Sivu 1/1
Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 13:51
Kirjoittaja Gyver
.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 14:03
Kirjoittaja Psykopatologia
Kiitos hyvästä avauksesta, nenänkaivelija! - Vaikka Gyverin aloitukset voivat olla tällaisia "lakonisia",
ne ovat kuitenkin toimivia - toisin kuin esimerkiksi Kokemustuntijan tai Trissen.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 15:15
Kirjoittaja minätäällä
Minusta tuo aloitus vaatii kyllä tarkennusta. Minusta puhuu.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 15:19
Kirjoittaja Psykopatologia
Sen kun vaan tarkennat vaan.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 15:59
Kirjoittaja Sans nom
Olen samaa mieltä Gyverin kanssa. Joskus on parempi kertoa valkoinen valhe kuin musta totuus. Tanskalainen filosofi Kierkegaard piti muuten kysymystä "Mikä on totuus?" irrelevanttina, sillä totuutta ei ole mahdollista tuntea objektiivisesti. Totuus koostuu aina subjektiivisista tarinoista. Parempi olisi siis kysyä, "Mikä on totta minulle".
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 16:45
Kirjoittaja Gyver
.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 16:48
Kirjoittaja Gyver
.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 16:54
Kirjoittaja Gyver
.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 17:12
Kirjoittaja Psykopatologia
Sans nom kirjoitti:Olen samaa mieltä Gyverin kanssa. Joskus on parempi kertoa valkoinen valhe kuin musta totuus. Tanskalainen filosofi Kierkegaard piti muuten kysymystä "Mikä on totuus?" irrelevanttina, sillä totuutta ei ole mahdollista tuntea objektiivisesti. Totuus koostuu aina subjektiivisista tarinoista. Parempi olisi siis kysyä, "Mikä on totta minulle".
No ei kai kuitenkaan. Hänessä oli kuppa.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 17:22
Kirjoittaja minätäällä
Lauri Rauhalan vertaus kapeasta taskulampun valokiilasta pimeydessä tuntui osuvalta kuvaamaan todellisuutta ja sen subjektiivisuutta. Kukin näkee oman lamppunsa valossa vähän eri asioita kuin vieressä kulkeva.
Jos kertoo osatotuuksia, ei suoranaisesti valehtele, mutta vääristää kyllä kuvaa. Eikös elokuvissa oikeuden edessä pitänyt vannoa kertovansa koko totuuden ja vain sen?
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 17:28
Kirjoittaja Psykopatologia
ihmettelen vaan kirjoitti:Hassua, että olen mielessäni tullut Kierkegaardin kanssa samoille linjoille vaikka mikään filosofi en sanan varsinaisessa merkityksessä olekaan. Minua kiinnostaa kovin, miten kaksi subjektiivista totuutta voi koskaan päätyä samaan todellisuuteen niin, että subjektit kokevat elävänsä yhteisessä totuudessa. Totuus sanakin on jotenkin hankala. Välttelen sen käyttöä yleensä tietoisesti.
Ja mielestäni totta voi puhua vaikka ei olisikaan rehellinen: sokea kanakin löytää joskus jyvän. Yleensä rehellisyys ja totuus eivät liity toisiinsa mitenkään elimellisesti. Jos totuus sanaa voi yleensä käyttää.
Tiedon puutteen vuoksi.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 17:43
Kirjoittaja minätäällä
En edelleenkään ymmärrä, miten voisi puhua totta vaikkei olisi rehellinen? Siis juuri tuossa tilanteessa. Paitsi jos kertoo vain osatotuuksia.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 18:00
Kirjoittaja Sans nom
Psykopatologia kirjoitti:No ei kai kuitenkaan. Hänessä oli kuppa.
Philippe Ricord erotti kupan tippurista vasta vuonna 1838. Tiesikö Kierkegaard (1813–1855) varmasti sairastavansa juuri kuppaa (ymmärtääkseni häntä lääkittiin elohopeasalvalla)? Sairaus epäilemättä leimasi hänen koko elämänsä ja on sanottu, että se olisi mahdollisesti ollut myös syy kihlauksen purkautumiseen hänen suuren rakkautensa Regine Olsenin kanssa.
Soren Kierkegaard ja henkilökohtainen totuus-- Suuren osan elämästään ihminen ei ole varsinaisesti olemassa, vaan ikään kuin eksistentiaalisessa unessa. Autenttinen, aito olemassaolo on äärimmäisen vaikeaa.
Kierkegaard
arvostelee perinteistä filosofiaa, jossa maailmaa tarkastellaan astumalla kuvitteellisesti sen ulkopuolelle. Perinteisesti filosofiassa
tavoitellaan yleistä, abstraktia ja objektiivista totuutta maailmasta kokonaisuudessaan. Elämää ja maailmaa selitetään järjestelmällisesti ja lokeroiden kuten luonnontieteissä tehdään. Tällöin ihminen kuvittelee että kaikki elämänilmaisut voidaan mitata, punnita ja kirjoittaa ylös. Kierkegaardin mukaan elämää ei voi ymmärtää ulkopäin vaan se täytyy elää, heittäytyä siihen koko sielulla.
Suurin uhka inhimilliselle olemassaololle on moderni luonnontiede, joka tunnustaa vain lainalaisuudet ja todennettavat asiat eikä hyväksy korkeampia inhimillisiä arvoja.
http://opinnot.internetix.fi/fi/materia ... =gjgA.e7Hx
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 18:27
Kirjoittaja Sans nom
minätäällä kirjoitti:En edelleenkään ymmärrä, miten voisi puhua totta vaikkei olisi rehellinen? Siis juuri tuossa tilanteessa. Paitsi jos kertoo vain osatotuuksia.
Rehellisyyskin on subjektiivinen käsite. Voit olla rehellinen, jos esittämäsi väitteet ovat
sinun oman käsityksesi mukaan tosia. Tämä ei kuitenkaan pois sulje mahdollisuutta, että ne voivat silti olla erheellisiä, jopa valheellisia (vrt.
älyllinen epärehellisyys eli tosiasiat muunnetaan tai väritetään omien tarpeiden tai toiveiden mukaisiksi).
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 21:11
Kirjoittaja minätäällä
Kukin tapahtunman osapuoli on rehellinen, kun kertoo oman näkemyksensä totuudesta. Sen lähemmäksi "totuutta" ei päästä. Kaikki ovat rehellisiä kertoessaan oman kantansa.
Re: Rehellisyys vs totuus

Lähetetty:
03.02.2011 21:52
Kirjoittaja Riidankylväjä
Sans nom kirjoitti:[Suurin uhka inhimilliselle olemassaololle on moderni luonnontiede, joka tunnustaa vain lainalaisuudet ja todennettavat asiat eikä hyväksy korkeampia inhimillisiä arvoja.
Miten niin ei hyväksy korkeampia inhimillisiä arvoja?