Psykopatologia.munfoorumi.com

"Äkkiseltään kummalliselta kuulostava löydös perustuu aivokemiaan. Nautittaessa alkoholi tai muu päihde kaappaa haltuunsa aivojen dopamiinituotannon ja aiheuttaa mielihyvän tunteita.

Aivot puolestaan aktivoituvat dopamiinin vaikutuksesta ja pistävät muistiin, minkälaisessa tilanteessa, seurassa ja mitä tehdessä mielihyvää on koettu.

Toisin sanoen aivot oppivat, että juodessa - tai muuten päihtyneenä - on hyvä olla ja muistavat tilanteet, jotta ihminen voisi toistaa tämän hyvänolon lähteen.

Näin ollen ihmisen mielessä vahvistuu - jopa ehdollistuu - pikku hiljaa muistot baarissa käymisestä, ystävien kanssa seurustelusta, ruoasta ja muusta alkoholin nauttimisen ympäristöstä.

Toisaalta, jos ihminen juopottelee yksin kotonaan, tämäkin muisto ja sen yhteys mielihyvään vahvistuu ihmisen mielessä.

Oppiminen päihtyneenä ei tosin tapahdu tietoisella tasolla, vaan tiedostamattomalla alitajun tasolla."

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/11120 ... aa-muistia

.

Luulen, että alkoholinkäytön yheydessä usein tapahtuva
jännityksen lieveneminen parantaa muistia; ajatukset lentää.

Vastaavasi jännittyneenä ihminen voi olla mieleltään
aivan tönkkö.

Eikö ihan tavallinen psykologia tutki muistiin liittyviä juttuja? Kai ihminen normaalistikin rekisteröi ympäristöstään asioita ilman että tiedostaisi tehneensä niin, siis "alitajuisesti"?

.

.

Klo 13.08

Mieleen liikkuvuus ei tietenkään takaa muistin yms. oikeellisuutta,
ja osa porukasta alkaa kritiikittömästi uskoa omia juttujaan.

Gyver kirjoitti:

Riidankylväjä kirjoitti:"Toisin sanoen aivot oppivat, että juodessa - tai
muuten päihtyneenä - on hyvä olla ja muistavat tilanteet, jotta ihminen voisi toistaa tämän"

Tuossa pitäisi puhua ehdollistumisesta, ei muistamisesta.

Ei (kai) välttämättä, koska oppiminen ja muisti liittyvät niin läheisesti toisiinsa.

Kerratkaamme muistin osatoiminnot:

1) Mieleen painaminen
2) Mielessä säilyminen (retentio)
3) Tunnistaminen
4) Mieleen palauttaminen

.