Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutk ... 5264630506

Tutkimus: Varhainen tupakointi johtaa usein kannabiksen käyttöön
16.3.2011 10:07 | STT

Tupakanpolton aloittaminen 12-vuotiaana tai nuorempana kasvattaa monin kerroin riskiä ryhtyä
huumeidenkäyttäjäksi 17 ikävuoteen mennessä. Suomen Akatemian tutkimustietojen mukaan riski
on 26-kertainen verrattuna niihin, jotka eivät ole lainkaan polttaneet.

Dosentti Tellervo Korhonen sanoo, että tutkimustulokset vahvistavat ns. porttiteoriaa,
jonka mukaan tupakka ja alkoholi toimivat portteina laittomien huumeiden käytön aloittamiselle.
Porttiteoriasta on kiistelty vuosien ajan.

Lähes joka seitsemäs poika ja joka kymmenes tyttö kokeilee kannabista tai jotakin muuta huumetta
ainakin kerran ennen 17. ikävuotta.

Huumeidenkäytön riskiä kasvattivat esimerkiksi myös oma tai isän humalajuominen,
kavereiden tupakanpoltto tai kannabiksen käyttö ja pojilla aggressiiviset käyttäytymishäiriöt.

Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmassa hyödynnettiin ainutlaatuista suomalaista kaksosaineistoa.
Kaksosten lisäksi tutkimuksissa haastateltiin ja kyselyjä tehtiin sekä heidän vanhemmilleen että opettajille.

(Koko kirjoitus)

Lasketaanko satunnaiset polttelijat tupakoiviin? Joku joka polttelee esim. alkoholin nauttimisen yhteydessä (eikä ainoastaan humalahakuisessa juomisessa), saattaisi maistella vähän pilveäkin, ilman että se johtaisi yhä kovempien huumeiden käyttöön. Lähes jokainen nuori maistaa ennemmin tahi myöhemmin savuketta. Itse maistoin 11-vuotiaana (kaljaa 12-vuotiaana) ja kas kun en ole alkkis/narkkari, vaikka 16-vuotiaana säännöllisen tupakoinnin aloitinkin. Onhan toki niitäkin, jotka loikkaavat tupakkaportin yli suoraan pilveen, kokeilevat, mutta eivät siirry siitä koviin aineisiin (tai edes jatka säännöllistä pössyttelyä).

Okei, ehkä tässä puhutaankin nimenomaan niistä onnettomista, jotka väen vängällä polttavat mahdollisuuksien mukaan jopa päivittäin jo alle 12-vuotiaina ja oikein hakeutuvat päihteiden jännittävään maailmaan. Kaveriporukan asenteet ratkaisevat paljon. Jos porukassa syntyy sellainen "me ollaan pahiksia" -henki, seilataan silloin jo aika vaarallisilla poluilla... imagoakin täytyy ylläpitää, koulun kovikset..

Täytyy ihmetellä tieteellisen päättelyn apukoulumaista tasoa.
Kyseessä on vain (tilastollinen) yhteys. Nämä ovat (olleet)
moniongelmaisia nuoria ongelma-perheistä, joissa pahoin-
vointi yleensäkin kasaantuu.

Lähes joka seitsemäs poika ja joka kymmenes tyttö kokeilee kannabista tai jotakin muuta huumetta ainakin kerran ennen 17. ikävuotta.

Tuo on erittäin valitettava asia, koska heistä aina jonkun osana on sairastua kannabis- tai muuhun huumepsykoosiin; enemmän tai vähemmän pitkäaikaiseen Se voi olla kova paikka ihmiselle, kun joutuu toteamaan sairastuneensa johonkin skitsofreniasairauteen huumekokeilujen seurauksena, ja saa potilaspapereistaan lukea ensipsykoosinsa olleen kannabispsykoosin, ja kannabiksen toimineen vakavan mielisairauden laukaisevana tekijänä.

Hassua se 'porttiteoriasta' kiistely; maallikkojärjellä ajatellen tuntuu aika selkeältä se, että totta kai asia menee niin. Mitä varhaisemmin lapsi aloittaa jonkin 'paheen' sitä suurempi tarve hänellä on teinivuosinaan kokeilla ja käyttää järeämpiä 'paheita' uutuuden viehätyksen ja kielletyn hedelmän maun kadottua aiemmin käyttöön otetuista. Minäkin muistan varhaisilta teinivuosiltani ajan, jolloin pikkuteineille kelpasi poltettavaksi lähes mikä vain sätkään kääräistävä; kun tupakka oli jo arkipäiväinen juttu. Se oli vaarallista touhua, muttei järki ollut vielä siinä iässä riittävän kypsä miettimään sellaisia asioita; monella järjetön kokeilunhalu ja koviksen leikkimisen tarve veivät vähäisestä järjestä voiton mennen tullen.

Siksi mielestäni olisikin vähintäänkin tavoittelemisen arvoista se, että tupakoinnin aloittamistakin onnistuttaisiin lykkäämään mahdollisimman kauas 'hulluimpien' teinivuosien ylitse. Nykyisin kai jo hyvin tiedetään, että alkoholin käytön kohdalla pitäisi tehdä juuri noin; yrittää hiissata aloitusikää korkeammalle. Se olisi yksi keino yrittää estää 'hullujen' teinivuosien aikaista tarvetta siirtyä kokeiluissa aina vain kovempiin aineisiin. Jos tupakointi aloitetaan kymmenkesäisenä, alkoholin käyttö 12-vuotiaana, neljätoistavuotiaana hyvinkin voi ruveta tekemään mieli kokeiltavaksi jotakin tujumpaa, vaikkapa sätkäpaperiin käärittynä. Muutaman vuoden vanhempi jo saattaisi käsittää, että moiset kokeilut ovat vaarallista leikkiä omalla terveydellä ja elämällä.

Vielä siitä kannabiksen kokeilemisesta... Liian vähän kerrotaan siitäkin, että kertakokeilu voi riittää vakavan ja vaikeahoitoisen psykoosin laukaisijaksi; kertakokeilu voi siinä mielessä pilata elämän, että se saattaa vaurioittaa psyykkistä terveyttä tosi pahasti ja elinikäisesti.
Tämä on minulle 'akuutti' aihe, koska hiljakkoin olen kohdannut nuoren kroonikkopotilaan, joka kertoi kannabiksen toimineen ensimmäisen psykoosin laukaisevana tekijänä; psykoosin, josta ei ollutkaan paluuta entiseen, vaan psykoosisairaus kroonistui ja jäi pysyväksi.

Asiaa voi tarkastella myös toisin päin: Miksi joku ilmiö on
(kuitenkin) suhteellisen harvinainen verrattuna sitä edeltävään
kausaalisena pidettyyn ilmiöön?

Tellervo Korhonen
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/ ... 63d5131dd6).html

.

.

Mirri:
(- -) Siksi mielestäni olisikin vähintäänkin tavoittelemisen arvoista
se, että tupakoinnin aloittamistakin onnistuttaisiin lykkäämään
mahdollisimman kauas 'hulluimpien' teinivuosien ylitse. (- -)

Mirri näyttää ajattelevan, että kyseessä olisi ulkokohtainen, tuntuvan
deterministinen tapahtuma. Olennaisia ovat kuitenkin tupakan takana
olevat persoonallisuus- ja psykososiaaliset tekijät, ei röökin fysiologinen
tai psykososiaalinen efekti sinänsä.

Kannattaa myös katsoa, mitä kirjoitin Hesariin.

Gyver kirjoitti:

Mirri kirjoitti:Se voi olla kova paikka ihmiselle, kun joutuu toteamaan sairastuneensa johonkin skitsofreniasairauteen huumekokeilujen seurauksena, ja saa potilaspapereistaan lukea ensipsykoosinsa olleen kannabispsykoosin, ja kannabiksen toimineen vakavan mielisairauden laukaisevana tekijänä.

Epäilemättä se on kova paikka, etenkin kun ei pidä paikkaansa.

Gyver, mikä ei pidä paikkaansa?

.

.

En lukenut aiempia viestejä enkä linkkejä, koska arvelin niiden ehkä aiheuttavan turhaa ärsyyntymistä, mikä ei nyt ole suotavaa. Sanon vaan, että jos 10-11-12-vuotias polttaa, juo tai käyttää huumeita, on perheessä paljon pielessä, eikä lapsi ole syyllinen. Ei myöskään missään muodossa toivoton tapaus, jos esim. Nuorisopsykoterapiasäätiön julkaisuja luettaisiin. KAIKKI olisi terapialla korjattavissa, jos siihen vain haluttaisiin satsata. Nyt ei haluta. Piste.