Psykopatologia.munfoorumi.com

Jukka Kemppinen (8.7.2021) Kaatuvan ääni - http://kemppinen.blogspot.com/

Kaatuvan puun ääntä ei ole, ellei ole ketään kuulemassa.

Ääni on muun muassa ilmaa eli molekyylien liikettä. Molekyylejä on enemmän kuin välitämme tietää – triljoonia, voisi sanoa, kansanomaisesti. Esimerkiksi sähkö ja valo ovat kuulumatonta. En kuule molekyylejä kuunnellessani, kun Gould soittaa Beethovenia (juuri nyt Op. 10 F-duuri). Se että kuulen jotain, on ilmiö, joka ei lakkaa minua mykistämästä. Sekä korva että kuuloaistimus ovat todella monimutkaisia. Lisäksi aistiminen ymmärretään toistaiseksi sangen huonosti.

Mutta jos pidämme kiinni perinteisestä tieteestä, ääni ilman kuulijaa on fysiikan lause, että tuollainen ilmiö aiheuttaisi tyypillisesti tällaisen seurauksen ehdoilla nämä. Pimeässä punainen kappale on väritön, koska väri on valon tietyn aallonpituuden aistimessa tuottama llmiö. Eli kun ei ole valoa, ei ole väriäkään. Ja samasta syystä atomit ovat värittömiä. Ollaan valon aallonpituuden alapuolella.
(- -)

Mutta jos metsässä on ääntä tallentava laite, kaatuvan puun rysäys tallentuu laitteelle.

Jos siis puu ei pidä ääntä kaatuessaan ilman paikalla olevaa havannoijaa, mistä se laitteelle tallentuva ryske on peräisin?

Jarmo Wallenius (10.7.2007): Uuden kvanttikumouksen risteyksessä - https://www.ts.fi/teemat/1074213255/Uud ... steyksessa
(- -)
Sarjakuvasta tutut viikingit Harald Hirmuinen ja Orm Onnekas sohaisevat aika ajoin tieteen ja filosofian kaikkein syvimpään ytimeen, itse todellisuuden olemukseen. Eräässä stripissä Hirmuisen poika Hamlet kysyy isältään, pitääkö puu kaatuessaan metsässä ääntä, kun kukaan ei ole katsomassa ja kuulemassa. Haraldilla ei ole tietoa, mutta Orm Onnekkaalla on vastaus heti valmiina: "Pitää. Osuin kerran paikalle."

Klassisessa arki- eli reaalimaailmassa katsominen ja kuunteleminen tai tilanteen ja tapahtuman todentaminen mittaamalla ei tuota ongelmia. Kvanttifysiikan maailmassa on kuitenkin toisin: siinä todentaminen jo tavallisesti muuntaa kohdetta. - Kvantti on aineen eli hiukkasen pienin jakamaton energiapaketti. Valon eli sähkömagneettisen säteilyn kvanttia kutsutaan fotoniksi. Puhutaan myös valohiukkasista.

Mittaus ja katsominen luovat todellisuutta

Uusimmat, Wienin yliopistossa kvanttikietoutuneilla valohiukkas- eli fotonipareilla tehdyt kokeet viittaavatkin siihen, että saatamme joutua hyväksymään ajatuksen siitä, että universumi on ainakin kvanttimaailmassa olemassa vain silloin, kun havainnoimme sitä. Toisin sanoen: "kvantti-Kuu" on taivaalla vain silloin, kun kohotamme katseemme siihen. Tai: sen olemassaolo riippuu siitä, miten sitä katsomme.

Wienin koetulos näyttää osoittavan, että havaintojen ulkopuolella ei olekaan objektiivista todellisuutta, vaan että mittaus itsessään luo todellisuutta samaan tapaan kuin ihmiset omilla teoillaan luovat jatkuvasti historiaa.

Kun kvanttikokeissa on mitattu valohiukkasparien polarisaatio-ominaisuutta, on huomattu, että kvanttiobjekteilla ei ole samassa mielessä todellisia ominaisuuksia ja piirteitä kuin vaikkapa pallolla, kirjalla tai elektronilla: pallo on punainen, kirja sisältää Aleksis Kiven tekstiä ja elektronilla on negatiivinen sähkövaraus. Sen sijaan kvanttiobjektien ominaisuuksien sanotaan olevan "sumeita".
(- -)

Muistaakseni ko. teemasta on (ollut) ainakin yksi keskustelu ym. aiemmin.

Silloin olen todennut, että elokuvateatterissa valkokankaalla on kuva vain silloin, kun joku on katsomassa. - Onko äänilevyllä musiikkia? - Jos fuurumilla on kiinankielinen viesti, havaitsen sen, mutta se ei sisällä minulle mitään informaatiota.

Kyllästynyt kirjoitti:Mutta jos metsässä on ääntä tallentava laite, kaatuvan puun rysäys tallentuu laitteelle. - Jos siis puu ei pidä ääntä kaatuessaan ilman paikalla olevaa havannoijaa, mistä se laitteelle tallentuva ryske on peräisin?

Kaatuessaan puu on työntänyt ilmakehän kaasuja erilaisiin uusiin hahmoihin ja "aaltoihin". Fyysikko voisi virheellisesti sanoa niitä ääniaalloiksi. Kone on sitten rekisteröinyt ko. ympäristön painevaihtelut yms., jotka ihminen aistii ääninä (jos ei ole kuuro). - Sokea voi aistia puun kaatumisen vaikka ei näe itse tapahtumaa.