Psykopatologia.munfoorumi.com

Luukkonen, Pertti (2022): IHMISEN VAIHEET Eriksonin mukaan. (A 5). LKPPS 11. 978-952-99625. Helsinki: Psykopatologia.

.

Kirjoitan tuon. (2022).

Siis Erik Homburger?

http://rogerhollander.wordpress.com/200 ... t-of-fame/
roger hollander

Roger Hollander

The Power and Cost of Fame December 31, 2008

Posted by rogerhollander in The Power and Cost of Fame.
Tags: anna freud, biography, chaplin, erik erickson, fame, jfk, olivier, psychoanalysis,
psychology, roger hollander, sue erikson boland trackback

Sue Erikson Boland, daughter of the eminent psychoanalyst and author, Erik Erikson,
struggled through most of her life to reconcile the larger than life image of her famous
father with the fragile and insecure man she knew him to be. As a result, she believes
that she has “come to understand something general about the nature of fame,”
which she outlines in an essay entitled “Fame: the Power and Cost of a Fantasy,”
published in “The Atlantic Monthly,” (November 1999).
(- -)

-
http://www.amazon.com/Shadow-Fame-Memoi ... 067003374X

In The Shadow of Fame: A Memoir by the Daughter of Erik H. Erikson

Miksi moinen eepos, jos Erikson itse jo juttunsa kirjoitti?

Siksi, että asiaa ei ole suomeksi missään esitetty kompaktisti.
On myös unehdettu Eriksonin moodit ja modaliteetit ym.

mm tuolla http://www.sampo2002.oulu.fi/koululaiset/erikson.html

Tätä(kin) juuri tarkoitin. Moodeista ym. ei ole mitään.
Kyse on psykoanalyysistä, ei sosiaalitieteestä.

Miksei asiallisia viestejäni julkaista? Haluatko aina viimeisen sanan?

Pertti Luukkonen (2021): Ihmisen vaiheet Eriksonin mukaan. Helsinki: Psykopatologia.
Sanasto & hakemisto: Akhtar 2009; Colman (2003) 2009; Luukkonen 2008, 2011; ym.
________________________________________________________________________________________________________________________________________________

a m b i v a l e n s s i (lat. ambo molemmat, valentia voimakkuus), vastakkaisten tunteiden ym. ristiriitainen sijoittuminen samaan objektiin, esimerkiksi rakkaus ja viha äitiin. Psykoana-lyyttisessä teoriassa ambivalenssi ei ole mikään tavallinen ristiriita tai vaikea valinta. Olennaista ambivalenssissa on, että kun toinen pooli mobilisoituu, toinen pykii tekemään samoin. Esimerkiksi kun libidinaalinen puoli mobilisoituu, myös aggressiivinen puoli käynnistyy. Ambivalenssi merkitsee kehitystä pre-ambivalentista (1) oraalisesta imemis-vaiheesta kohti ideaalista post-ambivalenttia (8) genitaalista vaihetta (adolesenssin lopulla ja nuoressa aikuisuudessa). Kehityksen välivaiheet ovat eri asteisesti ambivalentteja, vahvimmin (2) oraalis-sadistisessa ja (3) anaalis-sadistisessa ulostus-vaiheessa. – Huomattakoon, että ambivalenssissa (näennäiset) vastakohdat voivat olla psyykkisesti lähempänä toisiaan kuin mitä ihminen tajuaa, joka näkyy selvimmin *tyhjäksitekemisessä (un-doing).
Ensimmäisellä ikävuodella lapsen mieli on *split’in pohjalta paljolti jakaantunut joko – tai -mielessä, ja jos splitin *defensiivinen käyttö jatkuu painottuneena, kehitys eteenpäin, kohti ambivalenssia, voi häiriintyä, ja mieli voi jäädä pysyvämmin kaksijakoiseksi, joka altistaa mm. paranoidisuuteen. Täten split on suoja ambivalenssia vastaan, ja ambivalenssi on osa normaalia kehitystä.
Libidon ja aggression ajatellaan olevan varhaisemmissa kehitysvaiheissa dis-integratiivisesti fuusioituneita, ja myöhemmissä vaiheissa libidon suhteellisen osuuden ajatellaan kasvavan. *Regressiossa varsinkin aggressiot mobilisoituvat. Oireena ambivalenssi on painottuneena mm. pakkoneuroosissa, introjektio-depressiossa, Oidipaali-tilanteessa ja mustasukkaisuudessa.
Kehittyneemmällä tasolla ambivalenssi on niukempaa (mutta käytännössä normaaleillakin aina jonkin asteisena läsnä), ja aggressio on integratiivisesti de-fuusioituneena ja on neutraalimpaa (tai sublimoituneempaa) ja toimii ikään kuin libidinaalisessa vaipassa. Kaavamaisesti voidaan todeta, että pre-ambivalenssi on yhteydessä psykoottisuuteen ja painottunut ambivalenssi neuroottisuuteen.
Huomattakoon, että kehityksellisesti ambivalenssi on normaali-ilmiö ja että defenssi split (joko – tai) estää edistymistä ambivalenttiin "vaiheeseen", johon ihminen sitten taas voi takertua painottuneesti. Ambivalenssi on täten toisaalta (1) kehityksellisesti normaali-ilmiö ja toisaalta (2) takertumana neuroottinen psykopatologinen ”oire”. (3) Tavallisessa puhekielessä ambivalenssia käytetään usein merkitsemään mitä tahansa ristiriitaa.

(- -)
t y h j ä k s i t e k e m i n e n (Ungeschehenmachen); undoing [what has been done]), *defenssi, jolla kumotaan tehty "paha" (jolloin kyse onkin “hyväksitekemistä”). Tyhjäksitekeminen voi tapahtua konkreettisesti mm. anorexia nervosassa: oksennettu ruoka syödään uudelleen lavuaarista (tai käytetään ulostuslääkkeitä). Erilaisiin rituaalehin, kuten tarkistuspakkoihin, liittyy usein tyhjäksitekemistä: tarkistaja avaa sulkemansa kaasuhanan ja sulkee sen uudestaan (”ystävällisessä hengessä”) ja voi toistaa tätä minuuttikaupalla. Tyhjäksitekeminen pohjaa parivuotiaan lapsen maagiseen ajatteluun, jolloin ajatukset ovat melkein sama kuin teot ja jolloin myös toiveet voivat toteutua.
(- -)
Täsmennetty 6.5.2020.

Tossa Tyhjäksitekemiskohdassa on virhe: bulimiaan liittyy oksentelu, mahd. oksennuksen syöminen, laksatiivien käyttö ym. Ainakaan tyypillisessä anoreksiassa ei oksennella vaan syödään mahdollisimman vähän, urheillaan liikaa (esim. pakonomaisia juoksulenkkejä) jne.
Mutta yleisin syömishäiriö ainakin Suomessa on BED eli Binge-eating disorder, jossa ahmitaan ruokaa liikaa, mutta ei oksennella.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveysk ... i=dlk00352
Bulimialla tarkoitetaan ruoan ahmintakohtauksia. Näille kohtauksille on ominaista tavallista suuremman runsasenergiaisen ruokamäärän syöminen lyhyessä ajassa ja samanaikainen tunne syömisen hallinnan puutteesta. Ahminnan jälkeen yleensä itse aiheutetaan oksentaminen.
Bulimia voi olla luonteeltaan satunnainen stressin tai tiettyjen mielialojen laukaisema kohtaus. Usein bulimia on kuitenkin oire syömishäiriöstä. Tällaisia syömishäiriöitä ovat taustaltaan monimuotoiset ahmimishäiriö (bulimia nervosa) tai ahmintahäiriö (binge eating disorder). Bulimiakohtauksia voi esiintyä myös laihuushäiriön (anorexia nervosa, ks. «Laihuushäiriö (anoreksia nervosa) yhteydessä.
____________
Huom! nimikkeet: ahmimis-häiriö (bulimia) ja ahminta-häiriö (BED).

S i s ä l t ö: Ihmisen vaiheet Eriksonin mukaan (2021)
Epigeneettinen kartta 1.
Epigeneettinen kartta 2.
S i s ä l t ö
E s i p u h e
Homburgerit: matrikkeli-tietoja.
Miksi Eriksonia on sanottu ”identiteetin arkkitehdiksi”?
Eriksonin peruskäsitteitä: diagrammit ym.

I VAUVA-IKÄ.
1 (passiivinen) imemis-vaihe.
2 (aktiivinen) sadistinen (kannibalistinen) puremis-vaihe.

II VARHAIS-LAPSUUS.
3 Anaalis-sadistinen (ekspulsiivinen) poistava vaihe.
4 Anaalis-säilyttävä (retentiivinen) vaihe.

III ESIKOULU-IKÄ.
5 Fallis-oidipaalinen (infatiilis-genitaalinen) vaihe.

IV KOULU-IKÄ. Fokus erilasten tietojen ja taitojen hankinnassa.
6 Latenssi. Seksuaalisuus ”lepää”.

V NUORUUS-IKÄ.
7a Puberteetti & 7b adolesenssi.
Genitaalisuus on kehittymässä ja identiteetti kristallisoitumassa.

VI VARHAINEN AIKUISUUS. Parinmuodostus ja omat lapset.
8 (Aikuisen) genitaalisuus.

VII KESKI-IKÄ.
Generatiivisuus.
Fokus yhä enemmän sosiaalinen.

VIII VANHUUS.
”Viisaus”; myös seniiliys.
Lopuksi

Sanasto ja hakemisto.
K i r j a l l i s u u s.
Lapsuus ja yhteiskunta [(1950) 1962) -teoksen arvosteluita Suomessa vuonna 1962.
Psyko-seksuaaliset vaiheet (kokooma).
(Loppui)

Jäljempänä parannettu versio alla olleesta.
- - -

Minua kiinnostaisivat foorumin tietäjien ajatukset eri ikävaiheiden nimityksistä ja ikärajoista ym.

Pitkähkö murrosikä tuossa? Olisiko jotain yhdistämään nuorta aikuisikää ja keski-ikää. Myös vanhuus nykyään vasta n 75.

Mahtaako vauvojen puremiseen liittyä sadismia sen paremmin kuin kannibalismiakaan? Hampaat vain sattuvat kasvamaan, eikä vauva hoksaa, että hampailla pureminen sattuu toisin kuin pelkillä ikenillä.

Imettäessä pureminen on eri juttu ja tapahtuu aiemmin. Kaksivuotiaathan purevat suutuksissaan sisaruksiaan jne