Psykopatologia.munfoorumi.com

Tatu Vanhanen kohauttaa taas: Äly selittää Afrikan ja Suomen eron
Ilta-Sanomat julkaistu: 03.03.2011 07:12 Matti Huuskonen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Tatu% ... 55674.html

Emeritusprofessori Tatu Vanhanen selittää Suomen menestystä maailman parhaat maat
-vertailussa suomalaisten älykkyydellä verrattuna esimerkiksi Afrikan kansoihin.

Kansan älykkyys selittää parhaiten Suomen kärkipaikkaa
Newsweek-lehden taannoisessa vertailussa maailman parhaista maista,
kirjoittaa emeritusprofessori Tatu Vanhanen.

Ex-pääministeri Matti Vanhasen isän kirjoitus on julkaistu tuoreessa
Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Lehteä julkaisee Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Newsweek järjesti elokuun numerossaan sata maata paremmuusjärjestykseen sen mukaan,
missä vastasyntyneellä on parhaat mahdollisuudet terveeseen, turvalliseen ja kohtuullisen
vauraaseen elämään. Ykköseksi selvisi Suomi, kakkoseksi Sveitsi. Perää piti köyhä
afrikkalainen Burkina Faso.

Tatu Vanhanen vertasi Newsweekin listaa tutkijakumppaninsa, brittiprofessori
David Lynnin listaan kansojen keskimääräisestä älykkyydestä.
Newsweekin ja Lynnin listat osuivat hyvin yksiin: äly oli tärkein tekijä,
joka selitti maan sijoittumista Newsweekin listalla.

Vanhasen mukaan äly on niin perustavanlaatuinen tekijä, että ei "ole todennäköistä,
että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että
Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle".

- Älykkyyserot ovat geneettisiä, luonnonvalinnan tuloksena syntyneitä, kun
Afrikasta aikoinaan lähteneet ihmiset joutuivat sopeutumaan pohjoisen
kylmiin olosuhteisiin, Vanhanen tarkensi IS:lle.

Koska älykkyyserot selittävät kansojen menestystä, poliitikkojen ja tutkijoiden
pitäisi hyväksyä se, että suuret kehityserot ovat pysyviä eivätkä väliaikaisia,
Vanhanen katsoo.

- Köyhyyskin on luonnonvalinnan tulos, osa luonnon monimuotoisuutta, hän sanoo.

"Musta naamako syy huonoon menestykseen?"

- Äly on hyvästä, ja kansojen välillä on älykkyyseroja. Silti Vanhanen yksinkertaistaa
ja oikoo mutkia, kun väittää, että älykkyyserot selittäisivät hyvinvoinnin eroja,
arvostelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

- Älykkyystestit on kehitetty USA:ssa. Ne mittaavat luotettavasti loogista päättelyä
ja avaruudellista hahmotuskykyä. Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja,
mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.
- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?

Vanhasen teorioista on kohuttu aiemmin, kun hän on selittänyt kansakuntien älykkyydellä
muun muassa eri maiden taloudellista menestystä. Kovin kohu nousi vuonna 2004,
kun hänen poikansa Matti Vanhanen johti ensimmäistä hallitustaan.

(Koko uutinen)

Ratkaiseva puute Tatu Vanhasen päättelyssä on se,
että ei ole pitävää tietoa edes teollisuusvaltioiden
keskimääräisistä älykkyyden tasoista.

Jahas. Ja taas tullaan poikia rankaisemaan isien teoista.

Eikö älykkyys ole aivojen toimintaa noin kokonaisvaltaisemmin, ts. mitään yksittäistä älykkyysgeeniä ei ole olemassa? Eli ympäristötekijät vaikuttavat (ratkaisevasti)?

Mielen toimintaa. Perinnöllisyyden osuutena pidetään kai yleisesti vajaata puolta.

Kohuprofessori Vanhanen Newsweek-listauksesta:

Suomen voitto rodun älyn ansiota
Iltalehti torstai 3.3.2011 klo 09.53
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011030 ... 6_uu.shtml

Emeritusprofessori Tatu Vanhasen mielestä suomalaisten menestyminen
Newsweekin listauksessa on geneettisistä älykkyyseroista kiinni.

Vanhanen kirjoittaa näkemyksistään Tieteessä tapahtuu -lehdessä.
Siinä hän yhdistää taannoisen Newsweekin maailman paras maa -listauksen teoriaansa,
jolla hän kohautti jo vuonna 2004. Vanhasen mukaan ihmiset kylmissä maissa ovat
keskimäärin muita älykkäämpiä, mikä selittää maiden hyvinvoinnin.

Hän viittaa artikkelissaan itsensä ja Richard Lynnin kirjaan IQ and Global Inequality (2006).

- Richard Lynnin kylmän ilmaston teorian mukaan luonnonvalinta edisti keskimääräisen älykkyyden
kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa,
koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia, hän kirjoittaa.

Älykkyysosamäärä selittää

Newsweekin puolisen vuotta sitten tekemässä tilastollisessa vertailussa Suomi valikoitui maailman
parhaaksi maaksi Burkina Fason jäädessä huonoimmaksi. Vertailussa selvitettiin, mihin maahan
syntyvillä lapsilla on parhaat mahdolliset elinolosuhteet. Mittareita olivat koulutus, terveys,
elämänlaatu, talouden dynaamisuus ja poliittinen ympäristö.

Vanhanen vertasi maiden keskimääräistä älykkyysosamäärää Newsweekin listauksen tuloksiin.

- Maan sijoitus Newsweekin ranking-listalla nousee yleensä sitä korkeammalle mitä korkeampi
on sen kansallinen ÄO (älykkyysosamäärä). Ranking-listan alapäässä ovat Saharan eteläpuolisen
Afrikan maat ja listan yläpäässä eurooppalaiset ja Itä-Aasian maat Kiinaa lukuunottamatta,
Vanhanen kertoo.

Ennenkin kohistiin

Ex-pääministeri Matti Vanhasen isä Tatu Vanhasen isä nostatti kohun vuonna 2004 antaessaan
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteelle suorasukaisen haastattelun rotujen ja kansakuntien älyllisistä eroista.

- Ei afrikkalaisten huono-osaisuus ole meidän valkoihoisten syytä. Kun suomalaisten keskimääräinen
älykkyysosamäärä on 97, Afrikassa se on 60 - 70. Erot älykkyydessä on merkittävin huono-osaisuutta
selittävä ilmiö, hän sanoi tuolloin.

Vanhasen mielestä Afrikan maiden johtoon olisi kannattanut panna eurooppalaisia, amerikkalaisia ja aasialaisia.

- Kun evoluutio on tehnyt eroja rotujen ihonvärin ja ruumiinrakenteen välillä, en ymmärrä,
miksi se ei tekisi eroja henkisissä ominaisuuksissa.

Lähde: Tieteessä tapahtuu
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3939

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3939/3696

Suomen paikka kansainvälisissä vertailuissa
Tatu V a n h a n e n

Newsweek -lehden ranking-lista viime vuonna
maailman parhaista maista herätti keskustelua
tekijöistä, jotka ovat auttaneet Suomen listan
kärkeen, mutta tuskin mitään keskustelua käytiin
siitä, miksi maiden välillä on valtavan suuria
eroja. Tämän artikkelin tarkoituksena on vertailla
erilaisia ihmisten elinoloissa olevia eroja
mittaavia indeksejä ja etsiä selitystä indeksien
tuottamien tulosten samankaltaisuudelle ja
suurten erojen jatkumiselle. Keskeisenä empiirisen
aineiston tukemana argumenttina on, että
populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä
olevat erot selittävät valtaosan ihmisten
elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien
vaihtelusta.

Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden elokuussa
2010 julkaisema vertaileva tilasto maailman
(- -)

viewtopic.php?f=5&t=1748

Teknisen virheen vuoksi Suomen sijoitus ilmeisesti oli
oikeasti 2. (Sveitsin jälkeen).

-
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Kova% ... 60144.html

Kova väite rotujen älykkyydestä - Jani Toivola hermostui
IS 3.2.2011 Katarina Pimiä

Näyttelijä ja kansanedustajaehdokas Jani Toivola moittii emeritusprofessori
Tatu Vanhasen näkemyksiä kansojen välisistä älykkyyseroista vanhanaikaisiksi.

Tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä on julkaistu kirjoitus, jossa Vanhanen
selittää kansan älykkyydellä Suomen kärkipaikkaa Newsweekin taannoisessa
vertailussa maailman parhaista maista.

Vanhasen mukaan äly on niin perustavanlaatuinen tekijä, että ei "ole todennäköistä,
että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen
tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle".

Vihreiden kansanedustajaehdokas Jani Toivola ihmettelee,
mihin Vanhanen näkemyksillään pyrkii.
- Hyvin vanhakantaista ja ala-arvoista. En näe, että tällaisen asian
pohdiskeleminen millään tavalla veisi maailmaa tai yhteiskuntaa eteenpäin.
- Aivan tarpeeksi muutenkin kamppaillaan erilaisten ennakkoluulojen kanssa.
Tällaisella lausunnolla luodaan taas välimatkaa yhteiskunnan maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin.

Toivola paheksuu, että Vanhanen antaa "helpon aseen" ennakkoluulojen lietsontaan.
- Tätä voidaan käyttää jo huomenna koulujen pihoilla tummaihoista lasta vastaan.

Toivolan mielestä kaikille tulisi olla selvää, ettei älykkyys tai muu yksittäinen seikka
selitä kehitysmaiden köyhyyttä.
- Kyllä siihen vaikuttavaa kovin moni asia. Asenteet, historia ja se, kenellä on valta.

"Musta naamako syy huonoon menestykseen?"

- Äly on hyvästä, ja kansojen välillä on älykkyyseroja. Silti Vanhanen yksinkertaistaa
ja oikoo mutkia, kun väittää, että älykkyyserot selittäisivät hyvinvoinnin eroja,
arvostelee kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä.

- Älykkyystestit on kehitetty USA:ssa. Ne mittaavat luotettavasti loogista päättelyä
ja avaruudellista hahmotuskykyä. Testimenestyksessä on kansojen välisiä eroja,
mutta mikä ne selittää. Perimäkö, niin kuin Vanhanen väittää, vai olosuhteet? Uusikylä pohtii.
- Onko musta naama syy huonoon menestykseen vai sittenkin elämänolot?
(Ensimmäinen linkki yllä)
__________________

Uusikylä myöntää älykkyyserot (vaarallista!!). Mutta hänkään ei älyä
kysymyksen fundamentaalisia (historiallisia ym.) seikkoja eikä ole
perehtynyt Vanhasen metodiikan puutteisiin mahdollisten ÄO-
erojen suhteen.

Millä tasolla on älykkyystutkimusten kehittämistyö?
Missä maissa alan huiput?
Missä maissa tehdään eniten?

Maria kirjoitti:Millä tasolla on älykkyystutkimusten kehittämistyö?
Missä maissa alan huiput?
Missä maissa tehdään eniten?

En tarkkaan tiedä. - Toisaalta parannellaan jo tehtyjä testejä ja tutkitaan niiden ominaisuuksia
(paljolti kaupallista toimintaa). Toisaalta kehitetään uusia ja turhia älykkyyden psykometrisiä
malleja (ja testejä).

USA?; USA.

ä l y k k y y s, intelligenssi (lat. inter välillä, legere valita, intelligere ymmärtää),

rajatusti määriteltynä suhteellisen nopea päättely- ja ongelmanratkaisukyky.
Määritelmä painottaa yleistä älykkyyttä (g), jolloin sen ulkopuolelle jäävät
divergentti ja luova älykkyys sekä erityislahjakkuudet ynnä ns. emotionaalinen
intelligenssi.

Hypoteettisen konstruktion älykkyyden jakaumaa populaatiossa ei tiedetä,
mutta älykkyyden standardi-operationalisoinniksi on muodostunut järjestys-
asteikollinen älykkyysosamäärä, ÄO (keskiarvo 100, keskihajonta nykyisin
tavallisimmin 15).

Noissako ei siis ole varbaalisia juttuja mittaavia tehtäviä?
Kai älykkyystestejäkin voi harjoitella (muistan nähneeni kirjastossa jonkun kirjankin, ja kai netissäklin on tehtäviä), ja paperin ja kynän kanssahan niissä kumminkin se testi tehdään. Jos se on jo vierasta, niin voi mennä testi huonommin. Ehkä mensaankin pääsee, kun sinnikkäästi yrittää pyrkiä ja harjoittelee välivuoden koetehtävien tyyppisiä tehtäviä?

On kielellisiä myös.

Tatu Vanhanen (2008): Globaalit ongelmat. Evolutiivisten juurten etsintää.
Helsinki: Terra Cognita. - 324 s.

Liittessä 8 (s. 290 - 293) kansalliset ÄÖ:t.

Psykopatologia kirjoitti:Tatu Vanhanen (2008): Globaalit ongelmat. Evolutiivisten juurten etsintää.
Helsinki: Terra Cognita. - 324 s.

Liittessä 8 (s. 290 - 293) kansalliset ÄÖ:t.

Satu Vanhasen mukaan (Globaalit ongelmat, 2008, liite 8) mm. seuraavissa valtioissa
n. puolet väestöstä olisi vajaamielisinä (ÄO 64 - 66): Etiopia, Gabon, Kongot, Liberia, Mosambik,
Senegal, Sierra Leone ym. - Ilmankos EU-maista Irlanti (82) ja Portugali (82) ovat vaikeuksissa,
kun ÄO:kin on heikkolahjaisten tasolla; Kreikalla sentään 92! Kulttuurin kehdossakin vain n. puolet
siitä mitä Suomessa (99) ylipäätään pystyisi yliopisto-opintohin.

Kriitikot ovat todenneet Vanhaselle, että toki muutkin asiat kuin älykkyys - mm. kansantuote ja
koulutus - "selittäisivät" kansallisia eroja, jopa paremmin. Vanhanen on todennut, että älykkyys on
kuitenkin perustavinta laatua oleva tekijä (totta) mutta että poliittisista syistä aihe on tabu
(totta tuokin).

Vanhanen ei kuitenkaan ole oivaltanut, että älykkyydessä on tutkittu lopputulosta; ei esim. niitä,
jotka 100 000 vuotta sitten jäivät Afrikkaan verrattuna muutajiin. - Sitäpaitsi empiiriset arvot ovat
harhaisia. On testattu lukuisilla eri testeissä enemmän tai vähemmän sattumanvaraisia otoksia yli
kuuden vuosikymmenen ajalta. Esim. Saksoista (1967 - 1984; otokset 563 - 1572), jolloin L-Saksa 103,
I-Saksa 95. Samaa porukkaahan ne geneettisesti ovat! Eikä otosten edustavuuksista ole ollut
mitään väliä.

Pertti Luukkonen

USA:ssa on tutkimuksia ainakin äidinkielen vaikutuksesta koulumenestykseen. African American Vernacular English (Nonstrandard Negro English) -puhujat menestyivät testeissä kielensä (mustan englannin) takia huonommin. Myös perheen vuorovaikutusmalleissa oli muistaakseni eroavuuksia valkoisen keskiluokan vuorovaikutusmalleihin. Vanhemmat käskivät ja komensivat, eivät perustelleet ja keskustelleet niinkään paljon. Koulumenestysongelmat nähtiin näiden yhteiusvaikutukssena: lapsi on tottunut suoriin käskyihin eikä elaboroituun viestintään ja hänen äidinkielensä poikkeaa standardiasta Amerikan Englannista (mm. kaksoiskielto I ain`t nothing agaist white people). Lueskelin aiheesta parikymmentä vuotta sitten Bernsteinein tutkimuksia referoiden.

Jos kielellisiä tehtäviä on mukana älykkyystesteissä, niiden arvo on kyllä kyseenalainen. Ja tuo kynän pyörittelyynkin tottuminen tai sen vieraus voi olla syynä eroihin joihinkin kehitysmaihin verrattuna.

Onko Burkina Fason köyhyys alhaisen älykkyysosamäärän seurausta vai päinvastoin?

Muistelen, että esimerkiksi paha nälkiintyminen lapsena heikentää älykkyyttä.