Lauri Rauhala - persoonan puolustaja
Lähetetty: 17.01.2011 16:06http://www.tonews.com/thread/2119607/sf ... staja.html
KIRJA-ARVIO
Jyri Puhakainen (2000): PERSOONAN PUOLUSTAJA. Lauri Rauhala
ihmistutkimuksen pioneerina. Helsinki: Like. 184 s.
Mies on päältä kuin hienointa pitsiä, mutta sisältä täyttä terästä. Näin
luonnehtisin kyseisen kirjan sankaria, psykologian emeritus-professoria ja
filosofia Lauri Matias Rauhalaa (s. 1914), josta Jyri Petteri Puhakainen
(s. 1963) on kirjoittanut ihannoivan kirjan. Paljolti kyseessä on duetto,
jossa varsinainen kirjoittaja esittää johdannon ja jota juhlakalu täydentää.
Tässä mielessä kirjan rakenne on ongelmallinen: Ei ole selvästi merkitty
äänessä olijaa, jonka lukija kuitenkin intuitiivisesti tunnistaa.
Lauri menetti äitinsä 2-vuotiaaana, ja isä jota teititeltiin, oli "ankara ja
etäinen"; "puhua sai vain jos kysyttiin". (Tässä kohden Alice Miller,
'lahjakkaan lapsen tragedienne', hyppäisi jo riemusta kiljuen kattoon!) -
Kiintoisaa on lukea Rauhalan kokemuksia Suomen ensimmäisenä (1949)
sairaalapsykologina Nikkilässä, jossa hänelle tarjottiin puolipitkää
valkoista takkia erotukseksi lääkäreiden pitkistä. (Itse sain 1969 käyttää
pitkää!) Akateemisen psykologian myrkkyä Rauhala sai maistaa 1954
Maudsleyssä, jossa pomona oli brittiläisen psykologian guru Hans Jurgen
Eysenck (1916 - 1997) ja jossa ihmisen psyyke pelkistettiin
suorituspisteiksi! (Saksalainen puolijuutalainen Eysenck muutti 1934
natseja pakoon Englantiin. Hän on 1900-luvun loppupuolen merkittävimpiä
psykologeja ja ankara Freudin [1856 - 1939] kriitikko, jonka
nomenklatuurissa psykoanalyysi "mentaalisena alkemiana" on lievimpiä! )
Jungilaisessa analyysissä käynti (Carl Gustav Jung 1875 - 1961) samaan
aikaan avasi Rauhalan "kohti aidompaa ja parempaa itseymmärrystä". -
Nikkilässä sairaan- ja osastonhoitaja toimineen Esteri-vaimon panos oli
merkittävä avohoidon ym. kehittäjänä.
Psykoanalyytikko-vaimoni muistaa sairaanhoito-opiston pääsykokeista Rauhalan
'syvyyspsykologiset' kysymykset (ainoat): "Käyttekö tansseissa?" ja "Onko
hyvä säkä". - Rauhalan esitelmäsarjasta (1972) Lapinlahden sairaalassa
kirjassa ei ole mitään. Onko Rauhala traumaattisesti unohtanut asian?
Muistan, kun kokouksissa lääkärit pyrkivät kääntämään eksistenssi-filosofiaa
freudilaiselle kielelle!
Rauhalan ajattelun juuret ovat Edmund Gustav Albrecht Husserlnin (1859 -
1938) fenomenologiassa ja Martin Heideggerin (1889 - 1979)
eksistentialismissa. Tieteenfilosofiassa hän edustaa (Paul Ricoeur [s.
1913] ym.) h e r m e n e u t i i k k a a (loogisen empirismin
vastakohtana) ja psykologiasa tajunnallisuutta tutkivaa ja ymmärtävää h u m
a n i s t i s t a psykologiaa (kuten myös Carl Ransom Rogers [1902 - 1987]
ja Abraham Harold Maslow 1908 - 1980]). (Tässä vastakohtana olisi
behaviorismi, jonka advokaattina toimi mm. 1900-luvun jälkipuolen
vaikutusvaltaisin psykologi, yhdysvaltalainen Burrhus Frederic Skinner
1904 - 1990; [1971: ] Mikä ihmistä ohjaa? WSOY 1974.) Rauhalan olennainen
sanoma on, että psyykkiset häiriöt eivät ole biologisia aivosairauksia
(medikalisaatio) vaan että "kyse on ihmisen elämisen, merkityksenannon ja
kokemusmaailman muodostumisen ongelmista". - Hieman kirjassa häiritsee
kritiikin ym. epätarkkuus: Mm. Pentti Ikosen ja Eero Rechardtin myötä
Suomen psykoanalyysi on kehittynyt hermeneuttiseen suuntaan.
Sielunveljikseen Rauhala nimeää mm. Victor Emil Franklin (joka mielestäni
oli opportunisti), Ronald David Laignin (joka ryyppäsi liikaa), Sigmund
Kochin (joka kyllä arvosteli muita mutta ei itse saanut mitään aikaan ) ja
Thomas Stephen Szaszin, joka on arvostellut - ei niinkään Freudia - vaan
psykiatriaa ja joka on yhä kansainvälisen psykoanalyyttisen yhdistyksen
jäsen. Yksi ero on, että Rauhala on teoreetikko ja filosofi kun taas tri
Szasz (s. 1920) on käytännön kliinikko.
Persoonan puolustaja on helppolukuinen ja kuitenkin täyttä asiaa, ja siinä
käydään läpi kaikki prof. Rauhalan keskeiset teemat. Tällaisenaan se toimii
innostajana ja johdantona hänen ajatustensa jatko-opinnoille.
(19.11.2003)
Psykologi, fil.lis. Pertti Luukkonen
(Nikkilän ja Lapinlahden ent. psykologi)
(pertti_luukkonen (AT) kolumbus (DOT) fi)
KIRJA-ARVIO
Jyri Puhakainen (2000): PERSOONAN PUOLUSTAJA. Lauri Rauhala
ihmistutkimuksen pioneerina. Helsinki: Like. 184 s.
Mies on päältä kuin hienointa pitsiä, mutta sisältä täyttä terästä. Näin
luonnehtisin kyseisen kirjan sankaria, psykologian emeritus-professoria ja
filosofia Lauri Matias Rauhalaa (s. 1914), josta Jyri Petteri Puhakainen
(s. 1963) on kirjoittanut ihannoivan kirjan. Paljolti kyseessä on duetto,
jossa varsinainen kirjoittaja esittää johdannon ja jota juhlakalu täydentää.
Tässä mielessä kirjan rakenne on ongelmallinen: Ei ole selvästi merkitty
äänessä olijaa, jonka lukija kuitenkin intuitiivisesti tunnistaa.
Lauri menetti äitinsä 2-vuotiaaana, ja isä jota teititeltiin, oli "ankara ja
etäinen"; "puhua sai vain jos kysyttiin". (Tässä kohden Alice Miller,
'lahjakkaan lapsen tragedienne', hyppäisi jo riemusta kiljuen kattoon!) -
Kiintoisaa on lukea Rauhalan kokemuksia Suomen ensimmäisenä (1949)
sairaalapsykologina Nikkilässä, jossa hänelle tarjottiin puolipitkää
valkoista takkia erotukseksi lääkäreiden pitkistä. (Itse sain 1969 käyttää
pitkää!) Akateemisen psykologian myrkkyä Rauhala sai maistaa 1954
Maudsleyssä, jossa pomona oli brittiläisen psykologian guru Hans Jurgen
Eysenck (1916 - 1997) ja jossa ihmisen psyyke pelkistettiin
suorituspisteiksi! (Saksalainen puolijuutalainen Eysenck muutti 1934
natseja pakoon Englantiin. Hän on 1900-luvun loppupuolen merkittävimpiä
psykologeja ja ankara Freudin [1856 - 1939] kriitikko, jonka
nomenklatuurissa psykoanalyysi "mentaalisena alkemiana" on lievimpiä! )
Jungilaisessa analyysissä käynti (Carl Gustav Jung 1875 - 1961) samaan
aikaan avasi Rauhalan "kohti aidompaa ja parempaa itseymmärrystä". -
Nikkilässä sairaan- ja osastonhoitaja toimineen Esteri-vaimon panos oli
merkittävä avohoidon ym. kehittäjänä.
Psykoanalyytikko-vaimoni muistaa sairaanhoito-opiston pääsykokeista Rauhalan
'syvyyspsykologiset' kysymykset (ainoat): "Käyttekö tansseissa?" ja "Onko
hyvä säkä". - Rauhalan esitelmäsarjasta (1972) Lapinlahden sairaalassa
kirjassa ei ole mitään. Onko Rauhala traumaattisesti unohtanut asian?
Muistan, kun kokouksissa lääkärit pyrkivät kääntämään eksistenssi-filosofiaa
freudilaiselle kielelle!
Rauhalan ajattelun juuret ovat Edmund Gustav Albrecht Husserlnin (1859 -
1938) fenomenologiassa ja Martin Heideggerin (1889 - 1979)
eksistentialismissa. Tieteenfilosofiassa hän edustaa (Paul Ricoeur [s.
1913] ym.) h e r m e n e u t i i k k a a (loogisen empirismin
vastakohtana) ja psykologiasa tajunnallisuutta tutkivaa ja ymmärtävää h u m
a n i s t i s t a psykologiaa (kuten myös Carl Ransom Rogers [1902 - 1987]
ja Abraham Harold Maslow 1908 - 1980]). (Tässä vastakohtana olisi
behaviorismi, jonka advokaattina toimi mm. 1900-luvun jälkipuolen
vaikutusvaltaisin psykologi, yhdysvaltalainen Burrhus Frederic Skinner
1904 - 1990; [1971: ] Mikä ihmistä ohjaa? WSOY 1974.) Rauhalan olennainen
sanoma on, että psyykkiset häiriöt eivät ole biologisia aivosairauksia
(medikalisaatio) vaan että "kyse on ihmisen elämisen, merkityksenannon ja
kokemusmaailman muodostumisen ongelmista". - Hieman kirjassa häiritsee
kritiikin ym. epätarkkuus: Mm. Pentti Ikosen ja Eero Rechardtin myötä
Suomen psykoanalyysi on kehittynyt hermeneuttiseen suuntaan.
Sielunveljikseen Rauhala nimeää mm. Victor Emil Franklin (joka mielestäni
oli opportunisti), Ronald David Laignin (joka ryyppäsi liikaa), Sigmund
Kochin (joka kyllä arvosteli muita mutta ei itse saanut mitään aikaan ) ja
Thomas Stephen Szaszin, joka on arvostellut - ei niinkään Freudia - vaan
psykiatriaa ja joka on yhä kansainvälisen psykoanalyyttisen yhdistyksen
jäsen. Yksi ero on, että Rauhala on teoreetikko ja filosofi kun taas tri
Szasz (s. 1920) on käytännön kliinikko.
Persoonan puolustaja on helppolukuinen ja kuitenkin täyttä asiaa, ja siinä
käydään läpi kaikki prof. Rauhalan keskeiset teemat. Tällaisenaan se toimii
innostajana ja johdantona hänen ajatustensa jatko-opinnoille.
(19.11.2003)
Psykologi, fil.lis. Pertti Luukkonen
(Nikkilän ja Lapinlahden ent. psykologi)
(pertti_luukkonen (AT) kolumbus (DOT) fi)