Lähes joka seitsemäs poika ja joka kymmenes tyttö kokeilee kannabista tai jotakin muuta huumetta ainakin kerran ennen 17. ikävuotta.
Tuo on erittäin valitettava asia, koska heistä aina jonkun osana on sairastua kannabis- tai muuhun huumepsykoosiin; enemmän tai vähemmän pitkäaikaiseen Se voi olla kova paikka ihmiselle, kun joutuu toteamaan sairastuneensa johonkin skitsofreniasairauteen huumekokeilujen seurauksena, ja saa potilaspapereistaan lukea ensipsykoosinsa olleen kannabispsykoosin, ja kannabiksen toimineen vakavan mielisairauden laukaisevana tekijänä.
Hassua se 'porttiteoriasta' kiistely; maallikkojärjellä ajatellen tuntuu aika selkeältä se, että totta kai asia menee niin. Mitä varhaisemmin lapsi aloittaa jonkin 'paheen' sitä suurempi tarve hänellä on teinivuosinaan kokeilla ja käyttää järeämpiä 'paheita' uutuuden viehätyksen ja kielletyn hedelmän maun kadottua aiemmin käyttöön otetuista. Minäkin muistan varhaisilta teinivuosiltani ajan, jolloin pikkuteineille kelpasi poltettavaksi lähes mikä vain sätkään kääräistävä; kun tupakka oli jo arkipäiväinen juttu. Se oli vaarallista touhua, muttei järki ollut vielä siinä iässä riittävän kypsä miettimään sellaisia asioita; monella järjetön kokeilunhalu ja koviksen leikkimisen tarve veivät vähäisestä järjestä voiton mennen tullen.
Siksi mielestäni olisikin vähintäänkin tavoittelemisen arvoista se, että tupakoinnin aloittamistakin onnistuttaisiin lykkäämään mahdollisimman kauas 'hulluimpien' teinivuosien ylitse. Nykyisin kai jo hyvin tiedetään, että alkoholin käytön kohdalla pitäisi tehdä juuri noin; yrittää hiissata aloitusikää korkeammalle. Se olisi yksi keino yrittää estää 'hullujen' teinivuosien aikaista tarvetta siirtyä kokeiluissa aina vain kovempiin aineisiin. Jos tupakointi aloitetaan kymmenkesäisenä, alkoholin käyttö 12-vuotiaana, neljätoistavuotiaana hyvinkin voi ruveta tekemään mieli kokeiltavaksi jotakin tujumpaa, vaikkapa sätkäpaperiin käärittynä. Muutaman vuoden vanhempi jo saattaisi käsittää, että moiset kokeilut ovat vaarallista leikkiä omalla terveydellä ja elämällä.
Vielä siitä kannabiksen kokeilemisesta... Liian vähän kerrotaan siitäkin, että kertakokeilu voi riittää vakavan ja vaikeahoitoisen psykoosin laukaisijaksi; kertakokeilu voi siinä mielessä pilata elämän, että se saattaa vaurioittaa psyykkistä terveyttä tosi pahasti ja elinikäisesti.
Tämä on minulle 'akuutti' aihe, koska hiljakkoin olen kohdannut nuoren kroonikkopotilaan, joka kertoi kannabiksen toimineen ensimmäisen psykoosin laukaisevana tekijänä; psykoosin, josta ei ollutkaan paluuta entiseen, vaan psykoosisairaus kroonistui ja jäi pysyväksi.