Psykopatologia.munfoorumi.com

(- -) Korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä tässäkin aineistossa.

Tällä tavalla voi huijata äkkinäisiä: tärkeämpi asia on korrelaation s u u r u u s - ei tilastollinen merkitsevyys.

Eikös suuri korrelaatio ole tilastollisesti merkittävä?

Riidankylväjä kirjoitti:Eikös suuri korrelaatio ole tilastollisesti merkittävä?

Tilastollinen merkitsevyys liittyy otos-teoriaan, jossa tärkeitä muuttujia ovat mm. assosiaation (tai korrelaation) suuruus
ja otoksen koko. Pienissä otoksissa korkeatkaan korrelaatiot eivät ole merkitseviä.

Jos otokset ovat tuhansia, voi esimerkiksi - sanokaamme parin sentin - ero olla tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkaan
ko. erolla ei välttämättä ole mitään k ä y t ä n n ö n merkitystä. (Merkitsevyydessä on lisäksi eri "varmuustasoja".)

Jos tehty valinta on esimerkiksi luokkaa 14/16, on ero merkitsevä, jos otos on yli 10 000 (arvioin).

Pitäisikö sanoa, että korrelatiot ovat merkittäviä kummassakin ryhmäsä?

Tieytysti, jos ne ovat. Mutta korrelaation tilastollinen merkitsevyys on vain täydentävää tietoa;
olennaisempaa on korrelaation suuruus. - Otan esimerkin:

Tiettävästi ÄO:n ja kengännumeron välillä on (todellinen) pieni korrelaatio, sanokaamme (+0,03) - (+0,10).
Jos 100 hengen aineistossa on saatu +0,10, se ei ole "merkitsevä". Mutta jos 100 000 aineistossa on saatu +0,03,
se onkin "merkitsevä".

r .10 "selittää" vain 1 %:n ko. muuttujien varianssista, joten ko. yhteydellä ei ole mitään käytännön merkitystä.
r .03 "selittää" 0,0009 % varianssista, mutta on silti "merkitsevä".

Otsikkokin on "virheellinen". Eivät geenit sinänsä tuota mitään käyttäytymistä (paitsi ehkä vaistoja).
Tulisi olla: ko. geeni on yhteydessä ko. käyttäytymiseen.

Luultavasti aivojen kokoon liittyen.

Mutta se, että korrelaatio on löydetty kahdessa eri tutkimuksessa on merkittävää. Onko se myös tilastollisesti merkittävää?

Näin juuri ns. meta-analyyseissä tehdään, jolloin n kasvaa, jolloin tilastollinen todennäköisyys toteutuu helpommin.

tris009 kirjoitti:Tarkoitin että kun se on jossain tutkimuksessa todettu niin et voi ennustaa että jossain toisessa todettaisiin edes sama kun yhteyttä ei ole. Ellei alkuperäisessä ollut kymmenien tuhansien otos. Ainanakaan minun logiikkani mukaan.

Kyllä, tulos saattaa olla otos-spesifinen, jolloin uudessa tutkimuksissa uusi R on paljon pienmpi.

Oho!

Jos temperamentti on perittyä ja geenien aikaansaannosta, niin sen valossa ei ole kummallista, että geeeniperimä vaikuttaa ystävien (ja puolisonkin?) valintaan. Varmaan pitää paikkansa, että samanluonteiset ihmiset viihtyvät yhdessä ja heillä voi olla samanlaisia harrastuksiakin, jossa tutustuvat. Saattavat hakeutua myös samantapaiseen koulutukseen ja työhön. Toisaalta varmaan vastakohdatkin voivat vetää puoleensa ja täydentää toisiaan ainakin parisuhteessa.