkä alkoholiongelmatkin.

Opettajana tuntuu siltä, että on vaikea tukea vakavista kielellisistä ongelmista kärsivän oppilaan myönteistä minäkuvaa koulussa. Niinpä itsetunto-ongelmatkin voivat alkaa jo koulussa kaikista tukitoimista huolimatta. Kumma, kun tutkimuksessa ei vedetty sitä johtopäätöstä, että lasten kielellisten vaikeuksien tukiopetukseen tarvittaisiin alkoholiongelmien ehkäisemiseksi kipeästi lisää resursseja. Sen sijaan suositellaan vähemmän koulutettujen alkoholiongelmiin puuttumista, kuten tavallista. Ilmeisesti paremmin koulutetut saavat pitää ongelmansa edelleen piilossa.

[Psykopatologia]

(- -)
Kaksosaineiston analysointi biometrisiä rakenneyhtälömalleja käyttäen tarjosi näyttöä niin
alkoholiongelmien kuin kielellisen kyvykkyyden kohtalaisen voimakkaasta periytyvyydestä
(0.54—0.72) sekä näiden ilmiöiden yhteisesiintymisen selittymisestä osin yhteisellä geneettisellä
taustalla (geneettiset korrelaatiot välillä -0.20 ja -0.31). (- -)

Heritabiliteetti-lukujen tulkinta voi olla varsin ongelmallista mm. siksi, että
tietyssä otoksessa oleva tietyn muuttajan varianssi vaikuttaa kertoimen suuruuteen ym.

Kyseessähän on neogaltonilainen tutkimus, jossa yksilöistä ei sanota mitään.
Kirja on verkossa.

[Psykopatologia]

Vaikeutuvalla sarjalla sanojen selityksiä (kuten on mainittu).
Etkö lue ollenkaan viestejä?

Sanaseppo en siis ole meikä vaan teikä! Ja mitä sitä paskaa tarttee lukea muuta kun silmäillen.
Niinpä Pera voisit sanoa, missä olettamasi kielellinen lahjakkuutesi näkyy?

Sinähän minut sana sepoksi mainitset. Kunpa vielä oppisit lukemaan.

[Maria]

Ehkä innostuin hieman liikaa, kun otsakkeessa (samoin Hesarissa toimittajan versiossa) todettiin, että yhteistä taustaa. Heti tietenkin mielessäni jo kuvittelin, että yhteinen tausta. Loppujen lopuksi heritabiliteetti yhteisen geneettisen taustan osalta kuitenkin melko pieni.

[Psykopatologia]

Höh, eikö aika suuri?

[Psykopatologia]

Se, ettei geeni-tutkimusta tehty, viittaa luultavasti molekyyli-genetiikkaan.

Kuitenkin geenien vaikutuksista tiedettiin kaksoisparikkien yms. ja
vertailujen pohjalta; kyseessä on tällöin biometriikka.

[Maria]

Täytynee todeta minätäällän sanoin, että en varmaankaan tajua koko tutkimusta. Biometriikasta kyse ja johtopäätösten ymmärtäminen tuolloin haastavaa. Yksilötason päätelmiä ei voi tehdä.

[Psykopatologia]

(- -)
Kaksosaineiston analysointi biometrisiä rakenneyhtälömalleja käyttäen tarjosi näyttöä niin
alkoholiongelmien kuin kielellisen kyvykkyyden kohtalaisen voimakkaasta periytyvyydestä
(0.54—0.72) sekä näiden ilmiöiden yhteisesiintymisen selittymisestä osin yhteisellä geneettisellä
taustalla (geneettiset korrelaatiot välillä -0.20 ja -0.31). (- -)

Heritabiliteetti-lukujen tulkinta voi olla varsin ongelmallista mm. siksi, että
tietyssä otoksessa oleva tietyn muuttajan varianssi vaikuttaa kertoimen suuruuteen ym.

Kyseessähän on neogaltonilainen tutkimus, jossa yksilöistä ei sanota mitään.
Kirja on verkossa.

0.54—0.72 (%) tuntuvan korkeita hetabiliteetti-lukuja, H2 (toiseen).

-0.20 ja -0.31 (r) vaatimattomia korrelaatioita.

[Maria]

(- -)
Kaksosaineiston analysointi biometrisiä rakenneyhtälömalleja käyttäen tarjosi näyttöä niin
alkoholiongelmien kuin kielellisen kyvykkyyden kohtalaisen voimakkaasta periytyvyydestä
(0.54—0.72) sekä näiden ilmiöiden yhteisesiintymisen selittymisestä osin yhteisellä geneettisellä
taustalla (geneettiset korrelaatiot välillä -0.20 ja -0.31). (- -)

Heritabiliteetti-lukujen tulkinta voi olla varsin ongelmallista mm. siksi, että
tietyssä otoksessa oleva tietyn muuttajan varianssi vaikuttaa kertoimen suuruuteen ym.

Kyseessähän on neogaltonilainen tutkimus, jossa yksilöistä ei sanota mitään.
Kirja on verkossa.

0.54—0.72 (%) tuntuvan korkeita hetabiliteetti-lukuja, H2 (toiseen).

-0.20 ja -0.31 (r) vaatimattomia korrelaatioita.

Kiitos. Vihdoin ymmärsin, kun rautalangasta väänsit. Korrelaatiot pienet, heritabiliteetti kummankin osalta (erikseen) suuri.

[Psykopatologia]

Päin vastoin. Jos korrelaatio on r = 0,50, vastaava r(toiseen) on vain 0,25
eli 25 % "selitystä", esimerkiksi heritabolitetissä.

Annettu H(toiseen) 72 % edellyttäisi jo 0.85:n (yhteis)korrelaatiota,
mikä on epäilyttävän suuri.

[Maria]

Päin vastoin. Jos korrelaatio on r = 0,50, vastaava r(toiseen) on vain 0,25
eli 25 % "selitystä", esimerkiksi heritabiliteetissa.

Annettu H(toiseen) 72 % edellyttäisi jo 0.85:n (yhteis)korrelaatiota,
mikä on epäilyttävän suuri.

Luovutan. Ei alkuperäistekstin ilmaisu ollut kaikkein
selkokielisimpiä. Edellytää tilastotieteen
(biometriikan) alan pohjatietoja.