Psykopatologia.munfoorumi.com

Valitti joku feministitutkija radiossa eilen. Harmi, kun en muista ohjelman nimeä enkä koko vuodatusta eli se senverran omituista juttua.

"Sukupuolineutraaleja nimiä ei tahdota antaa lapille" jnejne...

Joo, kuuntelin saman homman ja ihmettelin! Olemme kuulemma kaikki ihmisiä.

Minä olen tullut Kuusta.

Riidankylväjä kirjoitti:Valitti joku feministitutkija radiossa eilen. Harmi, kun en muista ohjelman nimeä enkä koko vuodatusta eli se senverran omituista juttua.

"Sukupuolineutraaleja nimiä ei tahdota antaa lapille" jnejne...

Juu, en voi ymmärtää tämmöistä!

Taisinpa kuulla saman ohjelman. Osa jutuista puhutteli ainakin minua. Esimerkiksi syntymättömän lapsen ns. työnimien erot sukupuolten välillä ja ohjelman tekijän tulkinta siitä, millaisia odotuksia ja asenteita yleisesti hyväksytyt ns. työnimet (jolloin lapsen sukupuoli jo selvillä) edustavat. Samoin poikavauvaansa vanhemmat voivat nimittää "miehenaluksi" sen sijaan tyttövauvaa ei koskaan "naisenaluksi" vaan pikku prinsessaksi tai jotain muuta vastaavaa.

Jotain väljää yhteyttä kyseisillä asenteilla on mielestäni eläinten inhimillistämiseen. Esim. petoeläimen pentujen nimittäminen söpöiksi ja kyvyttömyys nähdä niitä lajityypillisesti käyttäytyvinä villieläimen pentuina.

Ohjelmassa naikkonen oli (yleisesti) kaikenlaista vastaan kaikenlaista luokittelua, mitä ei kuitenkaan voi tieteessä välttää.
Esimerkiksi fysiikassa luokitellaan atomeja erilaisten ominaisuuksien perusteella.

Ihmistieteissä "pitävämpi" luokittelu on hankalampaa mm. nature - nurture -probleeman vuoksi, joka useimmissa kysymyksissä
on ratkaisematta. Lisäksi ihmisillä on taipumusta ottaa joko - tai -kantoja asioihin.

En osaa sanoa ohjelman tekijän yleisestä näkemyksestä mitään. Sen sijaan mielestäni ohjelmassa esiin otetut esimerkit vauvojen puhuttelunimistä ja työnimistä eivät kuvasta pelkästään heteroseksuaalisuuden leimaa, jota en osaa nähdä sinällään pahana, vaan saattavat kuvastaa myös lapsen kannalta yleisemmin ilmaistuna lapsen esineellistämistä jonkinlaiseksi miniaikuiseksi. Tietyt sanonnat kuten, miehenalku, pikku jäppinen, jne. sisältävät viitteen lapsen ennenaikaisesta sijoittamisesta johonkin rooliin aikuisena. Samoin kuin vauvan pukeminen jalkapalloilijan minikokoiseen asuun seuratunnuksineen ja pelaajanumeroineen. Ikään kuin täytyisi asettaa jokin tavoite lapseen ennen kuin voisi osoittaa ylpeyttä omasta lapsestaan ilman ennakko-odotuksia pelkkänä lapsena, eikä "tämä meidän tuleva pikku jalkapalloilijamme"-ajatuksin varustettuna.

Ei ne jalkpallovaatteet välttämättä mistään odotuksista kerro. Meillä ei normaalisti aseteta lapsille mitään odotuksia.

Jossain muissa kulttuureissa vanhimmalle pojalle asetetaan vaatimuksia. Hänen tulee pitää huolta vanhemmistaan, kun nämä itse eivät enää pysty. Eli vanhin poika on ainoa sosiaaliturva. Hirveä onnettomuus on, jos esikoinen onkin tyttö.