Leikki

[Riidankylväjä]

"Leikin merkityksen on kenties kirkkaimmin nähnyt hollantilainen Johan Huizinga. Hän kokosi pohdintansa teokseen Homo ludens (suom. Leikkivä ihminen) jo 1938, mutta ne ovat edelleen osuvia, ehkä osuvampiakin kuin kirjan ilmestymisaikaan.

Huizinga esittää, ettei leikkiminen ole pelkästään lasten huvi vaan ihmisen perusominaisuus. Hänen mukaansa meillä on luontainen tarve tehdä kaikenlaista näennäisesti tarpeetonta, syventyä asioihin, jotka eivät ole tästä maailmasta.

Leikki tarjoaa siihen oivat mahdollisuudet, sillä se toimii aivan omilla säännöillään. Se luo maailmaan omat arvonsa ja oman järjestyksensä ja tekee maailmasta oman tulkintansa. Leikkiin uppoutunut unohtaa ajan ja ympäristön ja kokee vahvasti osallisuutensa leikin tapahtumissa.

Nykyisin tutkijat puhuisivat flow-kokemuksesta. Se on intensiivinen kevyen transsin kaltainen tila, joka sysää kaiken muun syrjään ja tuottaa nautinnollista mielihyvää. Leikki on näiden elämysten tärkeimpiä lähteitä."

http://www.tiede.fi/artikkeli/72/ika_ku ... leikki_ika

[minätäällä]

Allekirjoitan tuon vapaan oleilun ja pitkästymisenkin tärkeyden lapsella, ei ole hyväksi, jos kaikki lasten vapaa-aika on aina vain aikuisten ohjaamaa. Flow-kokemusten saamisesta on tullut osalle ihmisistä hyvin vaikeaa, tarvitaan aina vain rankempia extreme-juttuja. Ehkä noilla on yhteyttä leikkimisen vähenemiseen (mm. vanhanajan pihaleikit porukalla ovat kai jo lähes kadonneet kaupungeista).

[Psykopatologia]

animalis. spiritualis, barbarus, humanus, faber, mensura, multarum litterarum,
novus, nullius coloris, oeconomicus, politicus, sapiens, socialis.

Omnia mea mecum porto.

[Riidankylväjä]

o tempora o mores

[Samotti]

In nomen Patris et Filius et Spiritu Sancti.

[Mirri]

Riidankylväjän siteeraamassa artikkelissa oli vaikka mitä mielenkiintoista asiaa suomeksi; kuten tämä:

Leikittömyys käy hermoihin

Olen joskus nähnyt tutkimuksen, jonka mukaan nelivuotiaaksi asti lapset nauravat leikkiessään jopa 400 kertaa päivässä mutta tyypillinen aikuinen nauraa vain 15 kertaa. Eroa selittää siirtyminen lapsuuden ajantajuttomasta huolettomuudesta totiseen ja pitkäjänteiseen kellovaltakuntaan.

Haipuuko lasten nauru aikaisemmin kuin ennen? Olenko ainoa, jonka mielestä yhä useammat teinit vaikuttavat totisilta miniaikuisilta, joiden otsaa koristavat samanlaiset rypyt kuin heidän vanhempiensakin?

Ilmiöstä on kirjoittanut muun muassa amerikkalainen psykologi Jane Healy jo klassikoksi muodostuneessa teoksessaan Endangered Minds. Hänen mukaansa leikkimättömistä lapsista tulee hermostuneita ja ärtyneitä aikuisia.

Healy viittaa monien kasvattajien huomioon, että yhä useammat lapset ovat epäjärjestelmällisiä ja lyhytjännitteisiä, kärsivät keskittymisvaikeuksista ja ikävystyvät ja ärtyvät nopeasti. Healyn mukaan kyse on neurologisista kehityshäiriöistä, jotka johtuvat muun muassa vääränlaisista ärsykkeistä aivojen nopeassa muovautumisvaiheessa.

Kasvava lapsi tarvitsee vapaata ja luovaa leikkiä, sillä se kehittää kykyä sisäiseen dialogiin, jonka avulla arvioidaan tilanteita ja punnitaan asioita eri kulmilta. Liian tiukasti ohjatut tai liian lyhyitä tapahtumakulkuja sisältävät leikit, esimerkiksi monet räiskimishenkiset videopelit, katkovat dialogin ja tekevät lapsesta pinnallisen ja pikaisen.

Joutilaisuus tukee luovuutta

Toinen tunnettu amerikkalainen kasvattaja Diane Levin on purkanut huolensa kirjaan Remote Control Childhood. Hän arvostelee nykyistä leikkikulttuuria siitä, ettei se rohkaise luovuuteen.

Kun lasten vapaa-aika ohjelmoidaan ja tyhjät hetket torjutaan tietokonepelien, videoiden ja televisio-ohjelmien tauottomalla tarjonnalla, heiltä viedään mahdollisuus rakentavaan ikävystyneisyyteen, jota monet tutkijat pitävät luovuuden äitinä.

Rakentavaa ikävystymistä edistää hedelmällinen joutilaisuus. Lapset, joille tarjotaan riittävästi ohjelmoimatonta, omaehtoista aikaa, ovat luovia ja kekseliäitä. He osaavat työllistää itsensä niillä eväillä, joita on saatavilla, ellei luovuus ole jo pahoin näivettynyt ja lapsi ajautunut ärtyneen ikävystyneisyyden tilaan. Tällöin hän ei enää keksimälläkään keksi itselleen tekemistä - eivätkä vanhemmat usein keksi muuta pakotietä kuin hankkia lisää niitä virikkeitä, jotka luovuuden kuihduttivat.

Levin arvostelee myös lasten nykyisiä leluja: nekään eivät edistä luovuutta. Kauko-ohjauksisella autolla voi leikkiä vain ohjaamalla sitä. Jos lapsi sattumalta keksii, että rikkomalla auton saa palasia, joista voi rakentaa jotain, vanhemmat tuskin kiittävät luovuuden osoituksesta.

Syystä tai toisesta ylläpitäjä ilmeisesti ei halua asiasta keskusteltavan suomeksi, ja päätti siirtyä latinaan; kenties luottaen siihen, että muut kyllä seuraavat... Onneksi artikkeli on luettavissa ja pohdittavissa suomen kielellä.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Tai sitten kyseessä voi olla yllpitäjän leikki latinalla;
Kikero koittaa kelloa.

[Maria]

Cicero coittaa celloa. (?)

[Riidankylväjä]

Mitä leikittäis?

[minätäällä]

Kettuako (sensuroitui ilmaus) nuo latinan lauseet tässä ketjussa tekee? Voin tietty hakea lisää omasta latinan tekstikirjastani tai snakirjasta, mutta MIKSI ihmeessä vesittää tämmöinen kleskusteluaihe latinan sananparsien tuntemuksella? Kuka aloitti ja mistä alemmuuden tuntesta kärsien?

[Psykopatologia]

Minä. - Onko suuri vaiva katso itse lyhyestä ketjusta?

[Gyver]

.

[minätäällä]

Mirrin kanssa samaa mieltä. Luovuus vaatii aikaa, erheiden sallimista, yrittämistä ja erehdystä, pitkästymistä, sohvalla makoilua, kyllästymistä, unta... ja paljon työtä ja harjoittelua, joka on liian keljua, jos täytyy ajatella vain virheettömyyttä ja toisten hyväksyntää.

[Psykopatologia]

Viestin informaatio on vähäinen. Melkeinpä niin, että laiskuus
riittää. mutta olennaisin osa, työ ja harjoittelu, jää spesifioimatta.
Mitä tarkoitetaan?

Työ ja harjoittelu voivat siis herkästi häiriintyä, jos täytyy
ajatella muita. Mutta eikö muiden ajatteleminen ole aina läsnä?

[minätäällä]

Harjoitus tekee mestarin ja hioo tekniikan huippuunsa. Huipulle pääsee vain kovalla työllä, ja nykyisin kai enimmäkseen yhteistyötä tekemällä.

Mutta ideointivaiheessa tulisi sallia hullutkin ajatukset ilman sensuuria ja pelkoa, että näyttää muiden silmissä nuijalta?
Laiskotteluakin tarvitaan, ongelmasta irrottautumista ja unta myös, että alitajunta voi työskennellä.

[Riidankylväjä]

Oppiminen kuulemma tapahtuu nukkuessa.